1940-luvun lapsena radio ei ehkä kuulu varhaisimpiin muistoihisi. Saatat kuitenkin muistaa kidekoneen tai radion kiehtovan äänimaailman, vaikket sen sisällöstä vielä mitään ymmärtänytkään. Radio oli kuitenkin vahvasti läsnä suomalaisten arjessa ja saavuttaessa vuosikymmenen puoliväliin, istuit ehkä äitisi sylissä tämän kuunnellessa Paasikiven puhetta sodan loppumisesta. Sodan päätyttyä ja pula-ajan taittuessa vähitellen kohti valoisampaa aikaa, myös radion tarjonta monipuolistui ja sen sisällöt saivat kevyempiä sävyjä.

Kuljit ehkä ensimmäiset vuotesi kengissä, jotka olivat Unicefin avustuksella hankitut. Vielä vuosikymmenen lopulla Suomessa oli noin 20 000 lasta, jotka eivät voineet käydä koulua, koska kenkiä ei ollut. Tällöin Unicefin avustukset suomalaislapsille olivat korvaamattomia. Jos sen sijaan synnyit vasta 1940-luvun lopulla oli tilanteesi tältä osin parempi, sillä kuuluit ensimmäisiin lapsiin, joille automaattisesti tarjottiin äitiyspakkauksen sisältämät vaatteet ja tarvikkeet.

Jo 1920-luvulla alkanut Markus-sedän lastentunti kuuluu ehkä sinunkin lapsuusmuistoihisi. Saatoit viettää usein hetkiä korva kiinni radiossa tarkkaavaisesti kuunnellen. Oliko Markus-sedällä myös vaikutus siihen, että söit kaurapuurosi loppuun?

Helsingin olympialaiset muistat ehkä jo selvästi. Presidentti Paasikiven tervehdys olympiavieraille oli sinulle vielä ehkä siansaksaa, mutta saattoi se jäädä mysteeriksi kieltä taitavallekin. Pääsitkö sinä paikan päälle seuraamaan kisoja ja olitko kenties ensimmäisten joukossa, jotka pääsivät maistamaan Suomeen rantautunutta amerikkalaista virvoitusjuomaa?

Sunnuntaiaamuisin saatoit kuunnella Niilo Tarvajärven juontamaa Tervetuloa aamukahville -ohjelmaa. Muistatko, mihin sanoihin Tarvajärvi lopetti lähetyksen? "Ylös, ulos ja lenkille."

Vaikka ensimmäiset näköradiot eli televisiot esiteltiin Helsingin Stockmann-tavaratalossa oli perinteinen radio sinulle yhä tärkein media. Radio-ohjelmat kuten Suomisen perhe sai sinut perjantai-iltaisin radion äärelle.

Viihteen vastapainoksi radio tarjosi sinulle myös opetusohjelmia kuten Kouluradion. Kuuntelitko sinä koulukavereidesi kanssa Kouluradiota luokkatunnilla? Television puolella Niilo Tarvajärven Palapeli-ohjelma saattoi myös olla suosikkisi.

1960-luvulla televisiot alkoivat hiljalleen yleistyä. Sinäkin keräännyit ehkä perheesi kanssa jouluaattona katsomaan Teija Sopasen alustamia tv-ohjelmia, jotka siivittävät aattoiltanne kulkua.

Vappuna taasen saatoitte yhdessä naureskella Repen ja Eemelin hupailuille. Iloittelu jatkui televisiossa myös Kipparikvartetin myötä. Lauloitko sinä mukana, kun kvartetti kajautti ilmoille Rovaniemen markkinoille -kappaleen? Rillumarei!

Harmittoman ajanvietteen mestari Reino Helismaa viihdytti sinua ja muuta kansaa hupailemalla radiossa sekä televisiossa. Helismaan improvisointikyky oli vailla vertaansa. Myös yksi selvin radio-ohjelmiin liittyvä muistosi saattaa olla Hyvää iltaa, nimeni on Cox! -kuunnelman vihellettävä tunnussävelmä. Vai oliko se sittenkin Pekka Lipposen ja Kalle-Kustaa Korkin seikkailut?

Kankkulan kaivolla -ohjelman rohkeiden ja jopa sopimattomien aiheiden käsittely oli sinusta hupaisaa. Oliko Tippavaaran vanha isäntä sinustakin ylivoimaisesti ohjelman hauskin hahmo? Marraskuussa vuonna 1966 kuuluttajalegendat Markus Rautio, Carl-Erik Creutz, Kaisu Puuska-Joki ja Ebba Jacobson-Lilius muistelivat vanhoja aikoja radion 40-vuotisjuhlakahveilla. Ehkä sinäkin muistat kyseisen lähetyksen.

Urheiluihmisenä innostuit Urheiluruudusta, jossa puitiin ajankohtaisia urheilun suurtapahtumia. Toimittaja Anssi Kukkosen ääni tuli tutuksi vielä monina tulevina vuosina. Kiehtoiko kenties naisvoimistelu sinua, sillä sehän oli 1900-luvun alkupuolella tärkeässä asemassa suomalaisen naisurheilun eteenpäinviejänä.

Metsäradio oli sinusta samaan aikaan viihdyttävä ja hyödyllinen ohjelma. Tunnusmusiikin saatat muistaa vieläkin ulkoa.

Nuorena aikuisena saatoit seurata, kun teinilaulaja Paul Anka vieraili Suomessa vai olitko paikalla kun hän esiintyi Linnanmäellä? Myös Hollywood-tähti Jayne Mansfieldin hysteriaa aiheuttanutta Suomen vierailua käsiteltiin uutisissa.

Muistatko, kun elektroninen musiikki surisi Yleisradiossa jo 1950-luvulla. Saatoit ihmetellä eetterissä kaikuvia outoja ja futuristisia ääniä, mutta joku niissä kiehtoi.

Presidentti Urho Kekkosen aika alkoi jo vuonna 1956. Kekkonen olikin Suomen päämies aina teinivuosistasi keski-ikään asti. Ehkä muistat Kekkosen hänen lämpimistä suhteista itänaapuriin tai siitä, että hän nimesi sateenkaariraudun kirjoloheksi. Myöhemmin olet ehkä naureskellut tapahtumille tai sitten kaivannut aikaa, jolloin hän oli vallassa.

1960-luvun puolivälissä olit jo sen ikäinen, että rakastit The Beatlesia. Vai kenties olit valinnut The Rolling Stonesin leirin. Olitko paikalla Yyterissä, kun vierivät kivet esiintyi vai katsoitko raportin hullaantuneista ihmisistä myöhäisuutisista silmiä pyöritellen?

Mieleesi on saattanut jäädä monet ajan klassikkofilmatisoinnit kuten Joel Rinteen, Matti Raninin ja Leo Jokelän tähdittämät Komisari Palmu -elokuvat.

1960-luvulla maailmalla tapahtui paljon. Saatoit kuulla radiosta kun Yhdysvaltojen presidentti John F. Kennedyn murhasta uutisoitiin. Entä olitko vastaanottimen äärellä, kun Moskovan kirjeenvaihtaja Aarre Nojonen raportoi maailman ensimmäisestä avaruuskävelystä? Saatoit myös seurata televisiosta, kun astronautti Neil Armstrong otti ensimmäiset askeleet kuun pinnalla. Tv-lähetys näyttävine lavasteineen ja monipuolisine asiantuntijoineen teki sinuun vaikutuksen.

Yleisradion pääjohtaja Eino S. Revon mukaan nimetyn Reporadion aikaan näkyvä ja kuuluva osa Yleisradion toimittajista liittyi radikalismin matkaakaan. Saatoit huomata sen myös ohjelmista, jotka herättivät yleistä huomiota ja synnyttivät keskustelua. Reino Paasilinnan On aikamme kallis -ohjelma herätti ehkä sinussakin ajatuksia. Vai saiko Paasilinnan Vakuutusasia on sydämen asia -ohjelma sinut pohtimaan vakuutusasioita?

Vakavien ohjelmien vastapainoksi televisiosta tuli onneksi myös kevyempää sisältöä. Ilkamat-ohjelman vitsit ja sketsit osuivat ehkä sinun huumorintajuusi.

Puhelinlangat laulaa -ohjelmassa ääneen pääsivät kansalaiset. Sitä oli hauskaa kuunnella.

Amerikkalainen saippuasarja Peyton Place saattoi naulata sinut tv:n ääreen 1960-luvulla, mutta kiinnostiko sarjassa esiintyneen Ryan O'Nealin eli Rodney Harringtonin Suomen vierailu? Vai tekikö Virginialaisen eli western-tähti James Druryn juhannusvierailu suuremman vaikutuksen?

Kristiina Halkola ihastutti monia suomalaisia. Monissa hänen esittämissä kappaleissa oli sanomaa, jonka varmaan sinäkin muistat.

1970-luvulla radio lienee jäänyt yhä taaemmaksi television viedessä aikaasi. 1970-luvulla pääsitkin jännittämään kuponki kädessä, kun loton tuloslähetykset alkoivat. Samalla vuosikymmenellä siirryttiin värillisiin tv-lähetyksiin. Tähän asti olit ehkä ajatellut, että televisiossa maailma on mustavalkoinen. Värien tulo tv-ruutuun elävöitti ohjelmia ja teki ehkä vaikutuksen sinuunkin.

Yhteyden kansan syviin riveihin piti tietysti Kansanradio ja television puolella sinua miellytti menestyssarjat Rintamäkeläiset ja Myrskyluodon Maija. Jos Lasse Pöystin iltasadut upposivat jälkikasvullesi huomasit sillä olevan rauhoittava vaikutus myös sinuunkin.

Keski-ikäisenä saatoit seurata televisiosta poliittista satiiria kuten Hukkaputkea. Myös Velipuolikuussa oltiin hyvin ajan hermolla. Tankki täyteen ohjelmassa kuvattiin mielestäsi hyvin suomalaista sielunmaisemaa unohtamatta Tenho Saurénin esittämää Reinikaista, joka oli sinusta hulvaton.

Jos sinulla oli lapsia katsoitte luultavasti jonkin verran Pikku Kakkosta. Sirkuspelle Hermannikin oli fantastinen tyyppi ja ohjelma aikuisellekkin ilahduttavaa ja mukavaa katseltavaa.

1980-luvulla maailmalla tapahtui paljon. Onneksi teksti-tv:stä sai tietoa nopeasti ja luotettavasti. Mitä vanhemmaksi olet tullut, sitä enemmän olet huomannut arvostavasi yhtä radion ja television perustehtävistä, nimittäin uutistarjontaa. Kehityneen uutistoiminnan vuoksi uutiset kiinnostivat sinua vaikka ne eivät aina iloisia olleetkaan. Myös ajankohtais- ja matkailuohjelmat saattoivat kiinnostaa. Olitko itsekkin satunnainen matkailija?

1990-luvulla työt veivät ajastasi ehkä leijonanosan. Samoihin aikoihin Suomi läpikävi suurta uudistusta, kun liittyminen Euroopan Unioniin tapahtui vuonna 1995. Muistatko vielä millaisia ajatuksia liittyminen sinussa herätti?

Kiireisen arjen vastapainoksi saatoit saunan jälkeen siirtyä perheesi kanssa Iltalypsy-ohjelman äärelle, jossa päivän poliittisesti polttavia kysymyksiä käsiteltiin reilusti huumorin keinoin. Entä käytitkö vuonna 1999 Ylen ensimmäistä vaalikonetta?

Rentoutua saatoit myös seuraten eläinmaailman menoa sekä muita luonto-ohjelmia. Iltojesi ilona olivat myös rakastetut Metsolat ja Joel Hallikaisen ja Timo Koivusalon Tuttu Juttu-show, jossa nähtiin vuonna 1992 Kyllikki ja Johannes Virolainen.

Moni muistaa vuosikymmenet mieleen painuneiden tapahtumien kautta. Yksi tällaisista oli ehkä sinullekin matkustajalaiva Estonian uppoaminen vuonna 1994. Olit saattanut itsekin matkustaa laivalla joskus ja seurasit muun Suomen tavoin uutisointia katastrofista tiivisti.

Muistatko, kun maanpäälliset televisiolähetykset muuttuivat Suomessa digitaalisiksi vuonna 2007. Tietoiskuissa katsojia muistutettiin siitä, ettei televisiota tarvitse kuitenkaan vaihtaa kokonaan uuteen. Myös scart-liitin tehtiin tutuksi. Iän myötä myös akuutti-ohjelman terveysvinkit ovat alkaneet puhutella sinua ehkä aiempaa enemmän.

2000-luvun ensikymmenyksillä omaa aikaa on ollut käytössäsi enemmän. Nautit ehkä hyvin ansaituista vapaaherran päivistä, ja muistat katsoneesi kun ikätoverisi Arvi Lind hyvästeli katsojat lopettaessaan oman työuransa. Lisääntynyttä vapaa-aikaasi olet voinut käyttää lempiasioittesi parissa.

Olet kenties päässyt kaivelemaan nuoruusmuistoja Yle Elävä Arkiston kätköistä, tai katsonut Yle Areenasta välistä jääneen jakson jostain lempisarjoistasi. Myös aika ennen syntymääsi kiehtoo sinua. Arkistojen kätköistä olet löytänyt mielenkiintoista materiaalia aina varhaisista radiojumalanpalveluksista tsaari Nikolai II vierailuun. Oletpa saattanut törmätä jossain filmissä jopa itseesi taikka sukulaiseesi.

Lue lisää:

Jos synnyit 1930-luvulla, muistat ehkä – Sinun tarinasi

1930-luvun lapsena muistat ehkä, millainen oli ensikohtaamisesi radion kanssa. Kiersitkö sinäkin vastaanottimen taakse katsomaan, missä ne ihmiset oikein olivat? Jos asuit kaupungissa, saatoit jo lapsena päästä elokuviin ja tottua siten liikkuvaan kuvaan. Asuitpa missä päin maata tahansa, viimeistään sodan myötä opit tuntemaan nuo molemmat väylät, radion ja filmin, jotka tarjosivat sekä tietoa että tarinoita. Muistat hyvin, kun tv-lähetykset 1950-luvulla alkoivat. Olit jo aikuinen ja kiinni omassa elämässäsi – ajattelitko ehkä, että tuota villitystä minä sentään en tarvitse?

Lue lisää:

Jos synnyit 1950-luvulla, muistat ehkä – Sinun tarinasi

Jos synnyit 1950-luvulla, synnyit Suomeen, jossa oli enemmän hevosia kuin autoja ja useimmat asuivat maaseudulla. Maa muuttui kuitenkin nopeasti, kaupungit ja elintaso kasvoivat, teollisuus ja palvelut ohittivat maanviljelyn Euroopan-ennätysvauhdilla. Lapsuusvuosiesi aikana radio alkoi vaihtua näköradioon.