Hyppää pääsisältöön

Sateenkaariperhe on yhtä normaali ja epänormaali kuin tavallinen perhe

Sateenkaariperhe on tavallinen perhe.
Sateenkaariperhe on tavallinen perhe. Kuva: Felix Bardy Yle Radio 1,sateenkaariperheet

Olen kasvanut kahden isän perheessä. Se ei ole ollut kenellekään ongelma.

Tekstin kirjoittaja on 17-vuotias
kahden isän perheessä kasvanut poika.

Tarhaikäisenä paras kaverini Aapo ei koskaan ihmetellyt kahta isääni. Minä taas ihmettelin Aapon vanhempien korkeaa ikää. Ongelmia meille eivät aiheuttaneet toistemme perhemuodot, vaan erimielisyydet pehmoleluista ja Jedi-voimien väärinkäytöstä.

Ala-asteen uudet kaverit laajensivat maailmankuvaani: Urho oli kasvissyöjä ja ennen Mauriin tutustumista en edes tiennyt, että Suomenlinnassa voi asua. Ongelmia meille eivät kuitenkaan aiheuttaneet perhemuoto, asuinpaikka tai ruokatottumukset, vaan toisen uusi Paul Frank -paita ja kadehditut pöytälätkätaidot.

Yläasteella, ennen uusien kaverieni ensimmäisiä kyläilyjä, en varoitellut Leoa ja Brunoa kahdesta isästäni. He eivät myöskään varoittaneet minua, vaikka toisen isä oli pappi ja toisen chileläinen. Ongelmia meille eivät kuitenkaan aiheuttaneet nämä odottamattomat käänteet, vaan leikkipainin muuttuminen totiseksi ja jatkuva röökin pummaaminen.

Sateenkaariperheessä eläminen ei ole aiheuttanut ongelmia, vaan vihaamme yhdessä ruotsin opettajaa ja toivomme hallituksen kaatuvan.

Lukiossa kavereiden vanhemmat tunnetaan enää tekojensa kautta: toiset päästävät lapsensa risteilylle ja kustantavat hänelle vanhojenpäiväksi prameimman frakin (Tuomas), kun taas toiset kieltävät risteilyt ja lainaavat lapselleen vanhojenpäiväksi kaverinsa kummallisen ”frakin” (minä). Edelleenkään sateenkaariperheessä eläminen ei ole aiheuttanut ongelmia, vaan vihaamme yhdessä ruotsin opettajaa ja toivomme hallituksen kaatuvan.

Mutta rehellisyyden nimissä tiedän, että joillekin kohtaamilleni ihmisille perhemuotoni on ollut ongelma. Monet eivät voi hyväksyä sateenkaariperheitä, jotkut hyväksyvät ne osittain, mutta eivät kokonaan. Muslimiystäväni hyväksyi kahden isän perheeni, mutta ei voinut edes käsittää ajatusta isieni avioliitosta.

Arvellaan, että Suomessa kasvaa sateenkaariperheissä tällä hetkellä noin 10 000 lasta. Luku tulee kasvamaan. Aapo, Urho, Mauri, Leo, Bruno ja Tuomas eivät kiusaisi heistä yhtäkään heidän perhemuotonsa takia. En usko, että ystäväni ovat sen parempia ja suvaitsevaisempia ihmisiä kuin muutkaan. He vain ovat tutustuneet perheeseeni ja tietävät, että se on aivan yhtä normaali ja epänormaali kuin heidän omansa.

En minäkään tunne beniniläisen lammaspaimenperheen elämää, mutta en ryhtyisi sitä kansalaisaloitteella vastustamaan.

Sateenkaariperheitä vastustavat argumentit kertovat usein tietämättömyydestä ja tottumattomuudesta, eikä niiden esittäjillä tunnu olevan kosketusta sateenkaariperheiden arkeen. En minäkään tunne beniniläisen lammaspaimenperheen elämää, mutta en kuitenkaan ryhtyisi sitä kansalaisaloitteella vastustamaan.

Minusta tuntuu, että perhettäni on pikemminkin ihailtu ja kadehdittu, kuin syrjitty ja vihattu. Muistan, kuinka jo ala-asteella sateenkaariperheestä kiusaaminen oli asia, jota ei vain tehdä. Toisen perhemuodon kommentointi tuntui niin lapselliselta ja typerältä etteivät siihen ryhtyneet edes 9-vuotiaat.

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri

  • Maalle mars! Suomalaisen maaseudun epäromanttinen historia

    Poimi Pietari K. kävi täällä -essee ja podcast täältä

    Kaupunkilaisille on luonteenomaista, että he haluaisivat olla maalaisia - ainakin silloin tällöin. Yleensä tämä halu tulee silloin kun ahdistaa, on kiire tai sää on huono. Näinä hetkinä kaupunkilaiset ajattelevat lapsuuden pitkiä kesiä mummolassa ja miettivät, että olisiko meistäkin maalaisiksi. Ajatus kuitenkin haihtuu nopeasti, kun kaupunkilaiset tajuavat, että sama ahdistus, kiire ja huono sää jatkuvat myös maalla. Lue essee tai kuuntele podcast täältä!

  • Onnea Riikka, Saara ja kaikki muut! Valitsimme viisi e-kirjaa naistenviikolle

    Kirjojen Suomen lukuvinkit naistenviikkoon

    Onnea Riikka, Saara, Marketta, Johanna, Leena, Oili, Kristiina, Tiina ja kaikki yli kuusisataatuhatta naista, jotka vietätte nimipäiviänne naistenviikolla. Kirjojen Suomi antaa teille nimipäivälahjaksi viisi naisten kirjoittamaa e-kirjaa. Nautinnollisia lukuhetkiä! Klikkaamalla lue kirja -linkkejä siirryt Kansalliskirjaston verkkokirjastoon.

  • Ikkunat auki pohjoiseen! Saamelainen kirjallisuus on modernimpaa kuin suomalainen

    Pietari K. kävi täällä -essee ja podcast

    Suomessa on vieläkin vallalla sellainen ennakkoluulo, että saamelaisuus on jotenkin perinteistä ja alkuperäistä. Tosiasiassa koko saamelainen kulttuurielämä ja taide on modernia, sanoi kirjailija, muusikko ja kuvataiteilija Nils-Aslak Valkeapää haastattelussa jo vuonna 1999. Onko se mahdollista – ja miten? Kuuntele podcast tai lue essee täältä!

  • Kirsi Kunnaksen Tiitiäinen on hullunkurinen ja rakastettu kuusikymppinen

    Kirsi Kunnas Ylen Kirjojen Suomen haastattelussa

    Vaikea kuvitella, että Kirsi Kunnaksen Tiitiäis-kirjat ovat jo kuusikymppisiä. Vaikka kirjat ovat eläneet vuosikymmenestä toiseen, ei kirjailija itse vieläkään ymmärrä kaikkia runojensa ja satujensa salaisuuksia. Kirjoittaessa kantava ajatus olikin, että lukija saisi itse löytää ja oivaltaa asioita.

  • Viekää vaikka munat, mutta kulutusta en lopeta! Kolmen dystopian totuus kapitalismista

    Poimi Pietari K. kävi täällä -essee ja podcast täältä

    Margaret Atwoodin romaaniin perustuva hittisarja The Handmaid’s Tale -sarja on dystopia naisten orjuuttamisesta, mutta se kertoo ennen kaikkea ilmastonmuutoksesta. Ehkä dystopiakirjallisuuden suosio johtuu siitä, että muutokset tuntuvat mahdottomilta toteuttaa demokraattisesti. Selviämmekö planetaarisista haasteista ilman toisten orjuuttamista ja väkivaltaa? Lue essee tai kuuntele podcast täältä!

  • Rakkaus ja kyynisyys – miksi Martti Kirsitien kirje kuolleelle rakastetulleen teki niin suuren vaikutuksen

    Martti Kirsitien kirjeen herättämiä ajatuksia rakkaudesta

    KulttuuriCocktail julkaisi taannoin poikkeuksellisen artikkelin. Siinä kerrottiin Marita Lindahlin, Suomen ainoan Miss Maailman, kuolemasta. Kuolinuutinen ei tehnyt siitä poikkeuksellista, vaan mukana ollut Lindahlin puolison kirje kuolleelle rakastetulleen. Martti Kirsitien sanat ovat vaikuttaneet moneen lukijaan – artikkelia on tätä kirjoittaessani luettu yli 50000 kertaa ja Kirsitien lauseita on siteerattu taajaan. Miksi kirje on vaikuttanut lukijoihin niin paljon?

  • Puoli vuosisataa Kaustisen kansanmusiikkijuhlia

    Mestaripelimanneja sekä festivaalitunnelmaa vuodelta 1972

    Kaustisen kansanmusiikkijuhlat on tarjonnut unohtumattomia elämyksiä jo viidenkymmenen vuoden ajan. Yle Teema onnittelee puolen vuosisadan ikäistä festivaalia ja esittää synttäreiden kunniaksi kahden mestaripelimannin henkilökuvat sekä ohjelman festivaalista vuodelta 1972.