Hyppää pääsisältöön

Suomalaiset kestävyysjuoksijat avautuivat kiusaamisesta – Urheiluliitto: "Pakko tunnustaa, että aika moni tällainen asia on varmaan mennyt ohi"

Urheilijoiden voi olla vaikeaa avautua henkilökohtaisista ongelmistaan.

Johanna Peiponen veti letkaa 5 000 metrin kilpailussa Kalevan kisoissa 2015. // Kuva: Yle/Tomi Hänninen

Ensin konkarijuoksija Annemari Sandell kertoi lopettavansa uransa. Turun Sanomille antamassaan haastattelussa urheilija kertoi, että lopettamispäätökseen vaikutti muiden syiden lisäksi kotipaikkakunnalla pitkään jatkunut kiusaaminen.

Toisen ikävän uutisen tiputti 25-vuotias Johanna Peiponen, joka edusti keskiviikkona Suomea 10 000 metrin juoksussa EM-kisoissa Amsterdamissa. Peiponen kertoi Iltalehdelle, että häntä on kiusattu treenilenkeillään niin, että juoksija päätyi vaihtamaan reittiä.

Kiusaamistapaukset kuulostavat penkkiurheilijan korviin kummallisilta. Miksei Suomea maailmankartalle juoksevien naisten anneta harjoitella rauhassa?

Suomen Urheiluliitossa kiusaamiskeissit on huomattu. Sandell ja Peiponen ovat ensimmäisiä, jotka ovat tuoneet ongelmansa esiin.

- Usein henkilökohtaiset asiat ovat sellaisia, jotka tulevat harvoin esiin liiton ja urheilijan välisissä yhteydenotoissa. Minulla ei ole kokemusta tällaisesta, vaikka olen tehnyt todella pitkään töitä urheilijoiden kanssa, SUL:n toimitusjohtaja Jarmo Mäkelä sanoo.

Vaikka tapauksia ei ole aiemmin tullut esiin, se ei Mäkelän mukaan tarkoita suoraan, ettei niitä olisi aiemmin ollut.

- Pakko tunnustaa, että aika moni tällainen asia on varmaan mennyt ohi ja on vaarassa mennä ohi myös tulevaisuudessa. Tällaiset asiat koetaan intiimeiksi, ja kynnys avautua niistä on korkea. Ehkä vaikeuksista puhutaan enemmän perhepiirissä tai urheilijan oppilaitoksessa.

"Signaali on aika vahva"

Urheiluliiton tavoitteena on tarjota urheilijalle mahdollisimman kokonaisvaltaista tukea, jotta urheileminen sujuu mutkattomasti. Harjoitusleireillä tarjotaan eväitä henkiseen valmennukseen, ja keskusteluyhteyttä pyritään pitämään yllä.

Kiusaamistapaukset kuvaavat Mäkelän mukaan urheilijan tarvetta monipuoliseen liiton tukeen. Muillakin elämänalueilla asioiden on sujuttava hyvin, jotta urheilija pystyy toteuttamaan itseään tasapainoisesti.

- Sitten kun tällaisia tapauksia tulee, liitossa pitäisi olla joku, kenen kanssa asiasta voi halutessaan jutella ja etsiä ratkaisuja.

Vielä liitossa ei ole valmista mallia, jolla hankalia tapahtumia lähdettäisiin purkamaan. Uusiin kiusaamistapauksiin ei ole toistaiseksi reagoitu, sillä ne ovat niin tuoreita.

- Signaali on aika vahva. Täytyy ehdottomasti miettiä sitäkin, täytyykö jotain systematiikkaa kehittää, Mäkelä sanoo.

Kiusaaminen itsessään on suomalaisessa yhteiskunnassa yleinen ilmiö. Etenkin koulukiusaamista vastaan taistellaan jatkuvasti.

- Ei urheilu alueena ole sen kummempi, onhan meillä on työpaikkakiusaamistakin, sanoo SUL:n kestävyysjuoksun lajipäällikkö Tommy Ekblom.

- Liitolla on kyllä valmiuksia auttaa, mutta myös koko yhteisöllä on vastuu kiusaamisen karsimisessa, Ekblom jatkaa.

Yleisurheilun EM-kisat jatkuvat sunnuntaihin 10. heinäkuuta asti. Kisat näkyvät Ylen kanavilla.

Lue myös:

Hip hop -artisti vai pituushyppääjä? Yleisurheilun EM-kisojen mitalisuosikin Insta-feedi on erittäin cool

Olympialaisiin lähtevä suomalaismies kävelee Cooperin testissä yli kolme kilometriä

Muistatko vielä Palanderin ja Selänteen tasa-arvopuheet? No, yhdenvertaisuuden saavuttaminen urheilussa on vielä kaukana