Hyppää pääsisältöön

Ovatko suomalaiset Euroopan pahimpia ympäristösyöppöjä?

maapallo palaa
maapallo palaa Kuva: Pixabay maapallo,maapallo

Vanha vitsi menee näin: kohdattuaan norsun, amerikkalainen miettii eläimen markkina-arvoa, saksalainen sen valjastamista työhön ja suomalainen pohtii mitä norsu ajattelee hänestä. Iso osa suomalaisista mieltää arvoihimme luonnonvarojemme kunnioituksen ja niiden hyödyntämisen viisaasti. Tätä mielikuvakuvaa halutaan jakaa myös globaalisti. Miten asia on tutkimusten valossa?

Euroopan ympäristövirasto EEA julkaisi More from less - material resourse effienfy in Europe -raportin kesäkuussa 2016. Raportti syväluotaa kolmekymmenentäkaksi maata Euroopassa. EEA:han kuuluu kaikkiaan kolmekymmentäyhdeksän valtiota. Suomen tulokset kokosi yhteen Suomen Ympäristökeskuksen (SYKE) Hanna Salmenperä.

-Omassa raportissa halusimme tuoda esille, että Suomessa tehdään eri hallinnon aloilla paljonkin asioiden eteen ja se säteilee myös aluetasolle ja on näkyvää ihmisille. Pelkät strategiat ja ohjelmat eivät välttämättä konkretisoidu arkeen, Salmenperä summaa.

Tilastojen tuskaa

Tilastojen valossa EEA:n raportti yllättää meidät housut kintuissa. Suomalaiset kuluttavat monilla mittareilla enemmän kuin muut eurooppalaiset. Mutta ovatko tilastojen luvut täysin vertailukelpoisia eri maiden kesken?

-Luvut eivät ole vertailukelpoisia ja se pitää ehdottomasti pitää mielessä. Tilastoja kootaan erilaisilla tiedonkeruujärjestelmillä, että vaikka luokitusmenetelmät pitäisi olla samanlaiset, niin tulkinnat eri maissa vaihtelevat paljon. Toisaalta meillä on sen luontainen tuotantorakenne ja toiminnot jossa liikutellaan paljon maa-aineksia - hyvänä esimerkkinä kaivosteollisuus - ja se sitten näkyy tonnimääräisissä tarkasteluissa. Välillä tuntuu, että tilastojen tulkitseminen jopa yhden maan sisällä on toivoton urakka, Hanna Salmenperä harmittelee.

Tilastoinnissa on myös viiveongelma. Alkavan taantuman vaikutukset saattavat välittömästi näkyä ihmisten sen hetkisessä kulutuskäyttäytymisessä, mutta teollisuus reagoi talouden heilahteluun hitaammin. Vaihtuvat luokitteluperusteet tuovat myös haasteita tilastointiin. Hyvänä esimerkkinä on hakkuutähteiden poistuminen tilastoinnista ja näin ollen Suomen metsäteollisuudesta ei synny lainkaan edellä mainitun kaltaista jätettä.

Elinkeinoelämän Keskusliitto on samoilla linjoilla tilastoista

Suomi on kaupunkirakenteeltaan ja asukastiheydeltään pienin raporttiin osallistuvista maista. Tämä selittää osittain maamme kehnoa kokonaistulosta.

Yhden yleispätevän, oikeudenmukaisen ja tasapuolisen indikaattorin kehittäminen lienee mahdottomuus. Pikemminkin tarvittaisiin indikaattoriperhe

Elinkeinoelämän Keskusliiton (EK) johtavan asiantuntijan Mikael Ohlströmin mukaan kaikki per henkilö –tilastot suosivat väkirikkaita maita, joissa energia- ja materiaali-intensiivisten tuotteiden tuotanto on pientä tai osittain siirretty halvempien kustannusten maihin ja näin ollen se ei kerro riittävästi resurssitehokkuudesta. Ohlstömin mielestä mittaamista ja indikaattoreita olisi kehitettävä ennen kuin numeerisia tavoitteita voidaan edes harkita. Yhden yleispätevän, oikeudenmukaisen ja tasapuolisen indikaattorin kehittäminen lienee mahdottomuus. Pikemminkin tarvittaisiin indikaattoriperhe, Ohlström jatkaa.

DMC-luku
Lähde: Eurostat DMC-luku Kuva: Eurostat DMC

Energian tarve Suomessa on ollut jatkuvasti kasvavaa 70-luvulta lähtien. Vuosittainen kasvu on ollut kuuden prosentin luokkaa, mutta vuosi 2010 toi mukanaan käänteen ja laskutrendi onkin jatkunut tähän päivään saakka.

Energian kokonaiskuluts
Lähde: Tilastokeskus Energian kokonaiskuluts Kuva: Tilastokeskus energiankulutus

EU käyttää kahta resurssitehokkuusindikaattoria

EU:n viralliset tilastot julkaiseva Eurostat käyttää DMC-lukua (domestic material consumption). Se tarkoittaa yhden henkilön kulutusta kotimaan materiaaleista. Luku saadaan kun niputetaan kotimaan materiaalin otto ja siihen ynnättynä materiaalien suora tuonti, josta on vienti vähennetty. Maan resurssituottavuus lasketaan bruttokansantuote/DMC.

Euroopan komissio kehittää erilaisia muitakin laskentatapoja. Yksi vaihtoehtoinen malli on käyttää RMC-lukua (raw material comsumption), jossa lasketaan tonneina raaka-aineiden kulutus per asukas. Resurssituottavuus muodostuu luvuista bruttokansantuote/RMC.

Raportista käy ilmi että eurooppalaisen keskiverto DMC-luku on 13,1 tonnia asukasta kohden. Suomalaisen keskikulutus on yli kaksinkertainen, eli hieman yli kolmekymmentä tonnia per asukas. Luku selittyy pitkälti kaivosteollisuudesta tulevasta taakasta. Ja näin ollen yksittäisen kansalaisen on vaikea vaikuttaa omilla toimillaan DMC-lukuun.

materiaalin käyttö suhteessa tuottavuuteen
Raportista käy myös ilmi, että Suomen DMC luku laskee samaan aikaan kun materiaaleista saatava tuottavuus tehostuu. materiaalin käyttö suhteessa tuottavuuteen Kuva: Lähde: Eurostat finland recourse productivity
Palkkien vuosiluvut vasemmalta oikealle: 1990, 2005, 2012.
Palkkien vuosiluvut vasemmalta oikealle: 1990, 2005, 2012. Uusiutuvan energian osuus on huippuluokkaa Islannissa ja perässä seuraavat Norja, Ruotsi, Itävalta ja Latvia. Suomi sijoittuu kuudenneksi. Palkkien vuosiluvut vasemmalta oikealle: 1990, 2005, 2012. Kuva: Eurostat uusiutuva energia

Kaksi uutta energianlähdettä

tuulivoiman osuus enrgiantuotannossa
tuulivoiman osuus enrgiantuotannossa Kuva: Tilastokeskus tuulivoima, lämpöpumppu

Erilaiset ilmapumput ovat nousseet räjähdysmäisesti viime vuosina. Tuulivoiman tuottama energia on taasen kasvanut maltillisesti. Fossiilisten polttoaineiden käyttö on tasaisesti vähentynyt öljykriisistä (1975) lähtien ja uusiutuvan energian käyrä vastaavasti nousussa. Ydinvoiman, turpeen ja muiden energiamuotojen käyttö on ollut enemmän tai vähemmän tasaista viivaa kahdeksankymmentäluvulta saakka.

Fossiiliset polttoaineet
Lähde: Tilastokeskus Fossiiliset polttoaineet Kuva: Tilastokeskus energiankulutus

Suomi on hyvässä seurassa

Raportista selviää, että Suomen lisäksi ainoastaan Saksalla ja Itävallalla on kansallinen strategia materiaalitehokkuudessa. Belgia ja Skotlanti toteuttavat samankaltaisia tavoitteita alueellisesti. Useilla mailla on aikomuksia siirtyä kansallisten pitkän tähtäimen strategioiden piiriin.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Uusimmat sisällöt - Tiede