Hyppää pääsisältöön
Aihesivun Jenny ja läskimyytinmurtajat pääkuva

Tietoisen syömisen ABC

Jenny Lehtinen ja rivi erilaisia herkkuja
Jenny Lehtinen ja rivi erilaisia herkkuja Kuva: YLE / Jussi Nahkuri jenny lehtinen

Ruoka lautaselle, telkkari auki ja seuraavaksi kun havahdut, lautanen on tyhjä ja olet kävelemässä jääkaapille hakemaan lisää ilman mitään mielikuvaa, miltä ruoka oikeastaan maistui tai miten se päätyi mahalaukkuun… Kuulostaako tutulta?

Kun lapsi opettelee syömään kiinteää ruokaa, hänelle tuodaan uusia makuja ja ruoka-aineksia yksitellen. Hän katsoo ruokaa, tunnustelee sitä suullaan ja kokee ihmetyksen hetkiä uusien makujen kanssa. Välillä lusikka saattaa päätyä muualle kuin suuhun tai jokin muu ympärillä oleva asia olla ruokaa kiinnostavampi, mutta jokainen ateriointihetki on pieni seikkailu.

Kun me aikuiset aterioimme, ruoka saattaa hulahtaa mahan pohjaan ilman että edes maistamme sitä. Huomiomme on ruokailuseurassa, lehdessä, kännykässä tai telkkarissa. Ja jos näitä ei ole saatavilla, todennäköisesti ajatuksemme harhailevat menneissä tai tulevissa tapahtumissa.

Ruokailusta on tullut automaatio-ohjauksella kulkeva tapahtuma, ja huomiomme on muualla kuin ruokailuhetken kehollisessa aistimisessa. Ja kun emme ole yhteydessä kehoomme syödessämme, meidän on myöskin vaikeaa kuulla kehon kylläisyyssignaaleja.

Silloin tällöin hienossa ravintolassa tai uuden etnisen maun äärellä saatamme pysähtyä hetkeksi itse ruuan ja sen makujen ja tuoksujen tai koostumuksen äärelle. Kunnes pöytäseurueen keskustelu tempaa mukaansa ja loppuosa lautasesta hulahtaa mahaan ilman muistikuvia.

Kun syöt, keskitä kaikki huomio syömiseen

Mindfulnessin eli hyväksyvän, tietoisen läsnäolon harjoituksissa huomio tuodaan tähän hetkeen käyttämällä ankkurina kehoa ja sen aistimuksia. Ateriointi on yksi parhaista mindfulness-harjoituksista, koska syömisessä kaikki aistit ovat käytössä.

Tietoisen aterian harjoitus:

  • Rakenna itsellesi mukava ruokailuhetki. Istu viihtyisään paikkaan (istu muutenkin aina alas syödessäsi) ja asettele ruoka kauniisti tarjolle. Poista kaikki muut häiriötekijät.
  • Ennen kuin alat syödä, laita silmät hetkeksi kiinni ja ota pari syvää hengitystä. Mitä tuntemuksia ja mielikuvia ruokailu sinussa herättää? Haluatko ahmia ruuan nopeasti, nouseeko syyllisyyden tunteita vai oletko innoissasi? Suhtaudu kaikkiin kehon ja mielen tuntemuksiin avoimen uteliaasti ja hyväksyvästi. Huomaa, jos mieli alkaa arvottaa tilannetta hyväksi tai huonoksi.
  • Aseta mielessäsi intentio eli aikomus: tämä ateria ravitsee kehoasi ja syöt juuri itsellesi sopivan määrän.
  • Käytä näköaistiasi katsellaksesi ruokaa. Minkä väristä ruoka on? Mitä yksityiskohtia siinä havaitset?
  • Käytä hajuaistiasi ja aisti ruuan tuoksut. Huomioi, mitä mielikuvia erilaisista tuoksuista nousee ja miten keho nyt reagoi?
  • Nyt vasta laita ensimmäinen haarukallinen suuhun tuntien koko ajan kehosi liikkeet ja miltä ruoka suussa tuntuu. Minkälainen koostumus ruoassa on? Kuuluuko ruoan pureksimisesta ääniä? Minkälainen kokemus nielaiseminen on? Pystytkö tuntemaan, miten ruoka lähtee laskemaan ruokatorvea alas?
  • Maistele hitaasti maun eri vaiheita ensi puraisusta jälkimakuun asti. Kiinnitä huomio samalla kehoosi ja mieleesi – pyrkiikö mieli harhailemaan muualle, syömisestä pois? Nouseeko kehossa tuntemuksia? Suhtaudu kaikkiin havaintoihisi lempeästi ja hyväksyvästi, ilman että sinun tarvitsee muuttaa mitään.
  • Aisti syödessäsi, milloin alat olla kylläinen. Voisitko lopettaa syömisen jo hieman ennen vatsan täyttymistä? Mitä tuntemuksia tämä ajatus herättää? Tee tietoinen päätös lopettamisesta sopivassa kohdassa.
  • Kiitä vielä lopuksi itseäsi ravitsevasta ateriasta ja harjoituksesta

.

Jos sinulla on vaikeaa löytää aikaa ja paikkaa tehdä harjoitusta yksin, voit tehdä sen myös yhdessä perheen kanssa. Pyydä kaikkia perheenjäseniä keskittymään hetkeksi vain ruoan makuihin, tuoksuihin ja koostumukseen ja kuvailemaan niitä.

Ei kannata pelästyä, jos harjoitus tuntuu aluksi vaikealta. Epämiellyttävät tuntemukset alussa kuuluvat asiaan eivätkä ole merkki epäonnistumisesta – päinvastoin. Mitä enemmän pystyt havaitsemaan ja nimeämään aistimiasi tunteita ja tuntemuksia, sitä tiedostavammaksi tulet.

Säännöllisellä harjoittelulla alat tiedostaa paremmin syömiseen liittyviä tapojasi, tunteitasi ja ajatusmallejasi, mikä mahdollistaa päätösvallan ottamisen takaisin. Sinä hallitset syömistä eikä syöminen tapahdu automaatiolla ja hallitse sinua.

Mari Rasimus on mindfulness-ohjaaja ja media-alan ammattilainen, entinen supersuorittaja & tunnesyöjä ja nykyinen tietoisen ja myötätuntoisen elämän sanansaattaja

Katso Marin, Jennyn ja Saaran konvehtiharjoitus. Yksikin suklaakonvehti voi olla huikea aistielämys, kun sen nauttii tietoisesti.

Uusimmat sisällöt - Marja Hintikka Live

  • Eineksiä, uhkailua, liikaa töitä – unohda turha syyllisyys vanhempana! MHL:n vieraat näyttävät esimerkkiä

    Syksyn vieraat avautuvat mistä eivät enää ota paineita.

    Vapaus, vanhemmuus, tasa-arvo. Marja Hintikka Live on puolentoista vuoden ajan ravistellut suomalaista perhekeskustelua, romuttanut turhia kulisseja ja nostanut pöydälle vaikeitakin keskustelunaiheita. Kaiken takana on tavoite vapauttaa vanhemmat turhista paineista ja jatkuvasta syyllisyydestä. Kiukuttelevia lapsia? Liikaa töitä? Unettomia öitä? Parisuhde rakoilee? Et ole yksin. Meillä on ihan samanlaista.

  • Lapset repivät parrasta ja nestehukka on lähellä - tällaista on joulupukkien karu todellisuus

    Joulupukit kertovat ammattinsa pahimmat puolet.

    Kuvittele itsesi joulupukiksi tai -muoriksi. Mielessäsi pyörii kuva piparintuoksuisista kodeista, joissa pukki istutetaan pehmeälle nojatuolille glögi kädessä ja suloiset punaposkiset pikku lapsoset laulavat heleällä äänellä sopivan lyhyen kappaleen. Kukaan ei itke, kukaan ei pelkää ja koko hommaan menee noin 10 minuuttia. Ulko-ovella sinulle annetaan sovittu summa rahaa ja poistut tyytyväisenä seuraavaan kohteeseen. No, se ei todellakaan mene ihan niin.

  • Pyjama on paras jouluasu, vinkkaavat MHL-vanhemmat

    Ei kiireelle, kyllä rennolle romantiikalle!

    Idyllisten puitteiden viilaaminen tekee erityisesti perheenäideistä helposti huumorintajuttomia piiskureita. Tonttulakki alkaa kiristää liikaa ja joulunalusviikoista tulee yhtä pitkää to-do -listaa.

  • Kestävyysliikunta lihottaa?!

    Timo Haikarainen ja kestävyysliikuntamyytti.

    Kuinka on - suosiako kovatehoista vai matalatehoista treeniä - ja miten kortisoli liittyy tähän? Personal trainerimme Timo Haikarainen vääntää myytin rautalangasta!

  • Heikki Soini: Kärsitään joulu ja jatketaan elämää!

    Ei joululla ole väliä, yhteinen aika on tärkeintä.

    Joulusuklaat ilmestyivät lähikauppaani lokakuussa. Se käynnisti kahden kuukauden kuumotuksen ja stressin, joka purkautuu monessa perheessä itkuun jo jouluaaton aamuna. Lapset juoksevat hysteerisinä pitkin seiniä ja vanhempien selkäranka katkeaa viimeistään silloin, kun kinkku kuivuu valvomisesta huolimatta. Kuulostaako tutulta, kysyy MHL:n Heikki Soini.

  • Vanessa Kurri: Olen tappavan tylsä joulunviettäjä

    Neljän lapsen äiti tekee joulun perinteiden mukaan.

    Kotiäiti ja juontaja Vanessa Kurri on jouluihminen, mutta valmistelut jäävät häneltäkin usein viime tippaan. Neljän lapsen koulu- ja harrastuskuljetusten välillä Kurri sompailee sitten ympäriinsä hakemassa jouluherkut juuri niistä oikeista ja perinteisestä paikoista. Kurrille on tärkeää tehdä joulu täsmälleen samojen askelmerkkien mukaan kuin hänen äitinsä aikanaan teki. Vanessa Kurri on MHL:n vieraana TV2:ssa maanantaina 19.12. klo 21, kun aiheena on Unelmien joulu.

  • Bloggari Anna-Kaisa Huurinainen: Tänä vuonna otamme joulun rennosti

    Liika suorittaminen on aiemmin pilannut Huurinaisen joulun.

    Viime jouluna 47 palasta -blogin Anna-Kaisa Huurinainen suunnitteli joulun tarkasti: laati menun ennakkoon ja kestitsi koko lähisuvun. Odotukset ja stressi olivat kuitenkin liian kovat, ja joulu meni mönkään. Kokemuksesta viisastuneena Huurinainen aikoo ottaa tämän joulun mahdollisimman rennosti.

  • Muusikko Stig: Henkinen valmistautuminen jouluun kannattaa aloittaa hyvissä ajoin

    Kahden lapsen isä nauttii valmiista joulupöydistä.

    Muusikko Stig tunnetaan hiteistään, mutta arkielämässä Pasi Siitonen ei puumia metsästä. Sen sijaan hän on kahden pienen pojan isä, joka odottaa joulua yhtä paljon kuin lapset. Erityisen tärkeää on nimenomaan jouluun virittäytyminen: jos sitä ei aloita ajoissa, joulu saattaa livahtaa huomaamatta ohi. Stigin jouluvalmisteluihin ei kuitenkaan kuulu stressi tai touhottaminen, vaan tärkeintä on rauhoittuminen.