Hyppää pääsisältöön

Byrokraattinen katsaus hallinto-oikeuteen

Säveltäjä Dmitri Shostakovitsh
Säveltäjä Dmitri Shostakovitsh Dmitri Šostakovitš,Maisteri Lindgrenin musiikkiesitelmä

Oikeuslaitos on tässä maassa edelleen pyhä byrokratian linnake, jonka toimintatavoista ei kukaan ilman juristin koulutusta ole pätevä mitään lausumaan. Näiden erilaisia yli-, apu- ja varaneuvoksia työllistävien istuinten kruununa loistaa Korkein hallinto-oikeus, jonka yksinomaisena tehtävänä on käsitellä kansalaisten valituksia viranomaisten päätöksistä.

Korkein hallinto-oikeus käsittelee vuosittain 4000 valitusta. Jokainen tapaus kiertää kirjaamosta notaarille, notaarilta esittelijälle ja jaostosihteerille, esittelijältä istunnon tarkastavalle jäsenelle, häneltä istuntoon esittelijälle ja viidelle tuomarille, heiltä takaisin esittelijälle ja jaostosihteerille ja edelleen kirjaamoon. Yli 90 % todennäköisyydellä tämä prosessi tuottaa ratkaisun "päätöstä ei muuteta", joskus myös perusteellisen oikeudellisen harkinnan seurauksena "päätöstä ei muuteta, mutta perusteet muutetaan".

Maisteri Lindgren raottaa kuulijoilleen ovea tähän byrokratian pyhäkköön, jossa tavallinen tekstinkäsittelykin näyttäytyy salaperäisenä operaationa. Kuuntele Maisterin esitelmä Yle Radio 1:ssä keskiviikkona 6.7. klo 11. Ohjelmassa soi itseoikeutetusti ainoastaan Dmitri Shostakovitshin musiikki. Näytteet ovat tässä kuultavissa kokonaisuudessaan.

"Tämä tarina on tragikoominen. Erityisen tragikoomiseksi sen tekee se, että se ei ole fiktiota."

"Ja tämän polkan nimi on Byrokraatti. Se on Shostakovitshin säveltämä, sillä tässä ohjelmassa kuuntelemme yksinomaan Shostakovitshin musiikkia."

"Suomessa on kuusi alueellista hallinto-oikeutta ja yksi korkein hallinto-oikeus sekä tietenkin Ahvenanmaan oma hallintuomioistuin, yhteensä kahdeksan arvokasta tahoa tarkistamassa viranomaisten päätöksistä tehtyjä valituksia. Tämä kaikki on tarpeen, sillä jos me jotain osaamme monimutkaisen byrokratian lisäksi, niin me osaamme valittaa."

"Kielellisesti moitteeton on varmasti juridisesti pätevä muoto ilmaista, että sellaiset substantiivihirviöt kuin 'suunnittelutarveratkaisu', 'tuulivoimavaihemaakuntakaava', 'hallintolainkäyttölakiasia' ja 'täytäntöönpanonkieltopyyntö' ovat moitteetonta kieltä."

Päätöstä ei muuteta, mutta perustelut muutetaan.”

"Mikä ooppera sisältää fuugan lyömäsoittimille ja päättyy sahasooloon?"

Päätöstä ei muuteta, mutta perustelut muutetaan.”

”'Kiire' ja 'vaativa' ovat sanoja, joilla suomalaisessa yhteiskunnassa saa aina arvostusta."

"Ideaalitilanteessa valituksia ei tulisi lainkaan, mutta silloin olisimme Neuvostoliitossa. Siellä, missä Dmitri Shostakovitsh oli. Siellä, missä haitari soi ja kaikilla oli hauskaa."

"Suuri salapoliisi meni viereiseen huoneeseen, painoi päänsä abessinialaiseen sohvatyynyyn ja itki katkerasti.”

"Mikä tahansa, mikä työllistää, vaikka ei tuota, on hyväksi kansantaloudelle, uskoo Suomen hallitus."

"Niin kauan kuin oikeus toimia asiamiehenä on jokamiehenoikeus, sadalla maahanmuuttajalla tienaa kuka tahansa satatuhatta euroa. Mitä ihmettä minäkin tässä istun puhumassa? Miksi en juokse maahanmuuttokeskuksesta toiseen haalimassa asiakkaita?"

"Lopuksi hiljennymme kuuntelemaan katkelman nimimerkki Ollin pakinasta Hiusverovalitus vuodelta 1943. Siinä edellinen hallitus on säätänyt hiusveron. Kansa on noussut barrikadeille ja uusi hallitus haluaa lakkauttaa hiusveron, mutta ei voi, koska siitä on ehditty säätää laki."

  • Martín ja gävleläiset tekevät sen jälleen

    Levyarvio

    Suuri yleisö tuntee Johannes Brahmsin parhaiten tämän sinfonioista ja konsertoista, mutta Brahms oli huomattavassa määrin enemmän kamarimusiikki- ja laulusäveltäjä kuin orkesterisäveltäjä. Nämä kaksi elementtiä – laulu ja orkesteri – myös yhdistyvät hänen tuotannossaan siellä täällä. Suurimittaisen Ein deutsches Requiemin lisäksi Brahms sävelsi myös muun muassa kantaatteja sekakuorolle ja orkesterille. Gävlen sinfoniaorkesteri ja Eric Ericson -kamarikuoro tekevät niille kunniaa Ondinen uudella levyllä.

  • Syvällä elämän sietämättömässä keveydessä

    Levyarvio

    Felix Mendelssohnin kamarimusiikki on suotta jäänyt romantiikan raskassarjalaisten, Schumannin ja Brahmsin varjoon. Soinnillisesti kevyempi ja luonteeltaan näin vähemmän painavaksi koettu Mendelssohn oli todellisuudessa monella tavoin kypsän romanttisen ilmaisun tienraivaaja siinä missä Schumannkin – ja usein ennen häntä. Mendelssohn oli ajan hermolla jo parikymppisenä, useita vuosia ennen tulevaa hyvää ystäväänsä.

  • Lempeän karhumaista kuiskintaa

    Levyarvio

    Matthias Goerne levytti Bachin isot ja suurenmoiset bassokantaatit Ich will den Kreuzstab gerne tragen ja Ich habe genug jo kaksikymmentä vuotta sitten Camerata Academica Salzburgin ja Roger Norringtonin kanssa. Uusi levytys harmonia mundille on syvempi ja värikkäämpi: sekä Goernen oma ääni että Freiburgin barokkiorkesterin soitto ovat vivahteikkaampia – syvyyttä ja tulkintaa on tullut sekä nykyiseen barokkisoittoon että Goernen itsensä laulutaiteeseen.

  • Orfeuksen onnellisempi laskeutuminen manalaan

    Levyarvio

    Orfeuksen retki manalaan hakemaan rakasta Eurydikeään on yksi niistä tutuista, toistuvista antiikin aiheista, joiden pohjalta syntyi suuri määrä kantaatteja, teatterimusiikkia ja oopperoitakin jo 1600-luvulla. Oopperavillityksen imeydyttyä Italiasta Ranskaan vuosisadan jälkipuolella myös Orfeuksen – tuon suloisesti laulavan pastoraalisen sankarin – seikkailut taipuivat oopperoiksi. Marc-Antoine Charpentier ei juuri päässyt loistamaan suuren oopperan, tragedie lyriquen säveltäjänä, mutta sai kirjoittaa pienempiä kamariteoksia Marie de Lorrainen, Guisen herttuattaren kulttuurikodin muusikkona.