Hyppää pääsisältöön

Luomu täytyy korjata

Lauri Reuter
Biotekniikan tutkija Lauri Reuter Lauri Reuter Kuva: Yle/Jukka Lintinen prisma studio blogikesä

Luomutuotannossa periaatteena on tuottaa tuotteita, joiden valmistusmenetelmät eivät ole haitallisia ympäristölle, eivätkä ihmisten, kasvien tai eläinten terveydelle ja hyvinvoinnille. Kuulostaa hyvältä! Kuitenkin monet tutkijakollegani äänestävät lompakollaan eivätkä osta luomua. Niin teen minäkin, koska luomussa on vika, jota ei ole saatu korjattua, kirjoittaa Lauri Reuter blogissaan.

Unohda yksityisautoilu ja ylikalastus; suurin ihmisen aiheuttama ympäristökatastrofi on maatalous. Ihminen käyttää lähes 40 prosenttia maapallon viljelykelpoisesta pinta-alasta ruuantuotantoon, ja nykyinen maatalous tuottaa kolmanneksen koko maailman kasvihuonekaasuista. Ympäristön monimuotoisuus kapenee, vesistöt rehevöityvät ja maaperä köyhtyy. Antibioottien holtittomasta käytöstä eläintuotannossa on tullut vakava taakka terveydenhuollolle. Kestävämpi, eettisempi ja puhtaampi ruuantuotanto ei ole vain kaunis ajatus, vaan välttämättömyys.

On tärkeää, että meillä jokaisella on mahdollisuus tehdä selkeitä valintoja, jotka tukevat parempaa maataloutta. Luomu antaa siihen mahdollisuuden. Elintarviketurvallisuusvirasto määrittelee luomun näin: ”Luomutuotannossa periaatteena on tuottaa tuotteita, joiden valmistusmenetelmät eivät ole haitallisia ympäristölle, eivätkä ihmisten, kasvien tai eläinten terveydelle ja hyvinvoinnille.” Kuulostaa hyvältä! Kuitenkin monet tutkijakollegani äänestävät lompakollaan eivätkä osta luomua. Niin teen minäkin, koska luomussa on vika, jota ei ole saatu korjattua.

Maanviljely ei ole koskaan ollut osa villiä luontoa, vaan se on kiinteä osa ihmisyyttä.

Palataan hetkeksi alkuun. Ihminen oppi viljelemään maata jotakuinkin 10 000 vuotta sitten. Maanviljelyä voi hyvin pitää tieteenaloista vanhimpana ja samalla koko tieteen ja kulttuurin perustana. Se vapautti osan ihmisistä kurkottamaan tähtiin ja toiset parantamaan sairaita. Maanviljely perustuu kasvien jalostamiseen paremmin viljeltäviksi ja helpommin syötäviksi. Perinnöllisyystieteen, genetiikan, juuret ovat herneiden risteyttämisessä. Ilman kasvinjalostustiedettä esimerkiksi kaalia, porkkanaa, maissia tai viljoja ei olisi olemassa ja jatkuva jalostustyö on edelleen kestävän maatalouden edellytys.

ruis kasvaa pellolla
Hyvien lajikkeiden jalostaminen on edellytys kestävälle ja kannattavalle rukiin viljelylle Suomen oloissa. ruis kasvaa pellolla Kuva: Samuli Siltanen prisma studio blogikesä

Pellolle sopeutuneet kasvit eivät kuitenkaan ole maastokelpoisia. Niitä on suojeltava rikkaruohoilta, tuholaisilta ja taudeilta ja niitä on lannoitettava. 1930-luvulla alkoi vihreä vallankumous: tulivat teolliset lannoitteet, kemialliset kasvinsuojeluaineet, maatalouskoneet ja genetiikan kehittymisen myötä yhä parempia lajikkeita. Sadot moninkertaistuivat ja ruokittiin enemmän suita, mutta samalla maataloudesta tuli yhä suurempi taakka ympäristölle. Takaisin ei kuitenkaan voi palata. Kukaan ei enää suostu kiipeämään takaisin puuhun ja kaikki suut on edelleen ruokittava.

Maanviljely ei ole koskaan ollut osa villiä luontoa, vaan se on kiinteä osa ihmisyyttä. Pitkäjänteinen tutkimustyö on mahdollistanut maanviljelyn ja tutkimus on myös ainoa tapa, jolla sitä voidaan edelleen parantaa. Se on päämäärä, jonka eteen tekee joka ikinen päivä töitä valtava määrä maanviljelijöitä ja tutkijoita. Tiede on paremman ruuantuotannon puolella.

Tieteellinen näyttö ei ole irtokarkkia.

Luomulla on ongelmallinen suhde tieteeseen. Tämä on myös syy siihen, miksi monet tutkijat sitä vastaan protestoivat. Luomutuotantoa on tutkittu paljon ja sen hyödyille, etenkin ympäristön monimuotoisuuden ja eläinten hyvinvoinnin kohdalla, on myös vahvaa näyttöä. Ongelma on tiedon käyttämisen epäjohdonmukaisuudessa. Samalla kun luomu tukeutuu tutkittuun tietoon, se antaa tilaa myös huuhaalle ja jopa tieteen vastaiselle aatteellisuudelle. Syntyy kummallinen astelema, jossa luomun uskottavuus kärsii pahasti. Tieteellinen näyttö ei ole irtokarkkia. Siitä ei voi poimia yhtä ja jättää toista. Erityisen pahasti luomu harhailee kolmessa asiassa.

1.
Luomu-järjestöt kampanjoivat aktiivisesti geenitekniikan avulla jalostettujen kasvien (GMO) käyttöä vastaan. GM-kasvien viljely on luomussa kielletty ja kampanjointi on johtanut myös siihen, että GM-kasvien viljely on tehty Euroopassa lähes mahdottomaksi myös muussa maataloudessa. GMO-vastainen kampanjointi ei kuitenkaan perustu tutkittuun tietoon ja luomu asettuu tässä räikeästi tiedeyhteisössä vallitsevaa näkemystä vastaa. Sekä suomalainen että eurooppalainen tiedeyhteisö ovat toistuvasti vedonneet GMO-vastaisen kampanjoinnin lopettamiseksi, viimeksi kesäkuun lopussa yli sadan Nobel-palkitun allekirjoittamassa kirjeessä Greenpeacelle.

On kummallista, miten samanaikaisesti voi vaatia nopeita toimia ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi vedoten tieteellisen näyttöön ja vastustaa GM-kasvien käyttöä kaiken tieteellisen näytön vastaisesti.

punaisia ja keltaisia kirsikkatomaatteja
punaisia ja keltaisia kirsikkatomaatteja Kuva: Yle/Tiede prisma studio blogikesä

Monille kyse on protestista amerikkalaisia maatalousyrityksiä vastaan. On toki monta hyvää syytä kritisoida huonoa maatalouspolitiikkaa, mutta on ymmärrettävä, että sillä ei ole mitään tekemistä jalostuksessa käytettävän teknologian kanssa.

Asetelma on turhauttava, koska se sitoo tuhansien eurooppalaisten akateemisten tutkijoiden kädet. Juuri niiden, jotka tekevät työtä puhtaamman ja paremman maatalouden eteen. Geenitekniikkaa hyödyntämällä on jalostettu peruna- ja omenalajikkeita, jotka vaativat vain murto-osan torjunta-aineista ja viljoja, jotka kestävät kasvitauteja paljon entistä paremmin. Uusilla lajikkeilla on merkittävä rooli kestävämmässä ja turvallisemmassa maataloudessa. Miksi GM-kasvit eivät ole osa luomua?

punainen kiharasalaatti
punainen kiharasalaatti Kuva: Yle/Tiede prisma studio blogikesä

2.
Luomutuotannossa sallitaan tuotantoeläinten lääkitseminen homeopatialla. Homeopatia edustaa uskomushoitoa, jolla ei ole tieteellistä pohjaa. Ihmisen hoitamista ravistetulla vedellä ja mukavalla juttutuokiolla voi toki perustella lumevaikutuksella, mutta lehmän kohdalla ollaan todella heikolla jäällä. Onneksi Suomessa homeopatiaa ei tiettävästi käytetä muuta kuin hyväuskoisten ihmisten rahastamiseen. Yrttilääkinnällekin on asetettu tiukat rajat. Miksi homeopatia-pykälä kuitenkin saa jäädä? Miksi on tehty kompromissi, joka romuttaa uskottavuuden?

porkkanoita
porkkanoita Kuva: Yle/Tiede prisma studio blogikesä

3.
Biodynaaminen viljely kuuluu luomutukien piiriin. Rudolf Steinerin antroposofiseen filosofiaan perustuva maanviljelysmuoto nojaa planeettojen ja kuun liikkeisiin sekä kosmisten energioiden sitomiseen viljelymaahan. Biodynaaminen viljely on yhtä hyvää maataloutta kuin yksisarvishoito on hyvää lääketiedettä. On toki viljelijän oma asia mitä taikaesineitä peltoonsa hautaa, mutta biodynaamisen viljelyn ja taikauskon tukeminen valtion varoin, kestävämmän maatalouden nimissä, on erittäin kyseenalaista.

Luomu ei ole vielä valmis.

Kasvava kiinnostus luomua kohtaan on hyvä merkki siitä, että tiedostava kuluttaja haluaa tukea eettisempää, kestävämpää ja puhtaampaa maanviljelyä. Siksi on tärkeää, että on olemassa yksinkertainen merkintä, joka auttaa tekemään parempia valintoja. Samalla on itsestään selvää, että merkinnän perusteiden on johdonmukaisesti nojattava tutkittuun tietoon. Ruuantuotannossa ei yksinkertaisesti ole tilaa yksisarvisille eikä tieteenvastaiselle populismille. Tässä luomu ei ole vielä valmis. Jokainen voi kuitenkin auttaa rakentamaan parempaa luomua kyseenalaistamalla huuhaata. Se vaatii kuitenkin tieteen- ja luomun lukutaitoa.

Suomen hallitus on linjannut tavoitteekseen lisätä luomutuotantoa. Odotan tutkittuun tietoon perustuvaan päätöksentekoon sitoutuneilta viranomaisilta myös ryhtiä luomun ohjaamiseksi oikeaan suuntaan.

Jos luomu-järjestöt saavat rivinsä järjestykseen, ne voivat saada taakseen myös suuren joukon tutkijoita.

retiisejä
retiisejä Kuva: Yle/Tiede prisma studio blogikesä

Kirjoittaja: Lauri Reuter

Biotekniikan tutkija Lauri Reuter viettää arkipäivänsä solutehtaalla. Reuter visioi, että rokotteet ja lääkkeet kasvatetaan tulevaisuudessa pelloilla ja kasvihuoneissa. Laurin intohimoina ovat geenien ja kasvisolujen lisäksi ruoka, kiipeily sekä Oopperan mehiläiset.

Yle Tieteen asiantuntijat bloggaavat itselleen tärkeistä tiedeaiheista.

Kommentit

Uusimmat sisällöt - Tiede