Hyppää pääsisältöön

Salaperäisen hylyn arvoitus ratkesi - 300 vuotta sitten uponnut laiva tarjoaa aikahypyn menneisyyteen

hylky meren pohjalla
hylky meren pohjalla Kuva: Subzone/Immi Wallin Hylky

Itämeren pohjassa puuhylyt säilyvät ainutlaatuisella tavalla. Missään muualla maailmassa ei ole niin uskomatonta määrää vanhoja puuhylkyjä, kuin Itämeren lähes suolattomissa ja pimeissä vesissä. Nyt tutkitaan 1700-luvulla uponneen hollantilaisen sota-aluksen arvoitusta.

Immi Wallin tekee työkseen vedenalaista tutkimusta Subzone -yrityksessään. Hän tutkii muun muassa Itämerestä löytyviä puuhylkyjä.

- Itämeren kaltaisia puuhylkyjen aarreaittoja ei löydy mistään muualta maailmassa, Immi hehkuttaa.

Itämerestä löytyy monta sataa vuotta vanhoja hylkyjä kauppa-aluksista, sota-aluksiin. Veden olosuhteet ovat harvinaisen otolliset hylkyjen säilymiselle.

- Vesi on kylmää, syvemmällä lämpötila on neljä astetta ympäri vuoden. Pohjalla on pimeää, eli ultraviolettivalo ei hajota puuta. Lisäksi suolapitoisuus ja hapen osuus vedessä ovat hyvin alhaisia. Merkittävin tekijä on kuitenkin se, että Itämeressä ei ole laivamato Teredo navalista, joka syö puuhylkyjä muualla maailmassa, Immi selittää.

Sukeltaja immi Wallin aluksensa kannella
Immi Wallin sukellustukialuksensa kannella Sukeltaja immi Wallin aluksensa kannella Kuva: Yle/Hannamari Luukkanen sukeltajat

Itämeren pohjassa lepää tuhansia hylkyjä. Monet niistä ovat satoja vuosia vanhoja, pohjasedimentin kätköistä voi löytyä vieläkin vanhempia hylkyjä.

- Itämerellä on käyty kauppaa pitkään, jo viikinkiajoista lähtien. Meri on karikkoinen ja vaikeakulkuinen, joten aluksia on uponnut paljon. Myrskyjen mukana laivat ovat ajautuneet tänne Pohjoisrannikolle, jota ne muuten yrittivät välttää, Immi kertoo.

Aikahyppyjä menneisyyteen

Osa hylyistä koostuu vain erilleen ajautuneista laudan pätkistä. Matalalle uponneet hylyt joutuvat sään armoille, jäät hajottavat niitä pikkuhiljaa, mutta syvemmältä Itämerestä voi löytää upeita aluksia.

- Jossain hylyissä mastot saattavat olla vielä pystyssä. Sukelluksella voi olla mahdollista matkustaa suoraan tilanteeseen, mikä siellä on ollut uppoamisen aikana, Immi ihastelee.

Merenpohjalla yli 200 vuotta vanhaa samppanjaa.
Merenpohjalla yli 200 vuotta vanhaa samppanjaa. Kuva: MOT, Yle uponnut

Monet esineetkin säilyvät kylmissä ja pimeissä vesissä. Kauppalaivojen lasteista voidaan päätellä millaista kauppaa Itämerellä on aikanaan käyty. Jopa menneisyyden vaatetuksesta on mahdollista saada tietoa, nahka säilyy hyvin meren pohjalla.

- Näiden avulla voidaan rakentaa tarina siitä, miten merimiehet ovat eläneet paatilla satoja vuosia sitten. Hylyt vievät suoraan menneisyyteen, satojen vuosien taakse, Immi kuvailee.

Hollantilaisen hylyn arvoitus

Vuonna 2002 Suomenlahdelta löydettiin kohouma merenpohjan mittauksissa. Neljä vuotta myöhemmin sukeltajat kävivät paikalla sukeltamassa ja etsimässä mahdollista hylkyä. Silloin selvisi, että meren pohjassa 64 metrin syvyydessä makaa 36 metrinen sota-alus. Noin syvällä on säkkipimeää, joten sukeltajien täytyy viedä valot mukanaan.

- Näin 300 vuotta vanhan hylyn, jossa on tykit kannella ja mastot pystyssä. Kuinka huikeeta olikaan katsella tykkejä lavetteineen. Lavetit on tehty tammesta ja niiden pyörät ja akselit olivat paikoillaan 300 vuoden jälkeen. Tuli fiilis, että lähdin satoja vuosia taaksepäin, siihen maailmaan mikä silloin oli. Ei tällaista löydy mistään muualta maailmasta, Immi ihastelee.

uponneen hylyn tykki
Hollantilaisen sota-aluksen tykkejä uponneen hylyn tykki Kuva: Subzone/Immi Wallin tykki

Salaperäinen hylky oli nyt löydetty, mutta kukaan ei tiennyt, mikä laiva on kyseessä. Seuraavaksi alkoi salapoliisityö.

- Ihmettelin kovasti, miten laivan identiteettiä ei ole selvitetty, koska ei mikään valtio hukkaa 40 tykkistä alusta ilman, että siitä on merkintöjä arkistoissa. Lähdin Venäjälle, jonne olivat kokoontuneet kaikki 1700-luvun laivoista tietävät venäläiset. Kävimme siellä läpi arkistoja ja totesimme, että alus ei ole venäläinen alus. Mikään löytämämme ei vastannut hylyn kokoa ja uppoamispaikkaa, Immi kertoo.

Seuraavaksi Immi tutki Ruotsin arkistoja joista selvisi, että alus ei ollut lähtöisin Ruotsista.

- Sitten kysyin Viron museovirastosta, onko heillä mitään tietoa vastaavasta laivasta. Arkistoista ei sielläkään löytynyt mitään, Immi muistelee.

Sitten alkoi tapahtua. Marraskuussa Viron museovirastoon oltiin yhteydessä Hollannista, he etsivät kadonnut sota-alustaan.

- Hollannista kysyttiin onko virolaisilla mitään tämän kokoista ja näin monen tykkisen aluksen jäänteitä olemassa. Viron museovirastossa muistettiin, että olin kysellyt heiltä juuri tällaisesta aluksesta ja näin he yhdistivät minut ja hollantilaisen tutkijan, Immi ihmettelee yhteensattumaa.

Kun Immi ja hollantilainen tutkija tarkastelivat tietojaan, hylyn mitat ja tykkien määrä täsmäsivät. Sen sijaan Hollannin arkistoihin merkattu uppoamispaikka oli Immille tuntematon.

- Tutkija sanoi, että heillä on itse asiassa kartta olemassa uppoamispaikasta. Arkistoista löytyi vuonna 1720 piirretty kartta, johon oli merkattu, että tähän upposi hollantilainen sota-alus vuonna 1715. Hän lähetti kuvan kartasta ja totesin, että tämähän on ihan sama paikka, missä meillä on tää hylky täällä, Immi naurahtaa.

Aluksen löytyminen oli merkittävä juttu Hollannissa. Heillä oli aikoinaan satoja vastaavia sota-aluksia, joista yksikään ei ole säilynyt tällä tavalla nyt löytynyt hylky. Hollannin hallitus tilasi Subzonelta tarkemman tutkimuksen hylystä. Tutkimustyötä on tulossa seuraamaan niin televisioryhmä kuin Hollannin suurlähettiläs.

Sukeltaja immi Wallin aluksensa kannella
Immi Wallin pääsee tutkimaan hollantilaista sotahylkyä Sukeltaja immi Wallin aluksensa kannella Kuva: Yle/Hannamari Luukkanen sukeltajat

Laiva videokuvataan ja siitä tehdään fotogrammetriaa hyväksikäyttäen mittatarkka 3D- malli, jonka voi vaikka printata.

- Tällä tekniikalla voitaisiin hylystä luoda vaikka virtuaalimaailma, johon katsoja pääsisi itse sukeltamaan, Immi miettii tulevaisuutta.

Hylystä tutkitaan muuan muassa sitä, miten se on rakennettu. Näin vanhoista hylyistä ei ole olemassa piirustuksia, joten hylkyjen tutkiminen on ainoa mahdollisuus saada tietoa laivan rakennushistoriasta.

- Alusta tutkimassa on myös arkeologi. Kyseessä on hylkyyn kajoamaton tutkimus, eli emme koske hylkyyn. Se kuvataan ehkä myös sisäpuolelta mutta niin, että emme itse mene hylkyyn sisälle, Immi kertoo tutkimusmenetelmistä.

- Jo nyt olen saanut yhteydenottoja ulkomaisilta tutkijoilta, jotka ovat todella kiinnostuneita hylyn tutkimusmateriaalista. Aikaisemmin näitä tietoja on tutkittu lähinnä maalauksista, mutta niistä on vaikea saada tietoa yksityiskohdista kuten liitoksista. Nyt avautuu ainutlaatuinen mahdollisuus kurkistaa menneisyyteen, Immi tunnelmoi.

Ovatko ainutlaatuiset hylyt vaarassa tuhoutua

Vaikka Itämeren hylyt ovat uinuneet meren pohjassa satoja vuosia, voi tilanne muuttua varsin nopeasti. Nimittäin laivamato Teredo navalis on levinnyt jo eteläiselle Itämerelle, jossa se on jo tuhonnut vanhoja puuhylkyjä. Laivamato on itse asiassa matoa muistuttava simpukka, joka käyttää ravinnoksen puuta ja on puuhylkyjen pahin vihollinen.

- Kyseessä on ilmaston lämpenemisestä johtuva sopeutuminen. Ennen on luultu, että laivamadon esiintymistä rajoittaa Itämeren matala suolapitoisuus. Nyt on todettu, että suolapitoisuus ei olekaan niille niin tärkeää kuin veden lämpötila. Meriveden lämpötila nousee koko ajan ja jos laivamadot samalla sopeutuvat yhä kylmempään veteen, niin sieltä voi lähteä kasvamaan kanta, joka yllättäen pärjääkin pohjoisessa Itämeressäkin, Immi varoittaa.

kampela veden alla
Itämeren vesi on vähäsuolaista ja kylmää kampela veden alla Kuva: Yle/Hannamari Luukkanen kampela

Hylyt pitäisikin nyt nopeasti dokumentoida moderneilla menetelmillä.

- Nyt on jo kiire saada taltioitua kaikki tietoa, mitä siellä on. Yritän ainakin itse tehdä parhaani, että saisin mahdollisimman paljon hylkyä tallennettua, Immi lupaa.

- Seuraavaksi lähdemme Saarenmaalle tutkimaan merimittauksissa näkyneitä möykkyjä meren pohjassa. Niistä ei kukaan tiedä, mitä siellä on ja siellä saattaa olla vaikka minkälaisia upeita hylkyjä, jotka kätkevät tarinoita menneisyydestä. Immi huokaa.

Kuuntele Metsäradiosta keskiviikkona 27.7 miten hylkyjen puuaineksesta voidaan päätellä laivojen rakennusvuosi ja jopa se mistä puut ovat aikoinaan kaadettu, Radio Suomi klo 20:06.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Luonto