Hyppää pääsisältöön

Mitä säveltäjä oikeastaan tekee?

Iiro Rantala
Iiro Rantala Kuva: Yle/Tiina-Maija Lehtonen Iiro Rantala

Iiron musiikkiluokan toisessa jaksossa rikottiin säveltämisen mystistä auraa. "Jokainen ihminen osaa tehdä laulun", totesi Heikki Salo. Säveltäjä Kimmo Hakola oli samoilla linjoilla luovuuden suhteen, joka on "kaikille ihmisille luontaista". Eri musiikkityylien säveltäjien ajatustapojen erot nousivat hauskasti esiin, kuitenkin ilman ohipuhumista. Kesähittejä taikonut Iivari Suosalo valotti tämän päivän pop-musiikille tyypillistä ryhmäsäveltämisen tekotapaa. Samalla saatiin monia hyviä vinkkejä siihen, mistä ja miten sävellysten tekeminen kannattaa aloittaa.

Jokainen ihminen osaa tehdä laulun.― Heikki Salo

Heikki Salo tekee kappaleita ja sanoituksia ammatikseen, mutta myös opettaa sanoittamista ja biisintekoa. Iiro Rantala yritti ohjelman aikana useaan otteeseen tivata Salon parhaita konsteja säveltämisen ja sanoittamisen opettamisessa, mutta veteraanisanoittaja oli hieman nihkeä paljastamaan parhaita kikkojaan. Yksi paljastus taiteilijasta saatiin kuitenkin tiristettyä: eräs vanhimpia keinoja on kultaisen leikkauksen hyödyntäminen sanoitusten rakenteessa. Tarinan käännekohta on ajoitettava oikein suhteessa draaman kaareen. Tehokeinon voi löytää mm. monista Anssi Kelan hittikappaleista.

Ohjelmassa kuultiin myös nuorempien biisintekijöiden uusia kappaleita. Tuore tapaus on Ida Paulin ja Kalle Linrothin säveltämä Hakuammuntaa:

Sävellyksenä Ida Paulin ja Kalle Lindrothin Hakummuntaa sisältää monia perinteisiä pop-musiikin ratkaisuja. Kappale alkaa hiljaisesti, mikä mahdollistaa kappaleen kasvattamisen kohti kertosäettä. Klassinen asetelma miehen ja naisen välisenä duo-kappaleena, jossa kuullaan vieläpä tarinan molemmat puolet eri säkeistöissä, on tuttu monista yhteyksistä, vaikkapa tästä, tästä ja tästä, unohtamatta tietenkään Armia ja Dannyä.

Sanoituksissa puolestaan rikotaan perinteistä rakkauden julistamista lähes laskelmoivalta kuulostavan omien tunteiden ja sattuman suhteen pohdiskelulla. Ajatus on kuitenkin helposti samaistuttava, useimmilla ajatus "Mitä jos..." on varmasti joskus käynyt mielessä. Perinteinen duo-asetelma ja sanoitusten sisältö muodostavat herkullisen ristiriidan esitykseen.

...partituuria voi lukea kuin sarjakuvaa.

Sana säveltäjä tuo varmaankin useimmille ensimmäisenä mieleen sinfonikon. Säveltäjä Kimmo Hakola osuu tähän stereotypiaan loistavasti lukuisilla oopperoillan, konsertoillaan, ja orkesterisävellyksillään. Sinfoniaorkesterille säveltämisen "syvimpiä vesiä" pyrittiin lähestymään perusteiden kautta. Orkesterimusiikin puolelta säveltäjä Kimmo Hakola rohkaisi ihmisiä tarttumaan partituureihin. Välttämättä ei tarvita edes täydellistä nuotinlukutaitoa, jotta musiikista voi nauttia myös graafisesti. Kaikki päällekkäin oleva soi partituurissa yhtä aikaa ja tarina etenee vasemmalta oikealle:

Luovuutta on usein käsitelty inspiraation aiheuttamana "sisäisenä voimana", mutta asiasta kuultiin myös eriäviä mielipiteitä. Toisaalta säveltämisen ja sanoittamisen luovuus vaatii tilaa ja aikaa, toisaalta vain raakaa työtä ja tekemistä. Eri taiteilijoilla on tunnetusti erilaisia tapoja työskennellä ja houkutella innostusta esiin.

Iivari Suosalo on yksi vuoden 2015 suurimman kotimaisen kesähitin Madafakin darra säveltäjistä. Kappaleella on yhteensä viisi säveltäjää, joiden joukossa oli myös artistivieras Ida Paul. Sanoittajia kappaleelle on merkitty yhteensä seitsemän. Iivari Suosalo kertoi miten yhdessä säveltäminen tapahtuu. Ohjelmassa pohdittiin myös sitä, miksi yhteissäveltäminen on harvinaisempaa konserttimusiikin puolella. Yksiselitteistä vastausta tähän ei kuitenkaan saatu.

Entäpä mitä tehdä, kun ei ota syntyäkseen? Iiro Rantala kertoo inspiraationsa lähteistään, tyhjän paperin kammon yllättäessä:

Iiron musiikkiluokan toinen oppitunti päättyi tunnelmallisesti yhteislauluun. Nuoruuden sankarille on Heikki Salon suurimpia hittejä, jonka pääopettaja Iiro Rantala nosti klassikoksi asti. Maanantaina 11.7. Iiron musiikkiluoka laskee Titanicin vesille, kun vieraiksi saapuvat Veera Railio, Petri Bäckström ja Frederik. Areenan ja radion lisäksi lähetystä voi tulla seuraamaan myös paikan päälle ilmoittautumalla yleisöksi.

Kommentit
  • Albert Schnelzerin sävelkielessä on tunnistettavaa omaleimaisuutta

    Albert Schnelzerin musiikki toimii.

    Länsinaapurista kajahtaa taas. Mikäli Albert Schnelzer (s. 1972) ei ole ennestään tuttu tekijä, kannattaa asia korjata pikimmiten. Säveltäjän orkesterisointeja voi nyt makustella Benjamin Shwartzin johtaman Göteborgin sinfoniaorkesterin tuoreella äänitteellä. Albert Schnelzerin sävelkielessä on jotakin, mitä monella muulla nykysäveltäjällä ei ole.

  • Spark-yhtyeen onnistunut monityylinen kokonaisuus toimii

    Spark-yhtyeen monityylinen kokonaisuus riemastuttaa

    "Tanssi on muutakin kuin vain liikettä musiikin tahtiin. Se on intohimoa ja elämänjanoa", pohjustaa Spark-yhtye tuoreimman julkaisunsa esittelytekstissä. No mikä ettei, mutta mahtaako kahden nokkahuilun, viulun, sellon ja pianon muodostaman yhtyeen monityylinen kokonaisuus käydä kuulijan jalan alle? Kyllä. Varsinkin kun se tehdään näinkin antaumuksella ja tyylillä.