Hyppää pääsisältöön
Aihesivun Kuningaskuluttaja pääkuva

Kuningaskuluttajan verkkosivujen päivittäminen on päättynyt. Jatkossa ajankohtaiset kuluttaja-asiat löytyvät Yle uutisten ja MOT-ohjelman sivuilta.

Parvekepuutarha syntyy halvalla tai kalliilla, mutta kekseliäisyyttä ei voita mikään

Jupen ja Essin kesäkeidas
Jupen ja Essin kesäkeidas Kuva: Jupe Nurmela Kuningaskuluttaja,kesäkeidas,Parveke,Parvekepuutarha

Parveke on kuin oma piha ja siihen voi upottaa rahaa kertaheitolla reilummallakin kädellä — tai sitten edetä vähitellen säästöbudjetilla. Kekseliäisyyttä ja luovuutta ei kummassakaan tapauksessa voi ohittaa.

Kuningaskuluttaja pyysi parveke- ja terassipuutarhureita lähettämään valokuvia omasta kesäkeitaastaan. Saimme upeita kuvia ja henkilökohtaisia tarinoita siitä, miten oma parveke tai terassi on muotoutunut. Yhteistä kaikille tarinoille oli ilo ja ylpeys, jota itse tehty kesäkeidas tarjoaa.

Jupe ja Essi, hyötypuutarhurit Oulusta

Jupe ja Essi ovat parikymppinen pariskunta. Heillä on noin 15m2 suuruinen lasitettu länsiparveke kerrostalon toisessa kerroksessa.

He ovat innostuneita hyötykasvien viljelystä. Parvekkeella kasvaa kolmisenkymmentä eri lajiketta, myös kukkia.

— Paljon kaikkea helppohoitoista. Kastelemista tarvitaan silti vähintään päivittäin, kertoo Jupe.

Kasveja Jupen ja Essin puutarhassa.
Kasveja Jupen ja Essin puutarhassa. Kasveja Jupen ja Essin puutarhassa. Kuva: Jupe Nurmela Kuningaskuluttaja (Tv),Parvekepuutarha,kesäkeidas,Parveke

Ostotaimia Jupen ja Essin puutarhassa ei käytetä.

— Höpö, höpö! Kaikki, petunioita myöten, on siemenestä itse kasvatettu.

Oululaispariskunnan viljelykausi alkaakin jo helmikuussa. Taimet kasvavat aluksi sisällä led-valon alla.

— Ensin ledin alla, sen jälkeen luonnonvaloon sisällä ja sitten ulos parvekkeelle. Ja loppujen lopuksi syksyllä biojätteeseen, kuvailee Jupe parvekepuutarhurin vuodenkiertoa.

Meidän parveke on käytännössä hallavapaa vyöhyke.

Jupen ja Essin parvekkeella varastoidaan kekseliäästi auringon lämpöenergiaa.

— Meillä on mustassa tynnyrissä parisataa litraa vettä. Aurinko lämmittää sitä päivällä ja yöllä tynnyri taas lämmittää parveketta. Meidän parveke on käytännössä hallavapaa vyöhyke, kertoo Essi.

Musta vesitynnyri lämpiää päivällä ja jäähtyy yöllä.
Musta vesitynnyri lämpiää päivällä ja jäähtyy yöllä. Musta vesitynnyri lämpiää päivällä ja jäähtyy yöllä. Kuva: Jupe Nurmela Kuningaskuluttaja,kesäkeidas,Parvekepuutarha,Parveke

Myös uusin puutarhatekniikka kiinnostaa.

— Meillä on loggaava kosteus- ja lämpömittari. Se mittaa ja tallentaa varttitunnin välein sen hetkiset tiedot. Suunnitelmissa on hommata automatiikkaa lämmön ja kosteuden hallintaan. Nettikaupoista löytyy tarvikkeita, joista voisi kasata automaattisen puhaltimen, jonka avulla voisi pitää lämmön ja kosteuden kurissa.

Lämpötilaa ja kosteutta mittaava mittari.
Lämpötilaa ja kosteutta seuraava mittari Lämpötilaa ja kosteutta mittaava mittari. Kuva: Jupe Nurmela Kuningaskuluttaja,kesäkeidas,Parvekepuutarha,lämpömittarit,kosteusmittarit

Netistä löytyy hyviä ideoita loputtomasti.

— Euroopassa urbaanit puutarhat ovat paljon kovempi juttu kuin meillä. Erilaisisia tarvikkeita on paljon. Esimerkiksi Hollannista löytyy kaikenlaista jännää, tietää Jupe.

Poimintoja Jupen ja Essin lajivalikoimasta:

Kurkku, tomaatti, salaatti, porkkana, yrtit, mansikka, petunia, mustasilmäsusanna, lobelia, samettiruusu, pelargonia,...

Keijo Hartonen, ison parvekkeen villitsemä viljelijä

Keijo Hartonen on viisikymppinen helsinkiläinen, joka on antautunut harrastukselleen täydellisesti. Toisen kerroksen noin 13m2:n lasitetulla eteläparvekkeella kasvaa parisenkymmentä lajiketta, jotka vaativat kesäkuumalla sekä vettä että tuuletusta.

— Etelään avautuvalla parvekkeella lämpötila nousee helposti neljäänkymmeneenkin asteeseen. Järjestän läpivedon avaamalla ikkunoita myös huoneiston puolelta.

Keijo Hartosen kesäkeidas
Keijo Hartosen kesäkeidas Keijo Hartosen kesäkeidas Kuva: Keijo Hartonen Kuningaskuluttaja,kesäkeidas,Parvekepuutarha,Parveke

Kasvit pärjäävät omin nokkineen vajaan vuorokauden.

— Jos olen yötä pois kotoa, niin aamupäivän puolella on tultava takaisin kastelemaan. Mutta ei se haittaa, itsepä olen harrastukseni valinnut.

Parvekeviljely lähti Keijon mukaan lapasesta kolmisen vuotta sitten.

— Asuin aikaisemmin sellaisessa asunnossa, jossa oli vain noin puolentoista neliön parveke. Eihän se riittänyt mihinkään. Sitten kun tuli tilaisuus muuttaa tähän, niin silloin tuli tunne, että ehdottomasti pitää ruveta myös viljelemään isommin.

Kesäkukat houkuttelevat pölyttäjiä.

Keijokin on vannoutunut hyötykasvien kasvattaja. Kukkia hän hankkii pölyttäjien houkuttelemiseksi.

— Eipähän itse tarvitse kulkea pensseli kädessä jatkuvasti.

Enimmäkseen Keijo kasvattaa taimet siemenestä saakka itse. Kasvivalo löytyy hänenkin olohuoneestaan. Muutamaan ostotaimeen Keijo turvautuu saadakseen satoa alkukesälläkin.

— Siemenestä saakka itse kasvatetut tomaatit alkavat kypsyä vasta heinäkuun puolenvälin jälkeen. Ostin keväällä torilta pari pensastomaattia, joissa oli jo kukkia ja raakileita. Niistä olen jo korjannut satoa.

Poimintoja Keijo Hartosen lajivalikoimasta

Amppelitomaatti, amppelipaprika, pensastomaatti, tavallinen tomaatti, köynnöstävä kurpitsa, lehtikaali, palmukaali, yrttit, chili, pölyttäjiä houkuttelevat kesäkukat,...

Tiina ja monivuotisten kasvien parvekepuutarha

Helsinkiläinen Tiina Huusko innostui omaa parveketta kehittäessään kouluttautumaan viheralan artesaaniksi.

Tiinan parveke sijaitsee viidennessä kerroksessa ja avautuu länteen. Se on peräti 14 metriä pitkä ja 2,5 metriä leveä.

Parvekkeen lajikirjoon kuuluvat muiden muassa katsura-puu, pensasmagnolia, alppiruusu ja erilaiset havut. Tälle parvekkeelle on päässyt myös kukkapenkistä tuttuja perennoja, esimerkiksi maksaruoho, kärhö ja iris.

Tiina Huuskon kesäkeidas
Tiina Huuskon kesäkeidas Tiina Huuskon kesäkeidas Kuva: Tiina Huusko Kuningaskuluttaja,kesäkeidas,Parvekepuutarha,Parveke

Uusi asunto ja iso parveke laukaisi Tiinankin vihervillityksen.

Suunnitteluapua pyydettiin ammattilaiselta. Aivan aluksi piti pohtia mitkä monivuotiset kasvit pystyisivät talvehtimaan parvekkeella. Talvehtimisen takia kasvatusastioihinkin piti kiinnittää erityistä huomiota.

— Minua kiinnostivat Bacsac-kasvatussäkit ja niitä sitten hommattiin. Sitten hankittiin styroxsisia termoruukkuja ja suuria tavallisia ruukkuja.

Alunperin parveke oli lasittamaton. Kun lasit asennettiin, Tiinaa harmitti.

— Monivuotisille kasveille suuret lämpötilan vaihdokset eivät tee hyvää. Varsinkin keväällä on hirveän vaikea arvioida milloin lasit pitää olla kiinni ja milloin auki.

Monivuotisille kasveille suuret lämpötilan vaihdokset eivät tee hyvää.

Koristekasvien lisäksi Tiinan parvekkeelta löytyy muutamia monivuotisia hyötykasvejakin, esimerkiksi mansikka ja minttu.

Tiina kokeilee mielellään uusia lajikkeita. Tämän kesän tuttavuus on tomaatin ja perunan risteytys potatom.

Eräänlainen kokeilu on meneillään myös koristekasvien puolella. Japanintatar on haitallinen ja aggressiivisesti leviävä vieraslaji. Tiina aikoo vangita kauniin kiusankappaleen omalle parvekkeelleen.

— Taloyhtiön pihalla hävitettiin keväällä tatarta. Otin pari pientä juuren pätkää ja laitoin ruukkuun. Nyt kasvi on puolitoistametrinen. Saa nähdä miten se ruukussa talvehtii.

Kasvien talvehtimiseen valmistaminen vaatii työtä

Kastelun puolesta Tiinan puutarha pärjää kesäaikaan viikon verran omillaan, varsinkin jos herkimmille kasveille virittää jotain lisäkastelusysteemejä.

— Mutta jos on pidemmän aikaa poissa, niin pitää olla hoitaja. Ja mieluiten sellainen, joka ymmärtää jotain kasvien päälle, eikä vaan kastele summanmutikassa, toteaa Tiina.

Parvekkeen talveen valmistamisessa on melkoisesti työtä ja muistettavaa.

Kasvusäkit ja tavalliset ruukut suojataan pakkaselta. Tämän lisäksi pitää suojata myös oksisto.

— Syksyllä annetaan ensinnäkin syyslannoite, että kasvit lopettavat kasvamisen ja valmistautuvat talveen. Sitten vähennetään kastelua, ettei multa ole pakkasten tullessa märkää. Märässä mullassa juuret jäätyvät ja kasvi kuolee.

Pakkasten alkaminen on yritettävä ennakoida mahdollisimman tarkkaan. Kasvusäkit ja tavalliset ruukut suojataan pakkaselta. Tiina kertoo kietovansa ruukkujen ja säkkien ympärille jumppamattoja. Juuristoalue on suojattava myös ruukun päältä esimerkiksi räsymatolla. Tämän lisäksi pitää suojata oksisto.

— Esimerkiksi katsuran oksat sidon ensin narulla nippuun ja sen jälkeen kiedon ympärille hallaharson.

Poimintoja Tiina Huuskon lajivalikoimasta:

Katsura, pensasmagnolia, villiviini, vuorimänty, valkokartiokuusi, kääpiöalppiruusu Kaino, kuunlilja, loistosalvia. maksaruoho, iris, kärhö, mansikka, potatom, minttu + muut yritit, neilikka,..

Isojen kasvien aluskasveina kasvaa maanpeittokasveja kuten peittolehtiä (alppikärhön juurella), varjoyrttejä (pensasmagnolian juurella) ja arovuokkoja (säleikkövilliviinien juurilla).

Monivuotisessa puutarhassa isot perustamiskustannukset

Monivuotisten kasvien ruukkupuutarhassa perustamiskustannukset ovat huomattavasti suuremmat kuin yksivuotisia kasveja kasvatettaessa. Monivuotiset taimet ovat aina yksivuotisia taimia kalliimpia eikä siemenkasvatus välttämättä onnistu.

Monivuotisten kasvien pitää pystyä talvehtimaan ruukuissaan.

Kasvatusastioihinkin pitää investoida sillä kasvien pitää pystyä talvehtimaan niissä. Siksi ruukkujen pitää olla suuria ja mielellään kylmältä suojaavaa materiaalia.

Myös mullan valintaan on monivuotisessa ruukkupuutarhassa syytä perehtyä tavallista tarkemmin, sillä mullan vaihtaminen suuriin ruukkuihin on usein käytännössä mahdotonta.

Perustamisen jälkeen rahaa on käytetty vain ylläpitoon ja kausikasveihin.

Oman lisänsä perustamiskustannuksiin tuovat vielä erilaiset talvisuojat, esimerkiksi hallaharsot ja ruukkujen suojaksi tarvittavat materiaalit.

Kevät-, kesä- ja syyslannoituksetkin on syytä tehdä säntillisesti oikean tyyppisillä lannoitteilla annosteluohjeita noudattaen.

— Mutta perustamisen jälkeen rahaa on käytetty vain ylläpitoon ja kausikasveihin, kertoo Tiina.

Siemenestä kasvattaminen on edullista, mutta vaatii valoa ja viitseliäisyyttä

Yksivuotisten kasvien kasvattaminen siemenestä saakka on edullista. Jotkut lajikkeet pitäisi kuitenkin kylvää jo aikaisin keväällä. Silloin taimien kotikasvatus tyssää helposti valon puutteeseen.

Jos valitsee parvekepuutarhaansa sellaisia lajikkeita, jotka voi kylvää suoraan kasvupaikalle, niin silloin harrastus on todella edullista.

Taimien kotikasvatus tyssää helposti valon puutteeseen.

Isot kasvatusastiat ovat eduksi kaikille kasveille. Kalliit erikoisruukut eivät ole yksivuotisille kasveille välttämättömiä.

— Kymmenen litran muoviämpäri ja pussillinen siemeniä ei paljoa maksa, tietää Jupe.

Oikeanlaisen mullan merkityksestä tuntuu olevan yhtä monta näkemystä kuin on viljelijöitäkin.

Oikeanlaisen mullan merkityksestä tuntuu olevan yhtä monta näkemystä kuin on viljelijöitäkin. Jupe kertoo luottavansa edulliseen puutarhamultaan.

— En ole lähtenyt mullan kanssa hifistelemään, budjettilinjalla tässä kuitenkin mennään.

Parvekekalusteiden hinnalla ei ole ylä- eikä alarajaa

Yleistäen voinee sanoa, että kesäkeitaan rakentajan kallein investointi ovat parvekekalusteet. Tee-se-itse- ja kierrättäjähenkinen harrastaja voi näissäkin säästää sievoisen summan. Kekseliästä kierrätystä ja tuunausta löytyy vaikkapa Loviisan, Jennin ja Eipan kesäkeitailta.

Loviisan kesäkeidas
Loviisan kesäkeidas Loviisan kesäkeidas Kuva: Loviisa Kuningaskuluttaja,kesäkeidas,Parveke,Parvekepuutarha
Jennin kesäkeidas
Jennin kesäkeidas Jennin kesäkeidas Kuva: Jenni Kolehmainen kesäkeidas,Parveke,Parvekepuutarha
Eipan kesäkeidas
Eipan kesäkeidas Eipan kesäkeidas Kuva: Eija Lindroos Kuningaskuluttaja,kesäkeidas,Parvekepuutarha,Parveke

Jupen ja Essin parvekkeen kalusteet on ostettu kaupasta uutena.

— Useampi satanen on varmaan mennyt kun on ostettu parvekkeelle kalusteiden lisäksi hyllyjä, ruukkuja ja ämpäreitä. Mutta kun tällaiset kustannukset jakaa useammalle kesälle, niin ei siitä kovin paljoa tule, ynnäilee Jupe.

— Ja aloittaahan voi vaikka sillä yhdellä siemenpussilla, pienellä multapussilla ja muoviämpärillä.

Kommentit
  • Kuningaskuluttaja loppuu – meteli jatkukoon

    Kunkun toimitus kiittää ja kumartaa.

    Niin se nyt on – Yleisradion pitkäaikainen kuluttajaohjelma Kuningaskuluttaja loppuu. Kehitystauolle jäänyt ohjelma ei palaa torstai-iltojen televisioon. Myöskään Kuningaskuluttajan verkkosivuille ei enää tehdä uutta sisältöä ja ohjelman sosiaalisen median kanavat suljetaan. Kuningaskuluttajan verkkosivujen sisältö tietysti jää verkkoon käytettäväksi.

  • Kokonaisvaltainen näöntutkimus optikolla teetetty ja kaikki kunnossa?

    Optikon tekemä laaja näöntutkimus on vain suuntaa antava.

    Silmälasiliikkeiden optikot ovat laajentaneet toimenkuvaansa silmälasien määräämisestä “laajempaan silmäterveyden seurantaan”. “Helpot, halvat ja nopeat” näöntutkimukset houkuttelevat kuluttajaa edullisuudellaan. Harva kuitenkin hoksaa, että esimerkiksi silmänpohjakuvaus on optikon tekemänä vain suuntaa antava.

Kuningaskuluttaja

  • Kuningaskuluttaja loppuu – meteli jatkukoon

    Kunkun toimitus kiittää ja kumartaa.

    Niin se nyt on – Yleisradion pitkäaikainen kuluttajaohjelma Kuningaskuluttaja loppuu. Kehitystauolle jäänyt ohjelma ei palaa torstai-iltojen televisioon. Myöskään Kuningaskuluttajan verkkosivuille ei enää tehdä uutta sisältöä ja ohjelman sosiaalisen median kanavat suljetaan. Kuningaskuluttajan verkkosivujen sisältö tietysti jää verkkoon käytettäväksi.

  • Youtube-mainontaa sipsipalkalla

    Youtube-markkinoinnin pelisäännöt puuttuvat.

    Youtube-markkinoinnissa pelisääntöjä ei vielä ole. Videoiden tekijät eli tubettajat ovat usein nuoria - ja heidän seuraajansa vieläkin nuorempia. Mainostajista erityisesti vaate- ja meikkifirmat ovat löytäneet tubettajat, joille tarjotaan tuotteita mainosvideoita vastaan. Tube-suosikit IinaPS, Tume ja Lakko saavat yhteistyöehdotuksia laidasta laitaan.

  • Näin korjaat itse vetoketjun

    Kuinka korjata vetoketju ilman että sitä tarvitsee vaihtaa?

    Vetoketjut ovat vaatteen tai laukun ainoita liikkuvia osia. Siksi ne menevät useimmiten rikki ensimmäisenä. Vetoketjun vaihtaminen uuteen on työlästä puuhaa. Se vaatii sekä taitoa että ompelukoneen. Helpommallakin voi päästä.

  • Näin kilpailutat sähkön hinnan

    Tarkista kuitenkin todellinen vuosikustannus yhtiöstä.

    Yllättävän harva kuluttaja tarttuu mahdollisuuteen säästää sähkölaskussaan. Katso miten helppoa kilpailuttaminen on käytännössä.

  • Hyötykasvit parvekkeella: ravintoa ja silmänruokaa

    Syötävätkin kasvit jalostetaan yhä kauniimmiksi.

    Keittiöpuutarhan tai hedelmä- ja marjatarhan perustamiseen ei tarvita enää välttämättä maatilkkua tai viljelypalstaa. Monimuotoisen hyötypuutarhan saa myös omalle parvekkeelle. Pihi puutarhuri ehtii vielä kylvöhommiinkin.

  • Kesän ötököitä torjutaan järein myrkyin

    Luonnonmukaisia vaihtoehtoja ei kaupoissa juuri ole.

    Marketin hyllystä löytyy metrikaupalla valmisteita, jotka tappavat lentäviä ja ryömiviä ötököitä tai kasveja vaivaavia tuholaisia. Kymmenen valmisteen tarkastelu paljasti, että oikeasti luonnonmukaisia vaihtoehtoja ei kaupoissa juuri ole.

  • Kymmenen kysymystä reilusta matkailusta

    "Se ettei matkusteta mihinkään, ei ole kestävin vaihtoehto."

    Reilu matkailu, jossa turismin ja matkailun aiheuttamia epäkohtia pyritään minimoimaan, on monelle tuttu ideatasolla. Mutta mitä se konkreettisesti tarkoittaa? Videolla Turre Turisti matkailee reilusti Helsingissä. Pyysimme myös Reilun matkailun yhdistykseltä vastaukset kymmeneen kysymykseen, jotka stressaavat lomailijoita eniten.

  • Kuntotarkastus ei pelastanut homepommilta

    Tarkastusraportissa ei ainuttakaan ”riskirakennetta.”

    Vantaalaisperheen taloa mainostettiin hyväkuntoiseksi. Kuntotarkastaja ei merkinnyt raporttiin yhtään riskirakennetta. Korjaamiseen ja selvityksiin on kuitenkin mennyt 200 000 euroa. Talon omistaja kehottaakin lukemaan kuntotarkastusraporttia kuin piru raamattua.

  • Katsastaja: Lunastusautojen turvallisuudesta ei takeita

    Katsastaja joutuu tekemään päätökset purkamatta ajoneuvoa.

    Timo Ojala K1 Katsastajista haluaisi tiukentaa lunastusautojen korjaamisen valvontaa. Ojalan mukaan lunastusautojen korjauksen kontrollointi on katsastajille epämieluisa tehtävä, koska autojen turvallisuutta ei voi taata katsastajan keinoin.

  • Hakkerit vievät jättimäisiä määriä luottokorttitietoja

    Kuluttajan ei kuitenkaan kannata pelätä hakkeria. Kortin haltija ei lähtökohtaisesti joudu vastuuseen vahingosta, jos hakkeri vie korttitiedot ja onnistuu hyödyntämään niitä. Luottokorttilaskuja pitää kuitenkin seurata ja ilmoittaa viivyttelemättä epäilyttävistä tapahtumista.

  • Pelko myy, mutta mitä meidän oikeasti pitäisi pelätä?

    Eniten pelkäävät usein ne, joilla pelkoon on vähiten syytä.

    Itselleen ja läheisilleen on helppo ostaa turvaa kaupasta. Tuotteita löytyy muutaman kympin turvasumuttimista satojen ja tuhansien eurojen hälytinjärjestelmiin. Pelko myy, mutta pelossa on myös paradoksi: ne jotka pelkäävät eniten, ovat pienimmässä vaarassa joutua rikoksen kohteeksi. Katso video siitä, mitä ja miten meille pelolla myydään.

  • iPhone eurolla — aikuisten oikeastiko?

    Ensin urkitaan käyttäjän tekniset tiedot, lopussa tilausansa

    Euroopan kuluttajaviranomaiset ovat helisemässä uskomattoman upeiden tarjousten takia. Miljoonia liki ilmaisia älypuhelimia, taulutelevisioita, merkkilenkkareita ja hyvinvointirannekkeita tunkee kuluttajien sähköposteihin ja Facebookin uutisvirtaan. Vaikka kaikki tietävät, että onnenpotkut ovat äärimmäisen epätodennäköisiä, silti moni hullaantuu kun huikea tarjous osuu omalle kohdalle.

  • Kotitalouksien hävikkiruoasta yhtä isot ilmastovaikutukset kuin 100 000 auton päästöistä

    Neljänneksellä ruokahävikistä ruokkisi kaikki aliravitut.

    Jääkaapin ylähyllyllä on vanhaksi mennyttä ruokaa eikä viime viikon illallisjämiä syönyt kukaan. On pakko heittää pois ja kompostiin. Taas. Juuri näin syntyy ruokahävikki. Ruoan haaskauksen mittasuhteet ovat jo ekologisesti ja taloudellisesti kestämättömät. EU:n alueella heitetään pois vuosittain 88 miljoonaa tonnia ruokaa, noin viidennes tuotetusta.

  • Näin säilytät hedelmiä ja kasviksia oikein

    Etyleeni ja lämpötila vaikuttavat oikeaan säilytykseen.

    Rahaa säästyy ja ruokahävikki vähenee, kun juurekset, vihannekset ja hedelmät säilyttää oikein. Säilymisessä kannattaa ottaa huomioon oikea lämpötila sekä hedelmistä erittyvä etyleeni-kaasu.

  • Vanhaakin ruokaa voi syödä

    Testasimme voiko kolme päivää yliaikaisia ruokia syödä.

    Miten uskollisesti elintarvikkeiden viimeistä käyttöpäivää ja parasta ennen -merkintää pitäisi noudattaa? Johtopäätös oli, että kolme päivää yliaikaista ruokaa voi yleensä syödä.