Hyppää pääsisältöön

Kajaanin Runoviikolla tahtoisin kokea kaiken - rajallinen aika karsii ja on pystyttävä keskittymään hetkeen

Toimittaja Jani Tanskanen ja tähtitieteilijä Esko Valtaoja
Eläkeläiseksi itseään tituleeraava Esko Valtaoja kertoo, että hänen kotihyllyssään on useita hyllymetrejä runoutta. Tapasin Valtaojan Kajaanin Runoviikolla. Toimittaja Jani Tanskanen ja tähtitieteilijä Esko Valtaoja Tanssiva karhu,Jani Tanskanen,Esko Valtaoja

Kajaanin Runoviikko ja Tanssivan karhun jako ovat kirjallisuuteen keskittyneelle kulttuuritoimittajalle tasapainoilua kiireen ja kiirettömyyden välillä.

On kulttuuritoimittajan työhön sisältyvä paradoksi tasapainoilla journalistisen nopeuden ja taiteen kokemiseen liittyvän hitauden sekä kärsivällisyyden välillä. Taide ei ole nopeuslaji.

Paradoksi kulminoituu erityisesti Kajaanin Runoviikolla. Raportoin sieltä radioon, kirjoitan nettijuttuja, autan Tanssiva karhu -palkinnon jakamisessa ja olen läsnä sosiaalisessa mediassa – samalla kun Kajaanissa tapahtuvalle pitäisi antaa aikaa.

Vaikka runoutta ei voi hotkia, vaan sitä on sulateltava, ohjelmatyö sekä some ja muu netti eivät voi pysähtyä. En voi radiolähetyksessä sanoa, että odottakaapa vartti tai odottakaa päivä, jotta ehdin ajatella kuulemaani.

Jotta voin tarjota kuulijoille ja lukijoille monipuolisen katsauksen Runoviikkoon, minun on käytävä monessa esityksessä ja jututettava ihmisiä mahdollisimman monenlaisista piireistä: Kaj Chydenius edustakoon muusikoita, arkkipiispa Kari Mäkinen kirkkoa, tähtitieteilijä Esko Valtaoja kovia tieteitä, Heidi Herala näyttelijöitä ja niin edelleen.

Runoviikolla tekisi mieli kokea kaikki, mutta rajauksia on tehtävä

Teatteria minulle saa edustaa Niko Karjalaisen ja Kimmo Penttilän erikoinen ja ehkä hieman liikaa yrittävä ja koheltava tulkinta Veijo Meren Tukikohdasta, jonka tapahtumat on siirretty kansakoulusta vastaanottokeskukseen. Hyvästä lausunnasta erityiskiitokset osoitan varsinkin monikielisyyttä hyödyntävän Eeva Putron esitykselle Mikä on kotimaani.

Toisinaan on juostava esityksestä ja haastattelusta toiseen. Esimerkiksi tunnelmallisesta Kirkkoillasta on selvittävä nopeasti seuraavaan esitykseen, ja se tuntuu erityisen kornilta arkkipiispa Kari Mäkisen puhuttua kirkossa runouden hitaudesta.

– Runous on hidasta. Ja myös kirkko on hidas. Kummassakin on kyse tuottamattomasta toiminnasta. Ei täällä kilpailukykyä olla parantamassa, arkkipiispa Mäkinen korosti torstai-illan Kirkkoillassa.

Onneksi juoksuhetkiä on sentään edeltänyt aiheisiin tutustuminen ja perehtyminen jo ennen koko Runoviikon alkamista. Ja vaikka aikataulu on välillä tiukka, olen joka tapauksessa saanut aikataulutettua kyllin kattavan ja riittävän rajatun valikoiman koettavaa. Tietysti Runoviikolla tekisi mieli kokea kaikki, mutta rajauksia on tehtävä.

Arkkipiispa Kari Mäkinen Kajaanin Runoviikolla 2016.
Arkkipiispa Kari Mäkinen osallistui Kajaanin Runoviikon Kirkkoiltaan. Mäkinen on väitellyt kirkkohistorian oppiaineessa kirjallisuusaiheesta. Arkkipiispa Kari Mäkinen Kajaanin Runoviikolla 2016. Kuva: Yle/Jani Tanskanen Kari Mäkinen,arkkipiispat,kajaanin runoviikko 2016
Pianisti ja säveltäjä Kaj Chydenius signeeraamassa.
Muusikko ja säveltäjä Kaj Chydenius jakamassa nimikirjoituksia. Chydeniuksen käsissä runoudesta tulee upeita lauluja Pianisti ja säveltäjä Kaj Chydenius signeeraamassa. Kuva: Jani Tanskanen / Yle Kaj Chydenius,kajaanin runoviikko 2016
Tähtitieteilijä Esko Valtaoja Kajaanin Runoviikolla 2016.
Esko Valtaojaan on kolahtanut varsinkin Harry Martinsonin Aniara, ja Valtaoja harrastaa muutenkin runoutta Tähtitieteilijä Esko Valtaoja Kajaanin Runoviikolla 2016. Kuva: Jani Tanskanen / Yle Esko Valtaoja

Tarvetta sekä nopealle että hitaalle kulttuurijournalismille

Journalismin yleisluonnetta leimaa kiire ja välittömän ajantasaisuuden vaade. Olemassa on toki myös esimerkiksi tutkivaa journalismia, jonka on otettava aikansa, mutta pääsääntöisin toimittajalla on hoppu.

Toimittajan kiire on selviö uutistoimituksissa, jossa uutiset pureutuvat sananmukaisesti uusiin asioihin. Tämän päivän uutinen ei ole enää huomenna uutinen.

Mutta onneksi on muutakin journalismia kuin uutisjournalismia. Radion kulttuuriohjelmissa on aito mahdollisuus syventyä ja keskittyä tietyissä ohjelmissa. Lukupiiri on siitä hyvä esimerkki. Kolmetuntinen keskustelu Mika Waltarin järkälemäisestä Mikael Hakimista on jotain sellaista, jota tässäkin reaaliaikaisen reagoinnin ja sosiaalisen median ajassa tarvitaan.

Tosin heti on täsmennettävä, että asioihinsa perehtynyt radio-ohjelma ja reaaliaikaisuus eivät sulje toisiaan pois. Myös Lukupiirissä on reaaliaikaista reagointia. Tervetuloa esittämään kysymyksiä ja kommentteja lähetysikkunaan!

On siis olemassa ajan kanssa työstettyä kulttuurijournalismia, mutta yhtä kaikki me kulttuuritoimituksissa työstämme myös nopeaa ajantasaista kulttuurijournalismia esimerkiksi Kultakuumeen yhteydessä. Vauhti ei ole yhtä kiivas kuin uutisissa mutta selvästi hektisempi kuin Lukupiirissä.

Kumpaakin kulttuurjournalismin muotoa tarvitaan. Sama pätee ihmisten väliseen vuorovaikutukseen ylipäätään. Joskus on tärkeätä vaihtaa pikakuulumiset, toisinaan taas on syvennyttävä yhteen asiaan kerrallaan.

Kajaanin Raatihuoneen edustalla ihmisiä runoviikolla
Kajaani Kajaanin Raatihuoneen edustalla ihmisiä runoviikolla Kuva: Yle / Sari Siekkinen Tanssiva karhu,Kajaanin Runoviikko,Kajaani
Taisto Reimaluoto esiintyy Kajaanin runoviikolla
Kajaanin Runoviikon taiteellinen johtaja Taisto Reimaluoto Taisto Reimaluoto esiintyy Kajaanin runoviikolla Kuva: Yle / Sari Siekkinen Tanssiva karhu,Taisto Reimaluoto,Kajaanin Runoviikko,Kajaani

Henkilöitä, teoksia vai jotain muuta?

Journalismin tutkijat, varsinkin yliopisto-opettaja Maarit Jaakkola Tampereen yliopistosta, ovat katsoneet, että uutistoimittajien kiire on siirtynyt myös suureen osaan kulttuurijournalismia. Jaakkola onkin puhunut siirtymästä esteettisestä paradigmasta eli ajattelutavasta journalistiseen paradigmaan.

Muutos on näkynyt siten, että mediassa käsitellään kirjallisten teosten sijaan erityisesti niitä kirjoittaneita henkilöitä. Näin on väittänyt esimerkiksi Kultakuumeen kolumnistinakin toimiva kriitikko Otso Kantokorpi, joka oli puhumassa aiheesta Taiteen edistämiskeskuksen Jyväskylässä järjestämässä Taidekritiikki ennen ja nyt -illassa helmikuussa.

Uuskriittinen koulukunta vei huomion tekijöistä teoksiin

Jos väite ajattelutavan siirtymästä pitää paikkaansa – niin kuin se minusta karkeasti ottaen pitää – suunta on ollut päinvastainen kuin akateemisessa kirjallisuustieteessä. Sen piirissä harjoitettiin pitkään lähinnä kirjailijoiden elämään keskittynyttä tutkimusta, kunnes uuskriittinen koulukunta vei huomion tekijöistä teoksiin. Uuskritiikin ongelmana kuitenkin oli se, että se rajoittui teokseen liiaksi asti, eikä suostunut näkemään kirjallisuudessa esimerkiksi yhteiskunnallisia vaikutteita. Sittemmin kirjallisuudentutkimus onkin monipuolistunut entisestään ja jopa palannut kirjoittajan huomioimiseen.

Omassa journalistisessa työssäni en ole suostunut liukumaan pelkkään kirjailijoiden ja taiteilijoiden esittelyyn, vaan olen pitänyt teoksiin tutustumisesta kiinni. Silloinkin, kun minulta oli tilattu henkilökuvat Tanssiva karhu -ehdokkaista, ujutin mukaan huomioita teoksista.

Oikeastaan toisinaan olen kirjoittanut lähinnä vain teoksista, kuten Saila Susiluodon ehdokkuudesta kirjoittaessani. Tiedä sitten, onko ratkaisu hyvä vai huono vai jotain siltä väliltä. Saisi kirjailijan persoonakin näkyä. Samaan tapaan kuin tarvitsemme sekä nopeaa että hidasta kulttuurijournalismia, tarvitsemme myös kulttuurijournalismia sekä tekijöistä että teoksista.

Sitä paitsi kulttuurijournalismi on tietysti kaikkea muutakin kuin joko teokseen tai tekijään keskittyvää. Journalisti voi käsitellä samanaikaisesti sekä teosta että tekijää ja lisäksi muita aspekteja: esimerkiksi kokemuksellisuutta, yleisöä, taiteellisen luomisen prosessia tai taustalla olevia instituutioita, esimerkiksi sitä, onko taiteilijalle suotu apurahoja.

Olga Nekrasova-Rajamäki (vas.) Eeva Putro (oik) Mikä on kotimaani -esityksessä Kajaanin runoviikolla 2016.
Olga Nekrasova-Rajamäki (vas.) Eeva Putro (oik) Mikä on kotimaani -esityksessä Kajaanin runoviikolla 2016 Olga Nekrasova-Rajamäki (vas.) Eeva Putro (oik) Mikä on kotimaani -esityksessä Kajaanin runoviikolla 2016. Kuva: Jani Tanskanen / Yle kajaanin runoviikko 2016,Kajaanin Runoviikko
Runoilija Anja Erämaja juuri ennen Tanssiva karhu -runouspalkinnon julkistamista Kajaanin Runoviikolla 2016.
Runoilija Anja Erämaja juuri ennen Tanssiva karhu -runouspalkinnon julkistamista Runoilija Anja Erämaja juuri ennen Tanssiva karhu -runouspalkinnon julkistamista Kajaanin Runoviikolla 2016. Kuva: Jani Tanskanen / Yle Anja Erämaja,Anja Erämaja (Kirjailija),tanssiva karhu 2016,Tanssiva karhu
Näyttelijä Kati Outinen aloittamassa Kajaanin Runoviikon 2016 avauspuhetta.
Näyttelijä Kati Outinen aloittamassa Kajaanin Runoviikon 2016 avauspuhetta Näyttelijä Kati Outinen aloittamassa Kajaanin Runoviikon 2016 avauspuhetta. Kuva: Jani Tanskanen / Yle Kati Outinen,kajaanin runoviikko 2016

Ole liki

Kajaanin Runoviikolla nuoren kulttuuritoimittajan ajatukset ovat väistämättä liikkuneet työn luonteessa ja suurissa kysymyksissä. Toisinaan journalistinen hoppu ja esteettinen ajattelutyö tuntuvat yhteensopimattomilta, toisinaan taas huomaan, että tulkinta onnistuukin parhaiten juuri jatkuvassa liikkeessä.

Kun maltan Kaj Chydeniuksen konsertissa laskea älypuhelimen loitommas ja unohdan hetkeksi aikataulut, Minja Koski ja Jussi-Pekka Parviainen laulavat juuri yhden illan kauneimmista lauluista. Tänään on oltava liki, he laulavat, sillä huomenna runon puhuja on kaukana poissa.

Herkistyn. Laulettu runo puhuttelee sekä henkilökohtaista elämääni että vallitsevaa hetkeä. Huomenna en kuuntele Chydeniusta, joten nyt on oltava läsnä. Tämä toki on carpe diem -klisee, mutta minkäs sille teet, jos joissakin kliseissä on tenhoa.

Chydenius sai viitoittaa osallistumistani Runoviikkoon: Vaikka kuinka journalistina elän aikapaineessa, siitä on kyettävä myös hetkittäin luopumaan. Sen taiteilijat ansaitsevat.

  • Oletko rokkikukko, viskisieppo vai baarikottarainen?

    Ryhmän jäsenet keräsivät valtavan määrän sanontoja

    Llinnut ovat meille tärkeitä, ja me liitämme niihin paljon inhimillisiä merkityksiä. Lintujen todellisten ominaisuuksien kanssa monilla vertauksilla on vain vähän tai ei mitään tekemistä. Esimerkiksi pöllöä pidetään sekä viisaana että tyhmänä. Uusimmat tutkimukset todistavat, että monet lintulajit ovat paljon älykkäämpiä kuin olemme osanneet edes kuvitella.

  • Varis on fiksumpi kuin koira

    Linnut ovat yllättävän viisaita

    Linnut kiehtovat monia, myös minua. Ne ovat kauniita, kevyitä ja laulutaitoisia. Eniten kadehdin niiden lentokykyä. Linnut ovat myös fiksuja ja sosiaalisia. Olen usein kuulevinani, että ne siellä puiden latvoissa vitsailevat ja naureskelevat keskenään meille maan matosille.

  • Oletko sivistynyt? Pitäisikö olla?

    Mitä sivistys perimmiltään on?

    Nykyään saatetaan jopa rehennellä sivistymättömyydellä, jota virheellisesti kutsutaan toisinaan myös kansanomaisuudeksi.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Tanssiva karhu

instagram #tanssivakarhu

Runoutta Twitterissä

  • Erkka Filander ajatteli kiusattujen kasvoja kirjoittaessaan runoteostaan

    Tanssiva karhu -ehdokas esittelyssä

    Erkka Filander muisteli koulunsa kiusattuja ja kirjoitti kehutun runoteoksen marttyyreistä ja rakennuksista. Nyt Torso on ehdolla Ylen Tanssiva karhu -runouspalkinnon saajaksi. Mutta miksi Filander on sitä mieltä, ettei hänen teostaan kannata lukea ääneen? Erkka Filanderin Torso on runoteos arkkitehtuurista, tiloista ja marttyyriudesta.

  • Äitiys on maailman vanhin aihe ja silti Sirpa Kyyrönen kirjoittaa siitä

    Tanssiva karhu -ehdokas esittelyssä

    Jotenkin runoilijat sen tekevät. He tarttuvat ikuisiin teemoihin ja löytävät niihin uuden tulokulman, kehittelevät ilmaisutavan, joka sopivalla tavalla kummeksuttaa, hivelee. Juuri näin tekee Sirpa Kyyrönen Ilmajuuret-kokoelmassaan, joka on ehdolla Ylen Tanssiva karhu -runouspalkinnon saajaksi.

  • Runoja sielun kokoamiseksi – Catharina Gripenbergin teos flirttailee käsikirjoille

    Tanssiva karhu -ehdokas esittelyssä

    Runoilija Catharina Gripenberg kiinnostui erilaisten käsikirjojen ja oppaiden kielestä. Seurauksena syntyi runoteos, jossa Gripenberg yhdistää neutraalin ja käsikirjanomaisen tyylin henkilökohtaiseen ja yksityiseen kielelliseen ilmaisuun. Teos on ehdolla Ylen Tanssiva karhu -runouspalkinnon saajaksi. Runous sopii kielen tutkiskeluun.

  • Miksi tuhlata aikaa proosaan, kysyy runoilija V. S. Luoma-aho

    Tanssiva karhu -ehdokas

    Kirjailija Ville Luoma-aho ei ole varma, kirjoittaako hän runoutta. Joka tapauksessa hänen teoksensa Mantra on nyt Ylen runouskilpailun ehdokkaana. Jyväskyläläinen Ville Luoma-aho (s. 1984) on kustantamo Poesian kirjailijoita. Varminta lienee puhua kirjailijasta eikä runoilijasta, sillä Luoma-aho ei ole kirjallisten raja-aitojen ystävä.

  • Muistisairautta käsittelevä Multa on Tiina Lehikoisen henkilökohtaisin kirja

    Teos on Tanssiva karhu -ehdokas

    Muistisairautta on luontevampaa käsitellä runoudessa kuin proosassa, väittää Tiina Lehikoinen. Hänen Multa-teoksensa on ehdolla Ylen Tanssiva karhu -runouskilpailussa. Tamperelaisen Tiina Lehikoisen runoteos Multa on sekä "multa sulle, minulta sinulle" että kirja mullasta, maasta.

  • Tässä ovat Ylen Tanssiva karhu -palkinnon ehdokkaat

    Kuusi erityisen kiinnostavaa runoteosta

    Kevään merkkejä: linnut, aurinko, Tanssiva karhu. Runouspalkintoa tavoittelevat vuonna 2017 Erkka Filanderin Torso, Catharina Gripenbergin Handbok att bära till en dräkt, Sirpa Kyyrösen Ilmajuuret, Tiina Lehikoisen Multa, V. S.

  • Ylen Tanssiva karhu -palkinto Anja Erämajalle, Kääntäjäkarhu Katriina Ranteelle

    Palkitut:Ehkä liioittelen vähän ja Korallia ja suolakiteitä

    Yleisradion vuoden 2016 Tanssiva karhu -runopalkinto on myönnetty Anja Erämajalle kokoelmasta Ehkä liioittelen vähän. Kääntäjäkarhun sai Katriina Ranne afrikkalaisen runouden antologiasta Korallia ja suolakiteitä. Palkintoraadin jäsenet olivat tänä vuonna puheenjohtajana kriitikko Aleksis Salusjärvi

  • Tanssivan karhun voittanut Anja Erämaja: Tärkeintä on kosketus

    Rakkauspuhetta ei ole maailmassa liikaa

    Anja Erämajan Tanssivalla karhulla palkittu runokokoelma Ehkä liioittelen vähän pureutuu rakkauspuheeseen ja siihen, miten rakkauden ilmaisemisesta ja tunnustamisesta voi syntyä koomisiakin tilanteita. Vaikka Erämaja ottaa etäisyyttä kliseisimpään rakkauden kieleen, hän ei katso, että rakkauspuhetta olisi maailmassa liikaa. - Tokkopa sitä rakkauspuh

  • Ylen Tanssiva karhu -palkinnon ehdokkaat 2016 on valittu!

    Palkintoa tavoittelee 6 ehdokasta

    Vuoden 2016 Tanssiva karhu –palkintoa tavoittelee 6 ehdokasta. Ehdolla ovat Kristian Blombergin Valokaaria, Anja Erämajan Ehkä liioittelen vähän, Susinukke Kosolan Avaruuskissojen leikkikalu – tutkielma ihmisyyden valtavirrasta, Saila Susiluodon Ariadne, Virpi Vairisen Kuten avata äkisti sekä Gösta Ågrenin Dikter utan land.

  • Tanssiva Karhu - runopalkinto Eino Santaselle

    Runoteos Tekniikan maailmat voitti

    Eino Santasen Tekniikan maailmat (Teos) on erittäin omaperäinen, samalla hieno kunnianosoitus traditiolle, historialliselle ja sotien jälkeiselle avantgardelle. Se on tyylillisesti rohkea, nykyrunoutemme kärjessä aivan ainutlaatuinen. Tekniikan maailmat -teos on aidosti uutta luova.

  • Kääntäjäkarhu Pauliina Haasjoelle ja Peter Mickwitzille

    Gunnar Björlingin teoksen Solgrönt käännöksestä

    Gunnar Björling on arvostetuimpia suomenruotsalaisia modernistirunoilijoita. Solgrönt, nyt suomennettu Auringonvihreä (Poesia), on Björlingin neljäs kirja, hän julkaisi sen omakustanteena vuonna 1933.

  • Runous on henkilökohtaista painovoimaa

    Kajaanissa runous kasvaa kirjojen sivuilta todellisuudeksi.

    Kirkosta kapakkaan ja aamusta yöhön. Runous koskettaa Kajaanissa kaikkea, se on kuin luonnonvoima joka vallitsee kaikkialla. Suomessa julkaistaan noin sata runokirjaa vuodessa. Kajaanissa se kasvaa kirjojen sivuilta todellisuudeksi, joka paikoin syrjäyttää, paikoin syventää kielellistä maailmaamme. Runouden alkuaine, sanat, muodostaa sen todellisuuden, jossa elämme.

  • Totuus, esiintyminen ja eurosetelit

    Eino Santala voitti Tanssivan karhun runopalkinnon

    Tanssivan karhu- runopalkinto jaettiin Kajaanin runoviikkojen avajaisissa juhlallisesti. Eino Santanen palkittiin monipuolisesta Tekniikan maailmat -teoksestaan. - Kirjallisuus koettiin kansallisen kulttuurin selkärankana Kekkosen aikana, kertoi Kajaanin kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Vesa Kaikkonen.

  • Nerudan ja Björlingin jalanjäljet johtavat Kajaaniin

    Maailmankirjallisuus muuttuu Kainuussa henkilökohtaiseksi.

    Suven runoilija Pentti Saaritsa tunsi Pablo Nerudan ja käänsi hänen runojaan. Pauliina Haasjoki ja Peter Mickwitz käänsivät Gunnar Björlingin keskustelemalla. Kajaanissa kaikki tuntuu liittyvän yhteen. Ainakin sellaisen kuvan saa, kun kuuntelee Suven runoilija Pentti Saaritsaa.

  • Kaikki tahtoo runoo

    Runous hitsaa yhteen monenlaisia ihmisiä

    Ylepomo Ville Vilen oli mukana palkitsemassa Ylen runopalkinnon voittajaa v. 2012 ,Tanssivan karhun sai tuolloin Henriikka Tavi: ”Te runoilijat ette tarvitse Yleä mutta Yle tarvitsee teitä .” Kätkin nuo päällikkötason sanat syvälle syömmeeni. Eihän me pärjätä ilman teitä, runoilijat, runot ja runous! Runous hitsaa yhteen monenlaisia ihmisiä.

  • Ennätyksellisen runsas runovuosi

    Runovuoden yhteenvetoa

    Millainen on ollut runovuosi? Runokirjoja on julkaistu ennennäkemättömän paljon, raadin arvioitavana on ollut pitkälti yli sata kokoelmaa. Kokoelmien suosituin teema tänä vuonna olivat elämän eri vaiheet, lopulta kuolema.

  • Mikä runopalkitsemisessa voi mennä vikaan?

    Runopalkinnon jakaminen herättää aina porua

    Runouden hyvät, pahat ja rumat on äkkiä lueteltu. Sama koskee palkintoraateja ja palkitsijoita, Ylen runopalkintoakin. Tanssiva karhu on hyvä esimerkki siitä, millaista porua hyvääkin tarkoittavan hankkeen ympärillä pidetään. Parhaan runoteoksen, parhaan runoilijan ja parhaan palkintoperusteenkin pystyy moni nimeämään jo lonkalta. Huonoimman myös.

  • Tanssiva karhu on liikkeellä jälleen

    Tanssiva karhu –runopalkintoa tavoittelee 6 teosta

    Vuoden 2015 Tanssiva karhu -runoteoksen palkintoa tavoittelee kuusi ehdokasta. Ehdolla ovat Janette Hannukaisen Lennä vahingossa, Olli Heikkosen Teoria kaikkein pienimmistä, Kristiina Lähteen Kuinka voisit minulta puuttua, Aki Salmelan Jokeri, Eino Santasen Tekniikan maailmat ja Ville Vanhalan Konepeltivirta.

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri

  • Viha vaihtui sopuun 1920-luvulla

    Lukulista 1920-luvun kirjallisuuteen

    Perheitä, kyliä ja kaupunkeja rikki repinyt veljesviha näkyi suomalaisissa kirjoissa 1920-luvun alussa. Molemminpuolinen vihakirjoittelu oli kaunokirjoissa kovempaa kuin nykyajan sosiaalisessa mediassa. Kaupunkielämä vilkastui, ikkunoita auottiin Eurooppaan ja naisihanne muuttui maaseutuemännästä kaupunkilaiseksi jazztytöksi.

  • Oletko rokkikukko, viskisieppo vai baarikottarainen?

    Ryhmän jäsenet keräsivät valtavan määrän sanontoja

    Llinnut ovat meille tärkeitä, ja me liitämme niihin paljon inhimillisiä merkityksiä. Lintujen todellisten ominaisuuksien kanssa monilla vertauksilla on vain vähän tai ei mitään tekemistä. Esimerkiksi pöllöä pidetään sekä viisaana että tyhmänä. Uusimmat tutkimukset todistavat, että monet lintulajit ovat paljon älykkäämpiä kuin olemme osanneet edes kuvitella.

  • Kitaranrakennusblogi, osa 7: Vauhtisokeutta

    Jonni Roos tekee kitaranrakennushankkeensa ensimmäiset mokat

    Rohkaistuneena ensimmäisen verstaskäyntini onnistuneesta höyläys-sessiosta, palasin muutamaa viikkoa myöhemmin paremmin kuivuneiden puiden kanssa Nikkariverstaalle, Espooseen. Oikaisin ruusupuisen otelauta-aihion oikohöylällä ja kuljettelin sen muutamaan kertaan tasohöylän läpi.

  • Myös se, mitä siinä ei ole… Avaruusromua 19.11.2017

    Musiikissa on tärkeää myös se, mitä siinä ei ole.

    ”Musiikissa on tärkeää myös se, mitä siinä ei ole”. Näin sanoi edesmennyt elektronimuusikko Mika Vainio. Hän sanoi musiikkinsa muodostuvan siten, että mukaan otetaan vain tarvittavat äänet ja kaikki muu jätetään pois. ”Musiikki, oleminen ja soittaminen ovat etsimistä, johon sisältyy toivo uuden löytämisestä”, sanoo rumpali ja säveltäjä Teppo Mäkynen. Näillä ajatuksilla Avaruusromussa lähdetään liikkeelle. Matkan aloittaa Mika Vainiolle omistettu tuore sävellys. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Venäjän vallankumousjuhlissa ei pihistelty paraatin koossa

    Veneäjän vallankumousjuhlissa ei pihistelty paraatin koossa

    Täällä Moskova ja Punainen tori. Kommunistisen puolueen johto ja sotilaskomentajat ovat juuri nousseet Leninin mausoleumin päälle. Kremlin kellot kajauttavat kymmenen lyöntiä ja juhlamenot voivat alkaa. Näin käynnistyivät Venäjän vallankumouksen 70-vuotisjuhlat vuonna 1987 ja selostajana oli Yleisradion pitkäaikainen ja ansioitunut kirjeenvaihtaja Reijo Nikkilä.

  • Siri Kolu: Koputetaan puuta eli kehumisen valtava voima

    Kehutaan julkisesti, kavalletaan toisten nerokkuus!

    Kehuminen on näkyviin piirtämisen taito. Sen taito ja oikeus on kaikilla meillä. Kehutaan julkisesti, kavalletaan toisten nerokkuus muidenkin tietoon, kehottaa kirjailija Siri Kolu.

  • Suomalaisia tv-aarteita: Hyvät herrat

    Kertomus Hyvät herrat -tv-sarjan tekemisestä

    KulttuuriCocktail kertoo suomalaisen televisiohistorian omaperäisimmistä sarjoista. Viidentenä tv-helmenä on Pertti Melasniemen ohjaama ja Lasse Lehtisen ja Aarno Laitisen käsikirjoittama Hyvät herrat, jota esitettiin MTV3:ssa 1990–1996.

  • Radikaaleja ratkaisuja ja ennakkoluulotonta elokuvataidetta - suomalaiset leikkasivat pölyt pois arkistofilmeistä!

    Voi vitsi - Kasper Strömman purkaisi vuoristoradan

    Millaista huumoria syntyy, kun suomalaiset saavat leikata vanhoista arkistofilmeistä uusia elokuvia? Sellaista, joka yllyttää Kasper Strömmanin ehdottamaan Linnanmäen vuoristoradan purkamista. Uudessa Oi maamme! -tv-sarjassa visuaalisen alan ammattilaiset katsovat Minna Joenniemen kanssa häkellyttävän ennakkoluulottomasti tehtyjä, uusia tulkintoja Suomesta ennen ja nyt.

  • IRC Wizard Jarkko Oikarinen Changed Our Conversation Culture for Good

    Internet old-timer IRC, soon to be 30 years old.

    One of the first global instant messaging services on the Internet was born as a summer job side project in 1988 in Oulu, Finland. Internet old-timer IRC, soon to be 30 years old, is still the main discussion forum for tens of thousands of users.

  • Varis on fiksumpi kuin koira

    Linnut ovat yllättävän viisaita

    Linnut kiehtovat monia, myös minua. Ne ovat kauniita, kevyitä ja laulutaitoisia. Eniten kadehdin niiden lentokykyä. Linnut ovat myös fiksuja ja sosiaalisia. Olen usein kuulevinani, että ne siellä puiden latvoissa vitsailevat ja naureskelevat keskenään meille maan matosille.