Hyppää pääsisältöön

Mika Waltarin Konstantinopoli vuonna 1453

Konstantinopoli 1953 kaupungin piiritys
Konstantinopolin vuoden 1453 kaupungin piiritys Panorama 1453 -museossa kuvattuna. Konstantinopoli 1953 kaupungin piiritys Kuva: Yle / Panorama 1453 -museo konstantinopoli 1953

Mika Waltarin Johannes Angelos -romaanin Konstantinopoliin sijoittuvat tapahtumat pohjautuvat pitkälti laivalääkäri Niccolò Barbaron päiväkirjan historiallisten tapahtumien muotoon.

- Sen perusteella mitä meillä on silminnäkijähavaintojen perusteella säilynyt, niin Mika Waltarin Johannes Angelos –romaanin tapahtumat pitävät suurin piirtein paikkansa, sanoo historioitsija Mika Hakkarainen, joka on erikoistunut uuden ajan ja keskiajan Välimeren itäisiin osiin ja on Kansalliskirjaston historiallisten kokoelmien asiantuntija.

Silminnäkijän päiväkirja alkaa melkein samoilla sanoilla kuin Waltarin kertomus.

Konstantinopoli 1453 kaupungin piiritys
Ottomaanit piirittävät Konstantinopolia vuonna 1453 Konstantinopoli 1453 kaupungin piiritys Kuva: Yle / Panorama 1453 -museo Konstantinopolin piiritys

Päiväkirjamuotoon sijoittuva Mika Waltarin Johannes Angelos –romaani sijoittuu kuuden kuukauden ajalle vuosiin 1452-53, jolloin Osmanien valtakunnan ottomaanit piirittävät nykyistä Istanbulia eli silloista Konstantinopolia, jossa kristityt puolustavat Bysantin viimeistä linnaketta islaminuskoisia vastaan. Romaanin lopussa Konstantinopolin puolustus sortuu ja kaupunki joutuu muslimivallan alle.

Istanbulin kaupungin muuria
Istanbulin kaupungin muuria vuonna 2015 Istanbulin kaupungin muuria Kuva: Yle Istanbul

- Waltarin päiväkirjamuodon takanahan on silminnäkijän venetsialaisen laivalääkärin Niccolò Barbaron päiväkirja, joka itse asiassa alkaa melkein samoilla sanoilla kuin Waltarin kertomus, kertoo historioitsija Mika Hakkarainen.

Konstantinopoli 1453 kaupungin piiritys Panorama 1453 -museossa
Konstantinopolin vuoden 1453 piiritys kuvattuna Panorama 1453 -museossa Konstantinopoli 1453 kaupungin piiritys Panorama 1453 -museossa Kuva: Yle / Panorama 1453 -museo Konstantinopolin piiritys

- Mika Waltarin Johannes Angelos on, niin kuin Waltarikin kirjoittaa, ruumiiltaan latinalainen eli länsimaalainen ja sielultaan sisältään kreikkalainen. Tällaisia kansainvälisiä seikkailijatyyppisiä henkilöitä oli tuolloin 1453 vuoden Välimeren maailmassa kyllä oikeastikin. Palkkasotureina ja oppineet olivat sitten muuten hovien palveluksissa opettajina ja neuvonantajina. Johannes Angeloksessa tulee hyvin esiin tämän tyyppinen hahmo. Waltarihan myös sovittaa narraationsa ja päähenkilönsä Niccolò Barbaron päiväkirjan historiallisten tapahtumien muotoon.

Konstantinopoli 1453 kaupungin piiritys Panorama 1453 -museossa
Konstantinopolin vuoden 1453 kaupungin piiritys kuvattuna Panorama 1453 -museossa Konstantinopoli 1453 kaupungin piiritys Panorama 1453 -museossa Kuva: Yle / Panorama 1453 -museo Konstantinopolin piiritys

Kaupunkia piirittävät sulttaani Mehmed II (1432 –1481) osmanien valtakunnan sulttaanin joukot, joiden eliittisotilaita ovat janitsaarit. - Vaikka Waltari luo kontekstinsa Barbaron Konstantinopolin piiritystä ja valloittamista kuvaavan tekstin pohjalle, on muistettava että Barbaro oli laivalääkäri ja sijoitettuna Kultaiseen sarveen, jossa oli venetsialaisia laivoja ankkurissa. Varsinainen puolustuksen pettäminenhän kuitenkin tapahtui sitten muualla kaupungin muureilla, jossa Barbaro ei kuitenkaan ollut, toteaa historioitsija Mika Hakkarainen.

Waltari luo Mehmed II häikäilemättömän ja periksi antamattoman hahmon.
Istanbul vuonna 2015
Istanbul vuonna 2015. Taustalla vanhaa kaupunginmuuria. Istanbul vuonna 2015 Kuva: Yle Istanbul

- Konstantinopolia puolustava ryhmä on hyvin heterogeeninen. Keisari Konstantinos XI:llä on käytössään muutamia tuhansia kokeneita sotilaita ja jonkun verran nostoväkeä. Sotilaiden vähäisyys johtui tietenkin siitä, että keisarilla oli hallussaan enää Konstantinopolin kaupunki ja vähäisiä maa-alueita nykyisen Kreikan alueella. Näiden joukkojen lisäksi kaupunkia puolustivat Länsi-Euroopasta tulleet seikkailijat ja sekalainen joukko palkkasotureita. Palkkasotureista merkittävin ryhmittymä olivat genovalainen Giovanni Giustiniani, joka toi muureille panssaroidun 400-500 miestä käsittävän puolustusjoukon. Lisäksi mm. venetsialainen kolonna osallistui puolustukseen.
Koraani istanbulilaisessa museossa
Koraani istanbulilaisessa museossa Koraani istanbulilaisessa museossa Kuva: Yle koraani,Koraani

- Waltari luo Mehmed II uuden ajan häikäilemättömän ja periksi antamattoman hahmon, jolla on paljon resursseja käytössään. Jos katsotaan minkä historiallisen lähteen pohjalta Waltari sitten on luonut tätä historiallista hahmoa ja persoonaa, niin siinähän taas on taustalla diplomaatti Doukasin silminnäkijähavainnot. Doukas oli diplomaatti, joka toimi sulttaani Mehmed II:n hovissa Konstantinopolin hovissa, kertoo historioitsija Mika Hakkarainen.

Istanbul vuonna 2015
Istanbul vuonna 2015 Istanbul vuonna 2015 Kuva: Yle Istanbul

Jos romaanin lukija haluaisi käydä Johannes Angeloksen maailmassa entisessä Konstantinopolissa eli nykyisessä Istanbulissa, niin historioitsija Mika Hakkaraisen mukaan reilut 500 vuotta vanhoja romaanin tapahtumapaikkoja on vielä jäljellä jonkin verran.
Istanbul vuonna 2015
Istanbulin Kultainen sarvi vuonna 2015 Istanbul vuonna 2015 Kuva: Yle Istanbul

- Konstantinopolista on jäljellä aika vähän. Kaupunkihan on ollut aika paljon puusta rakennettu ja edelleen jos liikkuu Istanbulissa syrjäseuduilla, niin näkee puusta rakennettuja kaupunginosia. Kaupunki kärsi tietysti tässä piirityksen draamassa paloista, mutta senkin jälkeen on ollut useita tulipaloja, jotka ovat hävittäneet kaupunkia aikalailla.

Istanbul vuonna 2015
Hagia Sofian kirkko museona Istanbul vuonna 2015 Kuva: Yle Istanbul

- Valloituksen jälkeen suurin osa kirkoista muutettiin moskeijoiksi. Voi olla, ettei yhtään kirkkoa, jonka tausta olisi Bysantissa siis ennen vuotta 1453, ei taida olla yhtään. Museona on tietenkin Hagia Sofia. Kun kävin kaupungissa ensimmäisen kerran vuonna 1984, niin maamuurit olivat hyvin raunioituneessa tilassa. Niiden rekonstruointi aloitettiin kuitenkin 1990-luvulla ja nykyäänhän ne ovat kylläkin sitten hyvin näyttäviä siksi. Merimuuria on säilynyt jonkin verran. Sitten on tietenkin sisternejä eli maanalaisia vesisäiliöitä. Kuuluisin niistä on Yerebatan Sarayı, joka sijaitsee aivan Hagia Sofian vieressä. Yerebatan Sarayıiin päsee turistikin helposti. Sehän on hyvin vanha, 500-luvulla keisari Justinianuksen rakennuttama.
Istanbul vuonna 2015
Istanbul vuonna 2015 Istanbul vuonna 2015 Kuva: Yle Istanbul

- Jos haluaa Konstantinopolin valloitukseen liittyviä seikkoja kaupungista vielä nykyään löytää, niin niitä kyllä pitää ihan erikseen etsiä. Hyvä opas tähän olisi esimerkiksi yli 700-sivuinen Marios Philippidesin ja Walter K. Hanakin The Siege and the Fall of Constantinople in 1453: Historiography, Topography, and Military Studies –teos. Kirjaan on koottu uusin tieto Mika Waltarin Johannes Angeloksen kuvaamasta maailmasta ja ajasta Konstantinopolissa. Jos tällaisen kirjan kanssa jaksaisi kaupungilla liikkua, niin saattaisi löytää aika paljonkin mielenkiintoista katseltavaa.
Istanbul vuonna 2015
Istanbulin katukuvaa vuonna 2015 Istanbul vuonna 2015 Kuva: Yle Istanbul

Mika Waltarin historialliset romaanit:
Sinuhe egyptiläinen (1945) Mikael Karvajalka (1948), Mikael Hakim (1949), Johannes Angelos (1952), Turms kuolematon (1955), Valtakunnan salaisuus (1959) ja Ihmiskunnan viholliset (1964)

Kommentit

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri