Hyppää pääsisältöön

Kajaanin Runoviikolla tahtoisin kokea kaiken - rajallinen aika karsii ja on pystyttävä keskittymään hetkeen

Toimittaja Jani Tanskanen ja tähtitieteilijä Esko Valtaoja
Eläkeläiseksi itseään tituleeraava Esko Valtaoja kertoo, että hänen kotihyllyssään on useita hyllymetrejä runoutta. Tapasin Valtaojan Kajaanin Runoviikolla. Toimittaja Jani Tanskanen ja tähtitieteilijä Esko Valtaoja Tanssiva karhu,Jani Tanskanen,Esko Valtaoja,toimittaja jani tanskanen

Kajaanin Runoviikko ja Tanssivan karhun jako ovat kirjallisuuteen keskittyneelle kulttuuritoimittajalle tasapainoilua kiireen ja kiirettömyyden välillä.

On kulttuuritoimittajan työhön sisältyvä paradoksi tasapainoilla journalistisen nopeuden ja taiteen kokemiseen liittyvän hitauden sekä kärsivällisyyden välillä. Taide ei ole nopeuslaji.

Paradoksi kulminoituu erityisesti Kajaanin Runoviikolla. Raportoin sieltä radioon, kirjoitan nettijuttuja, autan Tanssiva karhu -palkinnon jakamisessa ja olen läsnä sosiaalisessa mediassa – samalla kun Kajaanissa tapahtuvalle pitäisi antaa aikaa.

Vaikka runoutta ei voi hotkia, vaan sitä on sulateltava, ohjelmatyö sekä some ja muu netti eivät voi pysähtyä. En voi radiolähetyksessä sanoa, että odottakaapa vartti tai odottakaa päivä, jotta ehdin ajatella kuulemaani.

Jotta voin tarjota kuulijoille ja lukijoille monipuolisen katsauksen Runoviikkoon, minun on käytävä monessa esityksessä ja jututettava ihmisiä mahdollisimman monenlaisista piireistä: Kaj Chydenius edustakoon muusikoita, arkkipiispa Kari Mäkinen kirkkoa, tähtitieteilijä Esko Valtaoja kovia tieteitä, Heidi Herala näyttelijöitä ja niin edelleen.

Runoviikolla tekisi mieli kokea kaikki, mutta rajauksia on tehtävä

Teatteria minulle saa edustaa Niko Karjalaisen ja Kimmo Penttilän erikoinen ja ehkä hieman liikaa yrittävä ja koheltava tulkinta Veijo Meren Tukikohdasta, jonka tapahtumat on siirretty kansakoulusta vastaanottokeskukseen. Hyvästä lausunnasta erityiskiitokset osoitan varsinkin monikielisyyttä hyödyntävän Eeva Putron esitykselle Mikä on kotimaani.

Toisinaan on juostava esityksestä ja haastattelusta toiseen. Esimerkiksi tunnelmallisesta Kirkkoillasta on selvittävä nopeasti seuraavaan esitykseen, ja se tuntuu erityisen kornilta arkkipiispa Kari Mäkisen puhuttua kirkossa runouden hitaudesta.

– Runous on hidasta. Ja myös kirkko on hidas. Kummassakin on kyse tuottamattomasta toiminnasta. Ei täällä kilpailukykyä olla parantamassa, arkkipiispa Mäkinen korosti torstai-illan Kirkkoillassa.

Onneksi juoksuhetkiä on sentään edeltänyt aiheisiin tutustuminen ja perehtyminen jo ennen koko Runoviikon alkamista. Ja vaikka aikataulu on välillä tiukka, olen joka tapauksessa saanut aikataulutettua kyllin kattavan ja riittävän rajatun valikoiman koettavaa. Tietysti Runoviikolla tekisi mieli kokea kaikki, mutta rajauksia on tehtävä.

Arkkipiispa Kari Mäkinen Kajaanin Runoviikolla 2016.
Arkkipiispa Kari Mäkinen osallistui Kajaanin Runoviikon Kirkkoiltaan. Mäkinen on väitellyt kirkkohistorian oppiaineessa kirjallisuusaiheesta. Arkkipiispa Kari Mäkinen Kajaanin Runoviikolla 2016. Kuva: Yle/Jani Tanskanen Kari Mäkinen,arkkipiispat,kajaanin runoviikko 2016
Pianisti ja säveltäjä Kaj Chydenius signeeraamassa.
Muusikko ja säveltäjä Kaj Chydenius jakamassa nimikirjoituksia. Chydeniuksen käsissä runoudesta tulee upeita lauluja Pianisti ja säveltäjä Kaj Chydenius signeeraamassa. Kuva: Jani Tanskanen / Yle Kaj Chydenius,kajaanin runoviikko 2016
Tähtitieteilijä Esko Valtaoja Kajaanin Runoviikolla 2016.
Esko Valtaojaan on kolahtanut varsinkin Harry Martinsonin Aniara, ja Valtaoja harrastaa muutenkin runoutta Tähtitieteilijä Esko Valtaoja Kajaanin Runoviikolla 2016. Kuva: Jani Tanskanen / Yle Esko Valtaoja

Tarvetta sekä nopealle että hitaalle kulttuurijournalismille

Journalismin yleisluonnetta leimaa kiire ja välittömän ajantasaisuuden vaade. Olemassa on toki myös esimerkiksi tutkivaa journalismia, jonka on otettava aikansa, mutta pääsääntöisin toimittajalla on hoppu.

Toimittajan kiire on selviö uutistoimituksissa, jossa uutiset pureutuvat sananmukaisesti uusiin asioihin. Tämän päivän uutinen ei ole enää huomenna uutinen.

Mutta onneksi on muutakin journalismia kuin uutisjournalismia. Radion kulttuuriohjelmissa on aito mahdollisuus syventyä ja keskittyä tietyissä ohjelmissa. Lukupiiri on siitä hyvä esimerkki. Kolmetuntinen keskustelu Mika Waltarin järkälemäisestä Mikael Hakimista on jotain sellaista, jota tässäkin reaaliaikaisen reagoinnin ja sosiaalisen median ajassa tarvitaan.

Tosin heti on täsmennettävä, että asioihinsa perehtynyt radio-ohjelma ja reaaliaikaisuus eivät sulje toisiaan pois. Myös Lukupiirissä on reaaliaikaista reagointia. Tervetuloa esittämään kysymyksiä ja kommentteja lähetysikkunaan!

On siis olemassa ajan kanssa työstettyä kulttuurijournalismia, mutta yhtä kaikki me kulttuuritoimituksissa työstämme myös nopeaa ajantasaista kulttuurijournalismia esimerkiksi Kultakuumeen yhteydessä. Vauhti ei ole yhtä kiivas kuin uutisissa mutta selvästi hektisempi kuin Lukupiirissä.

Kumpaakin kulttuurjournalismin muotoa tarvitaan. Sama pätee ihmisten väliseen vuorovaikutukseen ylipäätään. Joskus on tärkeätä vaihtaa pikakuulumiset, toisinaan taas on syvennyttävä yhteen asiaan kerrallaan.

Kajaanin Raatihuoneen edustalla ihmisiä runoviikolla
Kajaani Kajaanin Raatihuoneen edustalla ihmisiä runoviikolla Kuva: Yle / Sari Siekkinen Tanssiva karhu,Kajaanin Runoviikko,Kajaani
Taisto Reimaluoto esiintyy Kajaanin runoviikolla
Kajaanin Runoviikon taiteellinen johtaja Taisto Reimaluoto Taisto Reimaluoto esiintyy Kajaanin runoviikolla Kuva: Yle / Sari Siekkinen Tanssiva karhu,Taisto Reimaluoto,Kajaanin Runoviikko,Kajaani

Henkilöitä, teoksia vai jotain muuta?

Journalismin tutkijat, varsinkin yliopisto-opettaja Maarit Jaakkola Tampereen yliopistosta, ovat katsoneet, että uutistoimittajien kiire on siirtynyt myös suureen osaan kulttuurijournalismia. Jaakkola onkin puhunut siirtymästä esteettisestä paradigmasta eli ajattelutavasta journalistiseen paradigmaan.

Muutos on näkynyt siten, että mediassa käsitellään kirjallisten teosten sijaan erityisesti niitä kirjoittaneita henkilöitä. Näin on väittänyt esimerkiksi Kultakuumeen kolumnistinakin toimiva kriitikko Otso Kantokorpi, joka oli puhumassa aiheesta Taiteen edistämiskeskuksen Jyväskylässä järjestämässä Taidekritiikki ennen ja nyt -illassa helmikuussa.

Uuskriittinen koulukunta vei huomion tekijöistä teoksiin

Jos väite ajattelutavan siirtymästä pitää paikkaansa – niin kuin se minusta karkeasti ottaen pitää – suunta on ollut päinvastainen kuin akateemisessa kirjallisuustieteessä. Sen piirissä harjoitettiin pitkään lähinnä kirjailijoiden elämään keskittynyttä tutkimusta, kunnes uuskriittinen koulukunta vei huomion tekijöistä teoksiin. Uuskritiikin ongelmana kuitenkin oli se, että se rajoittui teokseen liiaksi asti, eikä suostunut näkemään kirjallisuudessa esimerkiksi yhteiskunnallisia vaikutteita. Sittemmin kirjallisuudentutkimus onkin monipuolistunut entisestään ja jopa palannut kirjoittajan huomioimiseen.

Omassa journalistisessa työssäni en ole suostunut liukumaan pelkkään kirjailijoiden ja taiteilijoiden esittelyyn, vaan olen pitänyt teoksiin tutustumisesta kiinni. Silloinkin, kun minulta oli tilattu henkilökuvat Tanssiva karhu -ehdokkaista, ujutin mukaan huomioita teoksista.

Oikeastaan toisinaan olen kirjoittanut lähinnä vain teoksista, kuten Saila Susiluodon ehdokkuudesta kirjoittaessani. Tiedä sitten, onko ratkaisu hyvä vai huono vai jotain siltä väliltä. Saisi kirjailijan persoonakin näkyä. Samaan tapaan kuin tarvitsemme sekä nopeaa että hidasta kulttuurijournalismia, tarvitsemme myös kulttuurijournalismia sekä tekijöistä että teoksista.

Sitä paitsi kulttuurijournalismi on tietysti kaikkea muutakin kuin joko teokseen tai tekijään keskittyvää. Journalisti voi käsitellä samanaikaisesti sekä teosta että tekijää ja lisäksi muita aspekteja: esimerkiksi kokemuksellisuutta, yleisöä, taiteellisen luomisen prosessia tai taustalla olevia instituutioita, esimerkiksi sitä, onko taiteilijalle suotu apurahoja.

Olga Nekrasova-Rajamäki (vas.) Eeva Putro (oik) Mikä on kotimaani -esityksessä Kajaanin runoviikolla 2016.
Olga Nekrasova-Rajamäki (vas.) Eeva Putro (oik) Mikä on kotimaani -esityksessä Kajaanin runoviikolla 2016 Olga Nekrasova-Rajamäki (vas.) Eeva Putro (oik) Mikä on kotimaani -esityksessä Kajaanin runoviikolla 2016. Kuva: Jani Tanskanen / Yle kajaanin runoviikko 2016,Kajaanin Runoviikko
Runoilija Anja Erämaja juuri ennen Tanssiva karhu -runouspalkinnon julkistamista Kajaanin Runoviikolla 2016.
Runoilija Anja Erämaja juuri ennen Tanssiva karhu -runouspalkinnon julkistamista Runoilija Anja Erämaja juuri ennen Tanssiva karhu -runouspalkinnon julkistamista Kajaanin Runoviikolla 2016. Kuva: Jani Tanskanen / Yle Anja Erämaja,Anja Erämaja (Kirjailija),tanssiva karhu 2016,Tanssiva karhu
Näyttelijä Kati Outinen aloittamassa Kajaanin Runoviikon 2016 avauspuhetta.
Näyttelijä Kati Outinen aloittamassa Kajaanin Runoviikon 2016 avauspuhetta Näyttelijä Kati Outinen aloittamassa Kajaanin Runoviikon 2016 avauspuhetta. Kuva: Jani Tanskanen / Yle Kati Outinen,kajaanin runoviikko 2016

Ole liki

Kajaanin Runoviikolla nuoren kulttuuritoimittajan ajatukset ovat väistämättä liikkuneet työn luonteessa ja suurissa kysymyksissä. Toisinaan journalistinen hoppu ja esteettinen ajattelutyö tuntuvat yhteensopimattomilta, toisinaan taas huomaan, että tulkinta onnistuukin parhaiten juuri jatkuvassa liikkeessä.

Kun maltan Kaj Chydeniuksen konsertissa laskea älypuhelimen loitommas ja unohdan hetkeksi aikataulut, Minja Koski ja Jussi-Pekka Parviainen laulavat juuri yhden illan kauneimmista lauluista. Tänään on oltava liki, he laulavat, sillä huomenna runon puhuja on kaukana poissa.

Herkistyn. Laulettu runo puhuttelee sekä henkilökohtaista elämääni että vallitsevaa hetkeä. Huomenna en kuuntele Chydeniusta, joten nyt on oltava läsnä. Tämä toki on carpe diem -klisee, mutta minkäs sille teet, jos joissakin kliseissä on tenhoa.

Chydenius sai viitoittaa osallistumistani Runoviikkoon: Vaikka kuinka journalistina elän aikapaineessa, siitä on kyettävä myös hetkittäin luopumaan. Sen taiteilijat ansaitsevat.

Kommentit
  • Avaruusromua: Olisiko nyt oikea aika?

    Analogisen syntesoijan voi ostaa parilla sadalla eurolla.

    4000 dollaria. Plus rahtikulut Yhdysvalloista Suomeen. Se oli edullisin vaihtoehto. Vuoden 2019 valuutassa se on noin 19 000 euroa. Sen verran olisi maksanut edullisin modulaarinen analoginen syntesoija vuonna 1974, amerikkalaisen Moog-yhtiön vähittäismyyntihinnaston mukaan. En taatusti ollut ainoa, joka unelmoi saavansa jostakin yhtäkkiä kasan dollareita. Ajat muuttuvat. Nyt analogisen syntesoijan voi ostaa parilla sadalla eurolla. Nyt olisi mahdollista toteuttaa nuoruuden unelmat. Olisiko nyt oikea aika ostaa oma syntikka? Tai useampi? Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Onko salasanasi Saatana tai Perkele?

    Hyvät salasanat suojaavat yksityisyytesi.

    Vaihda välittömästi, se ei ole riittävän omaperäinen. Suomessa kirosanat pääsevät aina yleisimpien salasanojen listan kärkeen. Sinne missä komeilevat myös 123456, qwerty ja 0000. Hyvä salasana on sellainen, joka ei tule ensimmäiseksi mieleen, eikä ole pääteltävissä esimerkiksi perhesuhteista. Siinä pitää olla erikoismerkkejä, isoja kirjaimia ja numeroita.

  • Tanssiva karhu haastaa lukemaan runoutta!

    Osallistu #tanssivakarhu25 lukuhaasteeseen!

    Ylen runopalkinto Tanssiva karhu täyttää 25 vuotta. Haastamme sinut tutustumaan nykyrunouteen. Lue Tanssiva karhu-palkittu teos ja kirjoita lukukokemuksesi alla olevaan lomakkeeseen tai jaa se tunnisteella #tanssivakarhu25. Voit myös toivoa kokoelmasta löytyvää runoa esitettäväksi heinäkuun alussa Tämän runon haluaisin kuulla –ohjelmassa.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Tanssiva karhu

instagram #tanssivakarhu

Runoutta Twitterissä

Info: Tässä oli aikaisemmin ulkoinen upotus. Se on valitettavasti nyt poistettu.

Info: Tässä oli aikaisemmin ulkoinen upotus. Se on valitettavasti nyt poistettu.

Info: Tässä oli aikaisemmin ulkoinen upotus. Se on valitettavasti nyt poistettu.

  • Tanssiva karhu etsii vuoden 2019 runoteosta!

    Lähetä runoteoksesi raadin luettavaksi.

    Tanssiva karhu on Ylen oma runouspalkinto. Se jaettiin ensimmäisen kerran vuonna 1994. Ensimmäinen palkittu teos oli Sirkka Turkan Sielun veli. Runous todella ansaitsee huomiota. Siksi Yle hoitaa kulttuuritehtäväänsä ja nostaa joka vuosi esiin joukon erityisen korkeatasoisia kotimaisia runoteoksia.

  • Tanssiva karhu -raadin puheenjohtaja ylisti runovuoden satoa

    Jukka Viikilän puhe Kajaanin Runoviikolla

    Tanssiva karhu -raadin puheenjohtaja Jukka Viikilän puhe palkintojenjakotilaisuudessa Kajaanin Runoviikolla 2018. Mikä ylellisyys saada eteisen lattialle vuoden runous, kokoelma kerrallaan. Juuri minulle ojennettu pyrkimys kielellistää jotakin maailmasta, tai ehdotus kauneudeksi juuri tänään.

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri

  • Suomalaisessa kauhuelokuvassa nainen muuttuu nukeksi, jota mies yrittää hallita – Nukkemestari esitetään New Yorkin Museum of Modern Artissa

    Nukkemestarielokuva esitetään New Yorkin MoMassa.

    Hanna Bergholmin ohjaamassa Nukkemestari-lyhytelokuvassa nuken ja näyttelijän yhteispeli hätkähdyttää. Elokuvaa on esitetty fantasia- ja kauhuelokuvafestareilla ympäri maailmaa ja nyt se nähdään New Yorkin Museum of Modern Artissa. KulttuuriCocktail tapasi Hanna Bergholmin, joka työstää parhaillaan pitkää kauhuelokuvaa Pahanhautoja.

  • Laura Frimanin kolumni: "Seksipositiivisuus on kauheaa"

    Seksipositiivisuus saattaa olla vieraannuttavaa.

    Seksipositiivisuudeksi brändätty uusi ajatusmalli kuulostaa erinomaiselta kulttuurilliselta ilmiöltä. Se pyrkii vähentämään seksiin ja seksuaalisuuteen liittyvää häpeää. Samaan aikaan se on monelle myös epäsamastuttavaa, vieraannuttavaa ja jopa ahdistavaa, pohtii Laura Friman kolumnissaan.

  • Rockin palkkasoturit kertovat

    Bowien "sideman" Earl Slick jututtaa taustamuusikoita.

    David Bowien ”sideman” Earl Slick jututtaa taustamuusikoita uudessa dokumentissa.

  • Avaruusromua: Olisiko nyt oikea aika?

    Analogisen syntesoijan voi ostaa parilla sadalla eurolla.

    4000 dollaria. Plus rahtikulut Yhdysvalloista Suomeen. Se oli edullisin vaihtoehto. Vuoden 2019 valuutassa se on noin 19 000 euroa. Sen verran olisi maksanut edullisin modulaarinen analoginen syntesoija vuonna 1974, amerikkalaisen Moog-yhtiön vähittäismyyntihinnaston mukaan. En taatusti ollut ainoa, joka unelmoi saavansa jostakin yhtäkkiä kasan dollareita. Ajat muuttuvat. Nyt analogisen syntesoijan voi ostaa parilla sadalla eurolla. Nyt olisi mahdollista toteuttaa nuoruuden unelmat. Olisiko nyt oikea aika ostaa oma syntikka? Tai useampi? Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Onko salasanasi Saatana tai Perkele?

    Hyvät salasanat suojaavat yksityisyytesi.

    Vaihda välittömästi, se ei ole riittävän omaperäinen. Suomessa kirosanat pääsevät aina yleisimpien salasanojen listan kärkeen. Sinne missä komeilevat myös 123456, qwerty ja 0000. Hyvä salasana on sellainen, joka ei tule ensimmäiseksi mieleen, eikä ole pääteltävissä esimerkiksi perhesuhteista. Siinä pitää olla erikoismerkkejä, isoja kirjaimia ja numeroita.

  • Waldemar Januszczak Lännen tiellä – kolmeosainen sarja USA:n taiteesta

    Amerikan taiteen juurilla preerialla ja suurkaupungeissa.

    Teemalta tuttu taidehistorioitsija Waldemar Januszczak lähtee road tripille halki Amerikan mantereen ja USA:n taiteen historian. Teema 12.–26.2.2019 klo 20.00. Jaksot Areenassa 90 päivää Mistä on syntyisin todella amerikkalainen taide? Se on syntynyt itseään ja omaa ääntään etsivän uuden yhteiskunnan hurjasta energiasta.

  • Tanssiva karhu haastaa lukemaan runoutta!

    Osallistu #tanssivakarhu25 lukuhaasteeseen!

    Ylen runopalkinto Tanssiva karhu täyttää 25 vuotta. Haastamme sinut tutustumaan nykyrunouteen. Lue Tanssiva karhu-palkittu teos ja kirjoita lukukokemuksesi alla olevaan lomakkeeseen tai jaa se tunnisteella #tanssivakarhu25. Voit myös toivoa kokoelmasta löytyvää runoa esitettäväksi heinäkuun alussa Tämän runon haluaisin kuulla –ohjelmassa.

  • Eila vastaan Suomen valtio – Tove Idström kirjoitti irtisanotulle siivoojalle sankaritarinan

    Tove Idströmin muistoksi elokuva siivoojien taistelusta.

    Teeman Kino Suomi muistaa käsikirjoittaja Tove Idströmiä (1954–2019). Elokuva Eila on yksi Idströmille henkilökohtaisesti läheisistä, oman aiheen pohjalta tehdyistä alkuperäiskäsikirjoituksista. Tavallisen ihmisen sankaritarinan taustalla on Idströmin voimakkaasti kokema, vääryyden aiheuttama suuttumus. Teema tiistaina 19.2. klo 21.55.

  • Miksi puhe kulttuurisesta omimisesta hiertää niin monia?

    Vähemmistö yrittää suojella kulttuuriaan, miksi se ärsyttää?

    Suomi on laaja maa ja täällä elää monenlaista porukkaa. Lapsena kiinnitin huomiota lähinnä itäisen ja läntisen kulttuuripiirin eroihin. Siihen väliin sitä yritti sijoittua. Jossain kaukana pohjoisessa eli kolmaskin kansa, saamelaiset.