Hyppää pääsisältöön

Mies Kimmon, Pasilan, Siskonpedin, Sykkeen ja Uuden päivän takana

Yleisradion pitkäaikainen tilaaja Olli Tola.
Yleisradion pitkäaikainen tilaaja Olli Tola. Kuva: Yle Yle Elävä arkisto,Yle TV2,Olli Tola

Suomalainen tv-draama ja –viihde näyttäisivät huomattavasti erilaisilta ilman Olli Tolaa, joka on ollut rakentamassa otsikon sarjojen lisäksi mm. Maalaiskomedian, Metsoloiden ja Pirunpellon kaltaisia menestyksiä. Huhtikuussa eläkkeelle jäänyt Tola kertoo keväällä 2016 tehdyssä erikoishaastattelussa työstään ja huippusarjojen taustoista.

Olli Tola (s. 1951) tunnetaan tv- ja teatterialalla ehtymättömästä innostaan ja positiivisuudestaan. Siksi ei tule yllätyksenä kuulla, että eläke tarkoittaa tosiasiassa vain Yle-töiden loppumista. Motivaatiota riittää vielä muihin töihin kirjoittajana, konsulttina ja miksei vielä ohjaajanakin.

Suuremmalle yleisölle Olli tuli tutuksi Elämä pelissä –sarjan kolmannella kaudella, johon hän osallistui puolisonsa, näyttelijä Lena Meriläisen kanssa. Mutta nyt pelissä ei ole elämä, vaan ainoastaan työura Yleisradiossa, kotimaisen televisiodraaman palveluksessa.

Tilaaminen on valintaa, kehittämistä ja julkaisua

Viimeiset viitisentoista vuotta urastaan Olli toimi draaman ja viihteen tilaajana, ensin Kakkosella ja sitten koko Ylessä. Ammatin ydinsisältö ei ole tuntematon ainoastaan suuremman yleisön silmissä, vaan ainakin osittain myös alan sisällä.

- Tilaajan tehtävä on valita tarjotuista ohjelmaehdotuksista ne, joita aletaan viedä eteenpäin. Lähtökohtana on tunnistaa tekijän originaali idea ja tukea sitä matkalla kohti valmista ohjelmaa.

Lue lisää:

Kuva ohjelmasta Peräkamaripojat

Peräkamaripojat

Salaliittoja, maakauppoja, koivuntuoksua, järvenrantoja.. Mitä kaikkea suomalainen maalaiskomedia kätkeekään.

Lue lisää:

Kuva ohjelmasta Mooseksen perintö

Mooseksen perintö

Vankilasta vapautuvan Urmas Hakkaraisen tila menee pakkohuutokauppaan. Kilpahuutajaksi värvätään suuren perinnön saanut Turpeinen.

Valitsemisen lisäksi työhön kuuluu hankkeiden kehittämistä eli sparrausta yhdessä tuotantoyhtiöiden kanssa.

- Viime vuosina pestiin on liittynyt enenevässä määrin myös sen miettiminen, miten ja missä valmiit ohjelmat julkaistaan. Kanavien ohella se tarkoittaa nykyään tietysti Yle Areenaa.

Tulevaisuudessa on ratkaisevaa, kuinka paljon sellaisia brändejä onnistutaan luomaan, joille katsojat omistautuvat pelien, somen ja kaiken muun ajanvietteen ohessa.

Tilaamisen keskiössä on syvä, etenkin draamassa usein vasta pitkän kokemuksen myötä rakentuva tieto paitsi sisällöstä, myös katsojista.

- Tätä asiaa ei ole käsitelty kauheasti Ylessäkään. Ohjelmia ei oikeastaan voi tilata, ellei ole ymmärrystä siitä, mitä valitaan ja kenelle sitä tehdään. Asiakkuuteen liittyvää tietoa on mm. se, minkä ikäisiä ihimisiä tavoitellaan, mitä muuta he katsovat, ajattelevat elämästä jne.

Televisio on pohjimmiltaan kilpailua ihmisten ajankäytöstä. Siinä menestyäkseen pitää rakentaa ja saada aikaiseksi vahvoja, vetoavia brändejä.

- Oli kyse sitten ohjelma- tai henkilöbrändeistä, niiden merkitys on valtava. Kiinnostusta herättävät tuotteet, joita katsojat haluavat seurata ja joita he toivovat lisää, ovat korvaamattomia. Normaalin elämän ja kaiken siihen liittyvän keskellä itse kullakin on se raja, kuinka montaa sarjaa voi aktiivisesti seurata. Tulevaisuudessa on aivan ratkaisevaa, kuinka paljon sellaisia brändejä onnistutaan luomaan, joille katsojat omistautuvat pelien, somen ja kaiken muun ajanvietteen ohessa.

Pasila: Atte Järvisen kirkas havainto maailmasta

2000-luvun alkuvuosina Ylessä havahduttiin siihen, että nuoret, erityisesti 18-30-vuotiaat katsojat olivat lipumassa kokonaan muille kanaville. Asialle piti tehdä jotain, ja keskeiseen asemaan asian korjaamisessa nousivat TV2 ja Olli Tola.

- Voi sanoa, että uuden Kakkosen ensimmäinen airut oli nimenomaan Pasila. Siinä huomioni kiinnitti välittömästi tekijä Atte Järvisen omintakeinen ja tavattoman tarkka tapa katsoa maailmaa. Mielestäni tilaajan tärkeimpiä metodeita on arvioida sisällössä olevaa näkemystä ympäröivästä todellisuudesta.

Pasila luokitellaan viihteeksi ja huumoriksi, mutta sen ohella sarja oli Ollin mukaan jo alkumetreiltä lähtien myös koko Ylen yhteiskunnallisin ohjelma.

- Pasila on sekä sisällöllisesti että maailmankuvaltaan hieno yhteiskunnallinen tarina. Sarjahan ei lyönyt itseään kertalaakista läpi, etenkin kun se sijaitsi ympäristössä, joka oli kohdeyleisölle melkein erämaa. Uskoa vahvisti kuitenkin se, että kokonaisuus oli alusta asti vaikuttava. Pasila oli uudenlaista draamaa Suomessa, johon kaikkia aikuisten animaatioita tullaan jatkossa vertaamaan.

Pasilan alkuperäisissä käsikirjoituksissa ei ollut yhtä ainoaa kirosanaa!

Vaikka Pasilan olemus ja ote olivat kohdillaan jo avauskauden ensimmäisessä jaksossa, oli taustalla huolellinen, lähes vuoden kestänyt kehitysprosessi.

- Lähtöidea oli heti hyvä, mutta hiomiseen käytettiin paljon aikaa. Edes animaatiototeutus ei ollut kiveen hakattu idea, vaan muitakin vaihtoehtoja mietittiin. Ylipäätään koko tuotantoa alettiin pystyttää vasta sitten kun ensimmäisen kauden kaikki käsikirjoitukset olivat valmiina. Eli teksti edellä mentiin.

Kun studioon viimein päästiin ja valmista jälkeä alkoi syntyä, tilaaja sai eteensä melkoisen yllätyksen. Alkuperäisissä käsikirjoituksissa ei nimittäin ollut yhtä ainoaa kirosanaa!

- Kielenkäyttö muuttui tosiaan vasta näyttelijöiden eläytymisvaiheessa. Toisaalta pitää korostaa, että mikään lopputuoksesta ei ollut harkitsematonta. Atella oli ohjakset tarkasti käsissään, ja hän päätyi siihen, että tyyli toimii. Itse en usko, että kirosanat olisivat parantaneet yhtäkään käsikirjoitusta tai että ne olisivat se tarkka havainto maailmasta. Toki tiedän, että esim. lentävinä lauseina voimakkaat ilmaukset ovat oleellinen osa Pasilaa.

Olli toteaa olevansa tyytyväinen myös jatko-osa Pasila 2.5 – The Spin-Offiin. Hiljattain päättyneen, 40-osaisen seuraajan tekemisessä Atte Järvinen ei ollut enää mukana.

- Myös spin-off valmisteltiin tarkkaan. Kyseessä on selkeästi erilainen, mutta mielestäni edelleen laadukas sarja.

Uusi päivä: poikkeuksellinen draamakomedia

Kuvassa Tomi Lukkari (Antti Väre), Maria Nikko (Lotta Lehtikevari), Krista Kortelainen (Thelma Siberg) ja Reino Tuominen (Aku Sipola).
Kuvassa Tomi Lukkari (Antti Väre), Maria Nikko (Lotta Lehtikevari), Krista Kortelainen (Thelma Siberg) ja Reino Tuominen (Aku Sipola). Kuva: Yle/Suvi Roiko. uusi päivä uudistuu

Syksyllä 2010 käynnistynyt Uusi päivä on Olli Tolan nupusta asti vaalima tv-hanke, jonka ensimmäiset siemenet kylvettiin niinkin varhain kuin vuosituhannen vaihteessa.

- Kaikki alkoi siitä, kun lähdimme opiskelemaan päivittäissarjan tekemistä Draama 2001 –nimisessä projektissa. Mukana olivat lisäkseni jo silloin Uuden päivän ensimmäinen ohjaaja JP Siili ja pääkäsikirjoittaja Petri Repo. Viisi vuotta kestäneeseen projektiin kuului mm. käyntejä ansioituneiden yhdysvaltalaisten ja englantilaisten showrunnereiden puheilla. Saatuamme kattavan käsityksen siitä, miten ulkomailla toimitaan, aloimme soveltaa oppeja paikallisiin olosuhteisiin ja kehittää pitkäjänteisesti Uutta päivää.

Tavoitteena oli luoda nuoremmalle yleisölle suunnattu, useana päivänä viikossa esitettävä sarja, joka näyttäisi laadukkaalta ja jonka maailmankuva olisi myönteinen. Tämä ydinkonsepti on edelleen uniikki kansainvälisessäkin mittakaavassa.

- Päivittäissarjat perustuvat yleensä toisten hyväksikäyttöön, jossa samat parit menevät yhteen ja eroavat loputtomasti. Uusi päivä on sen sijaan yhteisökuvaus, joka kehittyy ja katsoo asioita rakentavasti, tulevaisuuteen uskoen. Lisäksihän UP:n hahmot ovat eläneet alusta asti myös radiossa ja netissä. Kokonaisvaltaista monimediaisuutta ei löydy vieläkään kovin monista sarjoista - edes ulkomailta.

Televisio elää kulta-aikaansa suurempana kuin koskaan ja on kuvioissa vielä pitkään.

Myös taloudelliset rajoitukset on käännetty Uuden päivän tapauksessa tuotannon eduksi.

- Meillä on ajateltu aina liikaa, että suurin viisaus asioiden toteuttamiseen asuu ulkomailla. Tv-draamoissa sikäläisiä malleja ei voisi kuitenkaan tuoda tänne jo siitäkään syystä, että budjettimme ovat aivan murto-osa kansainvälisistä vertailukohdista. Ihan pikkudetaljina voisi mainita sen, että opintomatkalla Yhdysvalloissa kävi ilmi, että siellä täkäläisen kuvaussihteerin hommia teki kahdeksan ihmistä. Siksi mitään ei voinut tuoda Suomeen sellaisenaan, vaan jouduimme osin olosuhteiden pakosta rakentamaan myös tuotantokoneesta uudenlaisen. Sen ja sisällön ansiosta pidän Uutta päivää tulevaisuuden vientituotteena.

Sarja ja siihen sidottu, kustannustehokkuudesta huolimatta mittava panostus ovat saaneet osakseen myös kritiikkiä, joka ei kuitenkaan Ollia vakuuta.

- Suosio kohderyhmässä on niin vastaansanomatonta, että Uusi Päivä on pikemminkin suuri menetys kuin mikään floppi. Areenassa sarja on koko ajan yksi katsotuimmista ohjelmista. Lisäksi mukana kasvaa koko ajan uusia sukupolvia, jotka oppivat, että tältä kanavalta tai palvelusta tulee itselle sopivaa ohjelmaa. Sillä tavoin Salkkaritkin on imuroinut katsojansa, joita riittää vuodesta toiseen, vaikka harva sarjaa tunnustaakaan seuraavansa.

Televisiolle välineenä on povattu madonlukuja jo pitkään. Alaa aitiopaikalta seurannut konkari ei usko uhkakuviin.

- Toki katalogien eli kokonaisten tuotantokausien katsominen yleistyy koko ajan, mutta televisiokin elää kulta-aikaansa suurempana kuin koskaan ja on kuvioissa vielä pitkään. Lisäksi iso osa nuorista katsoo jo draamaakin puhelimesta. Tv on silti tottumuksen taidetta, eikä sen voimaa kannata väheksyä. Ihminen on peruslaiska, ja siihen saumaan television valmis valikoima uppoaa kuin veitsi voihin.

Oudon normaali Kimmo

Ollin löytöihin lukeutuu myös hieman Uutta päivää ronskimpi draamakomedia Kimmo. Kuten kuka tahansa sarjaa edes vilkaissut tietää, sen jos minkä kohdalla täyttyy perusedellytys – eli tekijöiden omaperäinen havainto maailmasta.

- Kimmokin lähti liikkeelle hyvästä ehdotuksesta. Sarjan maailma on normikatsojan mielestä outo, lähes friikkisirkus. Kimmolle ympärillä olevat henkilöt ja tapahtumat ovat kuitenkin täysin normaaleja. Se on hedelmällinen asetelma rakentaa komediaa.

Toimivan kokonaisuuden aikaansaamista ei haittaa myöskään se, että pääosan Jussi Vatanen tuntuu suorastaan syntyneen rooliin.

- Onnistumisen kannalta casting eli näyttelijöiden valinta on aivan ratkaiseva. Käsikirjoituksen päälle tuleva, esittäjän oma luova panos tuo sen ratkaisevan eron, jolla päästään huipputuotteeksi. Aivan kuten Pasilassa.

Tilaamisen sopimuskäytäntöihin kuuluu, että myös näyttelijävalinnoissa viimeinen sana on Ylellä.

- Joskus tuotantoyhtiö on miettinyt valmiiksi, kenelle sarjaa kirjoitetaan, mutta casting saatetaan tehdä myös vasta tuotantopäätöksen yhteydessä – ja kaikkea tältä väliltä. Kyseessä on joka tapauksessa sekä ohjelmien että Ylen kannalta niin tärkeä asia, että olen puuttunut siihen vuosien varrella paljonkin.

Kimmon kaksi ensimmäistä tuotantokautta julkaistiin hiljattain yli kahdeksi ja puoleksi vuodeksi Yle Areenaan. Sarjasta kuvataan paraikaa myös kolmatta kautta, joka alkaa Ylen kanavilla marraskuussa 2016.

- Hyvän sarjan tunnistavat toki muutkin kuin tilaaja, mutta mukavahan omien projektien taivalta ja menestystä on seurata.

Neljän tähden Siskonpeti

Ensisilmäyksellä saattaisi ajatella, että jos Pirjo Heikkilän, Niina Lahtisen, Krisse Salmisen ja Sanna Stellanin kaltaiset, maan johtavat naiskomediennet ilmaisevat aikeensa tehdä sketsisarjaa, se yksin riittäisi vihreäksi valoksi ohjelman tekemiselle. Olli Tola painottaa, ettei se itsessään vielä olisi riittänyt ohjelman toteuttamiseen.

- Ei ollut tietenkään ensimmäinen kerta, että jotkut tähdet ilmaantuvat paikalle ja sanovat tekevänsä sketsejä. Aika usein asia on kuitenkin jäänyt siihen, ettei luvassa olisi ollut katsojille mitään uutta. Mutta kun nämä leidit pölähtivät toimistooni, selvisi heti, että heillä oli intoa yhdistää komedian, musiikin ja sketsien kaltaisia genrejä raikkaalla tavalla. Kun siihen yhdistettiin hirmuinen draivi ja kyky kertoa huumorilla naisen maailmasta itseään säästämättä, yhdistelmä oli aika vastaansanomaton. Kaiken lisäksi Siskonpeti sopi vielä strategiseen tavoitteeseen nuorten naisyleisöjen tavoittamisesta.

Siskonpedin tapauksessa minut lyötiin ällikällä aika monta kertaa.

Ollin mukaan juuri tekijöiden valmius panna itseään halvalla oli yksi Siskonpedin suurimmista valteista.

- Häpeä on valtava voima kaikessa draamassa ja varsinkin huumorissa. Kaikki, jotka tuntevat minut, tietävät että sen korostaminen oli yksi tilaamistyöni keskeisistä ohjenuorista. Silti on sanottava, että Siskonpedin tapauksessa minut lyötiin siinäkin asiassa ällikällä aika monta kertaa.

Siskonpedin edetessä sai tilaaja tuta muitakin, vastustamattomia lainalaisuuksia.

- Annoin kirjallisen palautteen jokaisesta käsikirjoituksesta, mutta onhan se tunnustettava, että sitä joko kuunneltiin tai sitten ei. Kyllä Siskonpeti on ennen kaikkea tekijöidensä ja heidän heittäytymisenä näköinen. Sarjan aikana syntyi lentävä lause siitä, että Ollihan se tietää kaiken nuorten naisten sielunelämästä. Ei sillä, kyllä ikäiseni kuusikymppiset osaavat laajemminkin arvostaa hyviä ohjelmia.

Syke: pitkän jatkumon huipentuma

Sykkeen hoitajat 2016
Sykkeen hoitajat 2016 syke

Sairaalasarja Syke on noussut kolmen tuotantokautensa aikana hurjaan suosioon, ja se on mm. Yle Areenan kaikkien aikojen katsotuin draamasarja.

- Syke on rakennettu sisällöllisesti, visuaalisesti ja rytmin osalta eri tavalla kuin mikään muu sarja Suomessa aiemmin. Siinä mielessä se on oman tilaajaurani ja suomalaisen sarjadraaman uusi lehti.

Olli kuitenkin korostaa, ettei Syke ole mikään erillistapaus, vaan osa johdonmukaista jatkumoa.

- Kun aloimme miettiä fiktiosarjojen tekemistä uudelta pohjalta, en olisi ikinä voinut kuvitella, että siinä kestää näin halvatun kauan. Viimeistään Sykkeen myötä monet aikoinaan asetetut kriteerit täyttyivät, ja tuntuu hienolta ellei peräti symboliselta, että tällainen läpimurto ja oma lähtöni Ylestä ajoittuvat tavallaan samaan kohtaan. Mutta kokonaisuutta ajatellen Syke on tosiaankin selkeä osa yhtenäistä kaarta jonkun irrallisen pompun sijaan.

Draamakonkarin mielestä Yle suhtautuu onnistumisiin liian vaatimattomasti.

- Vaikka olisi aihetta, Yle ei ole kovin hyvä lyömään itsestään rumpua. Ei ole oikeastaan koskaan ollut. Ja silti koko ajan syntyy Sykkeen ja monien muiden ohjelmien kaltaisia merkkituotteita, jotka herättävät suomalaisissa vastakaikua ja joista voi olla ylpeä.

Suomalaisen draaman nousukausi

Koukussa-sarjan Oskari (Tommi Eronen) ja Krista (Matleena Kuusniemi).
Viisi Kultaista Venlaa voittanut rikosdraama Koukussa nähtiin Kakkosella ja Yle Areenassa syksyllä 2015. Koukussa-sarjan Oskari (Tommi Eronen) ja Krista (Matleena Kuusniemi). Kuva: Yle koukussa

Kotimaisten draamasarjojen ja elokuvien tasosta käydään jatkuvaa keskustelua. Alaa pitkään aitiopaikalta seurannut konkari on nykytilanteesta hyvillään.

- Kaiken takana on tietysti se, että käsikirjoittamisen taso on noussut. Sitä ei voi oppia kuin tekemällä, missä pitkään pyörineet koneet kuten Kotikatu, Salatut elämät ja Uusi päivä ovat auttaneet ja mahdollistaneet ratkaisevalla tavalla. Niiden myllyjen läpi on kulkenut paljon kirjoittajia, jotka ovat saaneet hiottua keinot tarinoiden kuljettamiseen ja eväät tuleviin projekteihinsa.

Ylipäätään ne ajat ovat menneet, jolloin pelkkä suomalaisuus riitti ohjelman vetonaulaksi.

- Tiedostava yleisö on tottunut katsomaan maailman parhaita sarjoja. Jo siitä syystä fokus on pitänyt suunnata kohti mahdollisimman modernia ja nykyaikaista kerrontaa.

Televisiota pidettiin pitkkään halpa-arvoisena ja kannattamattomana viihteenä, mutta nykyään se on noussut jopa elokuvien ohi laadussa ja kunnianhimossa.

Myös television 2000-luvulla kokema arvonnousu on vaikuttanut suotuisasti tilanteeseen.

- Kun aloitin, tv:tä pidettiin halpa-arvoisena ja kannattamattomana viihteenä. Ja nythän se on tosiaankin noussut jopa elokuvien ohi laadussa ja kunnianhimossa. Rohkeimmat kokeilut ovat tapahtuneet jo vuosien ajan sarjadraaman puolella. Urani alkupuolella kirjoittamista ei arvostettu, vaan sitä pidettiin materiaalina, josta sitten ohjaaja loihtii jotakin hienoa. En usko enää pätkääkään siihen, että joku ohjaisi hyvän ohjelman huonosta käsikirjoituksesta. Nyt on kauniilla tavalla näkyvissä se entisaikojen sanonta, että elokuva on ohjaajan ja televisio käsikirjoittajan taidetta.

Niinpä merkittävimpien ja onnistuneimpien sarjojen keskiöön ovat nousseet niiden pääkäsikirjoittajat eli showrunnerit, joilla on päävastuu koko tuotannon toteuttamisesta.

- Parhaat käsikirjoittajat maailmalla ovat huippuammattilaisia, jotka pystyvät suurin piirtein määrittelemään sen, kuinka paljon tekevät töitä. Tästä syystä joissakin sarjoissa, kuten vaikka Uudessa Sherlockissa, ei ole ollut enempää jaksoja per tuotantokausi. Vähempikin on riittänyt kirjoittajalle mainioon elintasoon. Ja sillä välin kaikki muut tuotantoyhtiöstä kanavan kautta katsojiin eivät voi tehdä muuta kuin odottaa kieli pitkällä! Kehitys on ollut melkoista, kun ottaa huomioon sen, että kirjoittajat ovat usein introvertteja, jotka eivät halua lähtökohtaisesti päsmäröidä ja loistaa, kuten näyttelijöiksi tai ohjaajiksi hakeutuvat ihmiset.

- On silti väärää yksinkertaistamista sanoa, että showrunnerit yksin pelastaisivat kaiken. Sarjojen tekeminen on yhteistyötä, jossa tärkeää on etsiä parhaat tiimiläiset jokaiselle osa-alueelle. Niinpä hyvä showrunner esim. valitsee ohjaajan, joka tuo kokonaisuuteen vielä pari kerrosta lisää.

Kansainvälistymistä kohti

Kuva sarjasta Sorjonen (2016), Lena Jaakkola (Anu Sinisalo, vas.), Kari Sorjonen (Ville Virtanen) ja  Pauliina Sorjonen (Matleena Kuusniemi)
TV1:llä lokakuussa 2016 alkava rikossarja Sorjonen on kansainvälinen tuotanto Kuva sarjasta Sorjonen (2016), Lena Jaakkola (Anu Sinisalo, vas.), Kari Sorjonen (Ville Virtanen) ja Pauliina Sorjonen (Matleena Kuusniemi) Kuva: Fisher King Production rikossarjakuvat,Anu Sinisalo,Ville Virtanen,Matleena Kuusniemi

Käsikirjoittamisen eteen tehty työ on luonut mainion pohjan tavoitteelle, jonka Yle on asettanut draamatuotannolleen. Suomalainen draama viedään maailmalle!

- Yleisradion kunnianhimo ja sen ilmaiseminen rohkeasti ääneen ovat tarpeellisia signeeleja koko alalle. Eikä tarkoituksena ole ainoastaan myydä omia draamoja ulkomaille, vaan myös saada sieltä rahoitusta niiden tekemiseen jatkossa. Itse asiassa on jo useampi tuotanto, joiden kustannuksista tulee yli puolet Suomen rajojen ulkopuolelta.

Olli toivottaa myös kotimaisen kilpailun tervetulleeksi.

- Pidän tärkeänä, että Suomessa mahdollisimman monet tahot Ylen lisäksi tekevät draamaa. Kaikki, mikä lisää kilpailua ja tilaisuuksia tehdä lisää, kirittää myös muita. Siksi on ilahduttavaa, että Maikkarin ja Nelosen lisäksi myös operaattorit ovat tulleet markkinoille. On hienoa, kun täällä on tajuttu, että täällä ollaan samassa veneessä. Se on paljon parempaa kuin keskinäinen nokittelu.

Kuten Uuden päivän tapauksessa, muunkin Suomi-draaman myönteiseen kehitykseen ovat vaikuttaneet omat, täkäläisiin oloihin sovelletut toimintamallit.

- Mielestäni voi hyvällä omallatunnolla sanoa, ettei ainoastaan käsikirjoitusten vaan koko osaamisen taso on korkea. Vaikkapa Syke on kokonaisuutena sellainen, että se on vertailukelpoinen missä tahansa päin maailmaa. Ja saavutuksen arvoa nostaa tieto siitä, kuinka pienillä budjeteilla täällä kaikesta huolimatta edelleen toimitaan. Edellinen on johtanut jopa absurdeihin tilanteisiin, kun rahoitusta ja yhteistyökumppaneita on haettu muualta, eikä ole meinattu uskoa, että tuotannot on tehty sellaisilla kustannuksilla kuin olemme sanoneet.

Ei kannata keskittyä siihen, mikä on vaikeaa, vaan asioiden ratkaisuun.

Käytännön toimien ohella draaman eteneminen on edellyttänyt alan sisällä myös henkistä asennemuutosta.

- Tekijät ovat lopettaneet marisemisen siitä, että miksi olemme syntyneet Suomeen, ja lähteneet rakentamaan parasta mahdollista jälkeä siitä, mitä meillä on. Kannustaisin meitä kaikki ajattelemaan menestystä niin, että se on myös asenne, eikä ikuista nihkeyttä sitä kohtaan, jos joku toinen menestyy. Ei kannata keskittyä siihen, mikä on vaikeaa, vaan asioiden ratkaisuun. Se on kyllä kieltämättä yhä totta, ettei draaman tekemisellä kukaan täällä rikastu. Palkkataso on ihan muuta jo lahden toisella puolella.

Kansainvälistymispyrintöjen yhteydessä tulee mieleen myös suomalainen näyttelijäntyö, johon ainakaan kotimaassa ei aina ole ollut varauksetonta uskoa. Olli ei tätä väitettä allekirjoita.

- Tämäkin käsitys liittyy käsikirjoitusten tasoon. Pitkään tehtiin kökköjä juttuja, joiden tekstiä oli hankalaa puhua, eivätkä näyttelijät päässeet loistamaan. Toki otanta viisimiljoonaisesta kansasta on pienempi, mutta kyllä täälläkin on talenttia. Osin on kyse myös markkinoinnista. Ruotsalaisia näyttelijöitä on ollut maailmalla vaikka kuinka pitkään, eivätkä he ole sen kummoisempia.

- Ja onhan meilläkin ollut jo enenevässä määrin näyttöpaikkoja, myös isoissa tuotannoissa. Sarjoissa näyttelijän merkitys korostuu jo siinä, että heidän rakentamansa roolihahmot tuovat pysyvyyttä tarinoihin, joissa muut tekijät ja jopa sisältö muuttuvat radikaalistikin. Yleisö on tässäkin asiassa valistunutta eli he ovat oppineet odottamaan merkkituotteiden eli jatkuvien sarjojen tuotantokausilta jotakin uutta ja yllättävää.

Tilaajan testamentti

Yleisradion pitkäaikainen tilaaja Olli Tola.
Olli Tola viettää kiireisiä eläkepäiviä käsikirjoittajana ja konsulttina. Yleisradion pitkäaikainen tilaaja Olli Tola. Kuva: Yle/Ilmari Fabritius Yle TV2,Yle Elävä arkisto,Olli Tola

Kun jäähyväiset ainakin Ylelle ovat väistämättä edessä, Olli Tolan katse suuntautuu tehtyjen ohjelmien lisäksi myös tilaajan työnkuvaan ja sen rooliin draamatuotannon kokonaisuudessa.

- Tilaajan keskeinen työkalu on se, miten ja millaista palautetta ohjelmien tekijöille annetaan. Tässä olen tietoisesti itse kehittynyt ja muuttunut vielä muutamien viime vuosien aikana. Minun piti kulkea pitkä tie ennen kuin tajusin, ettei tehtäväni ole määrätä, vaan yksiselitteisesti auttaa. On suuri ero siinä, millainen palaute on pelkkää sen antajan pätemistä ja mistä on oikeasti hyötyä.

Uusi, jalostettu menetelmä perustuu kannustavuuteen ja rakentavuuteen.

- Kutsun mallia palvelevaksi palautemetodiksi, jonka tarkoituksena on olla käytännönläheinen ja konkreettinen. Kirjoitetun palautteen jälkeen istumme ohjelmien tekijöiden kanssa yhdessä alas ja puhumme, mistä ja miksi on kyse. Näin syntyy vuorovaikutusta, jossa päästään kokonaan pois arvoasetelmista. Suurena apuna metodin kehittämisessä olivat sellaiset kollegat, pääasiassa dramaturgit, joilla oli tapaani myönteinen asenne.

Oman missionsa Olli määrittelee yhdellä, selkeällä lauseella.

- Haluan tuottaa ihmisille iloa. Se ei tarkoita yksiselitteisesti pelkkää nauramista, vaan merkityksen ja toivon tuntua missä tahansa lajityypissä.

  • Uljas uusi maailma – Suomen ensimmäinen sähkömusiikkidraama

    Martti Vuorenjuuri teki antiutopiasta radiosovituksen 1958.

    Vuonna 1958 syntyi Suomen ensimmäinen sähkömusiikkiteos, kun Martti Vuorenjuuri toteutti kuunnelmasovituksensa Aldous Huxleyn antiutooppisesta romaanista Uljas uusi maailma. Huxleyn pessimistinen romaani (1932, suom. 1944) on klassinen kuvaus tulevaisuuden totalitaarisesta yhteiskunnasta, johon ihmiset on sopeutettu jo lapsesta pitäen.

  • Mäyrä kattilassa, kyy grillissä – kesä lautasella Kokki Kolmosen tapaan

    Epätyypillisiä kesäruokia tehdään Turkka Aaltosen ohjeilla.

    Elävän arkiston kesäkeittiössä esitetään kaksi harvoin nähtyä ruokaohjelmaa, joissa lautaselle päätyy perinteisten silakoiden ja ruisleivän lisäksi kotimaisia villieläimiä. Molempien ohjelmien juontajana toimii Jaakko "Kokki" Kolmonen. Ohjelmat on ensiesitetty vuosina 1987 ja 1990.

  • Hääyö myytävänä - kaikella on hintansa

    Tragikomedia juurettomuudesta ja ihmisen hyväksikäytöstä.

    Lasse Naukkarinen on pitkällä urallaan tullut tunnetuksi ennen kaikkea persoonallisena dokumenttielokuvien ohjaajana. Yli 60 elokuvan joukkoon mahtuu kuitenkin myös neljä fiktioelokuvaa. Näistä toinen oli 1979 TV1:n teatteritoimitukselle tehty Hääyö myytävänä. Naukkarinen on paitsi ohjannut elokuvan, myös kirjoittanut sen.

Elävä arkisto


Elävän arkiston nettiradio

Elävän arkiston nettiradio tuo takaisin menneiden vuosikymmenten kansanviihdyttäjät ja kulttuurivaikuttajat, urheilijoiden kiihkeät kamppailut ja poliittiset käännekohdat Suomessa ja ulkomailla.

Viikon suosituimmat Elävässä arkistossa

Lue lisää:

SMP jätti hallituksen 1990 – puolueen ainoa ministeri ei suostunut eroamaan

Vuonna 1990 Suomen hallitus repesi, kun budjettineuvotteluiden yhteydessä kansaneläkettä ei uudistettu SMP:n haluamalla tavalla. Puolue siirtyi oppositioon. Hankalaksi kuvio muuttui, kun sen ainoa ministeri Raimo Vistbacka ei suostunut eroamaan hallituksesta.

Suomen maaseudun puolue olisi siis halunnut sisällyttää budjettiin parannuksia pienimpiin kansaneläkkeisiin.

Lue lisää:

Perussuomalaiset nousi SMP:n raunioille

Perussuomalaiset perustettiin vuonna 1995 konkurssiin kaatuneen Suomen Maaseudun Puolueen raunioille. SMP:n viimeisenä puoluesihteerinä Timo Soini joutui kuoppaamaan rakastamansa puolueen konkurssikypsänä. Soini löysi poliittisille intohimoilleen pian uuden kohteen ja oli perustamassa SMP:n jalanjäljille Perussuomalaisia.

  • Uljas uusi maailma – Suomen ensimmäinen sähkömusiikkidraama

    Martti Vuorenjuuri teki antiutopiasta radiosovituksen 1958.

    Vuonna 1958 syntyi Suomen ensimmäinen sähkömusiikkiteos, kun Martti Vuorenjuuri toteutti kuunnelmasovituksensa Aldous Huxleyn antiutooppisesta romaanista Uljas uusi maailma. Huxleyn pessimistinen romaani (1932, suom. 1944) on klassinen kuvaus tulevaisuuden totalitaarisesta yhteiskunnasta, johon ihmiset on sopeutettu jo lapsesta pitäen.

  • Knalleja, sateenvarjoja, loitsuja ja olviretkeä - radiodraamaa keskikesän juhlaan

    Radiodraaman juhannuspaketissa useita toivekuunnelmia

    Hellii juhannuksena helle tai piinaa sade ja savuava grilli, voivat radiodraaman ystävät uppoutua kuunnelmien maailmaan. Seikkaile Knallin ja sateenvarjon kanssa New Yorkin alamaailmassa, noitien kera juhannustanhuvilla ja selvitä hukkuneen miehen kohtalo komisario Vahtosen kanssa.

  • Ota radiodraamat mukaasi kesään!

    Lataa kuunnelmat omalle laitteelle

    Kaikki arkistosta julkaistavat radiodraamat ovat kuunneltavissa Areenan kautta, mutta osa on myös ladattavissa omalle laitteelle. Ota suosikkisi mukaan ja uppoudu kuunnelmien maailmaan mökkirannassa, tunturissa tai ulkomailla nettiyhteyksien ulottumattomissa. Kokoamme tälle sivulle ladattavat radiodraamat, jotka on julkaistu arkistosopimuksen puitteissa.

  • Äänestä radiodraamasuosikkisi Areenaan!

    Löytyykö suosikkinäyttelijäsi radiodraaman äänestyslistalta?

    Nyt voit päättää, mitä julkaisemme Areenaan suven sydämessä. Äänestykseen on valittu 16 erilaista radiodraamaa eri vuosikymmeniltä, joista sinä voit valita kolme suosikkiasi . Äänestysaikaa on kaksi viikkoa 25.6 asti.

  • Juhannusjuna vei matkalle läpi yöttömän yön

    Juhannusjuna matkasi Suomen halki kesällä 2012.

    Kesällä 2012 Yleisradio ja keskieurooppalainen kulttuurikanava Arte toteuttivat läpi yön kestäneen Juhannusjuna-lähetyksen. Matka alkoi aattoiltana Helsingin rautatieasemalta ja päättyi 13 tuntia myöhemmin juhannuspäivän aamuaurinkoon Rovaniemelle.

  • Juhannusvalmisteluja Lohjanjärvellä 1950

    Leo Hildén tallensi keskikesän juhlan odotuksen

    Keskikesän juhlaan liittyy perinteisesti ilon lisäksi aimo ripaus hartautta. Näin juhannukseen valmistauduttiin Lohjanjärven rannalla vuonna 1950.

  • Seurasaaren juhannus

    Monet viettävät myös häitään tunnelmallisella saarella.

    Seurasaari oli helsinkiläisten suosima vapaa-ajanviettopaikka jo 1800-luvulla. 1900-luvulla alueelle perustettiin museo.

  • Keskiyön aurinko Aavasaksalla 1965

    Dokumentti Aavasaksan juhannuksesta 1965

    Dokumentti Aavasaksan juhannuksesta vuodelta 1965 tiivistää 12 minuuttiin suomalaisen keskikesän juhlan. Siinä on kaikki: lipunnosto, juhlapuhe, urheilukilpailu, lavatanssit, rakastuneet parit ja juopuneet nuoret.

  • Juhannus Helsingissä 1949

    "Maaseudulle, pois kaupungin pölystä ja helteestä!”

    "Maaseudulle, pois kaupungin pölystä ja helteestä!” kuuluu kaupunkilaisten tunnuslause juhannuksena. Näin oli myös juhannuksena 1949, jolloin kaunis kesä hemmotteli helsinkiläisiä ja muita suomalaisia.

  • "Rodney Harrington" yöttömässä yössä

    Peyton Place -sarjan tähden vierailu Suomessa 1970.

    Peyton Place -sarjan tähti Ryan O´Neal kiisi vuonna 1970 helikopterilla ja vesitasolla tanssilavalta toiselle ihmetellen suomalaista juhannusta, Koskenkorvaa ja saunaintoa.

  • "Virginialainen" juhannusvieraana

    James Druryn vierailu Suomessa 1971.

    Tv-lännensarjan tähti James Drury tuotiin Suomeen näytteille kesällä 1971. Vieras luki paperista suomenkielisen tervehdyksensä juhannuslavojen kiitollisille yleisöille.

  • Suomi juhlii – juhannus

    Mirja Metsolan palkittu dokumentti Vuonislahden juhannuksest

    Mirja Metsolan dokumentti on kuvattu Pohjois-Karjalassa, Vuonislahden kylässä, Pielisjärven rantamaisemassa. Kolin mahtavan vuoren häämöttäessä vastarannalla juhannusjuhla toteutuu lähes täydellisenä.

  • Jos ei sauna auta

    Mitä sauna meille merkitsee?

    Miksi sauna on meille niin rakas paikka, että ilman sitä emme voi elää? Jos ei sauna auta -ohjelmassa vuodelta 1977 pohditaan saunomisrituaalin kansallista merkityksellisyyttä ja istutaan löylyn lämmössä eri-ikäisten saunojien kanssa. Filosofisin ja tieteellisin äänepainoin puhuvat professorit ja tutkijat. Armi Ratia kertoo lauteilla käymistään neuvotteluista.

  • Perinteiset hämäläiset juhannushäät

    Toimittaja Carl-Erik Creutzin raportti hämäläishäistä.

    Juhannus on meillä herttainen -ohjelmassa seurataan hämäläisiä juhannushäitä legandaarisen Carl-Erik Creutzin selostamana.

  • Kesäloma Suomessa ei ole hullumpi ajatus

    Matkailufilmi 1962 piirtää Suomesta postikortinmaisen kuvan.

    Suomessa riittää matkailijalle nähtävä ja koettavaa yllin kyllin. Yli 60 000 järveä, koskematon luonto, historialliset nähtävyydet, komeat kaupungit ja hyvin varustetut leirintäalueet ovat kesämatkailijan paratiisi.

  • Lomamatka 70-luvulle

    Lomamatka 70-luvulle -sarjassa kolme erilaista porukkaa matkustaa kesäisessä 2010-luvun Suomessa 1970-luvun autoilla ja varusteilla. Matkassa on yksinhuoltajaäiti lapsineen, italialais-suomalainen perhe pompannappeineen ja espoolaiset nuoret kleinbussillaan.

  • Lasten kesäsuunnitelmia vuonna 1966

    Holopaisen revolverihaastattelussa kuullaan leikkipuistossa

    Toimittaja Pekka Holopaisen revolverihaastattelussa kuullaan leikkipuistossa telmivien helsikiläislasten kesänviettoaikeita. Suvena suunnattiin niin kesäsiirtolaan kuin mummolaankin.

  • Twistin ennätys Suomeen 60 tunnin ketkuttelulla

    Twist-tanssin ME-aika tanssittiin keväällä 1963.

    Nilkkatuet ja kääreet tarvittiin avuksi, kun Suomeen tanssittiin twistin maailmanennätys keväällä 1963. Voittajapari keinutti lanteitaan yhtä soittoa lähes kolme vuorokautta.

  • Tanssin huumassa humppa karkaa käsistä

    Yle Teemalla humpataan ja sheikataan.

    Teeman Elävän arkiston Tanssin huumaa -paketissa nähdään ohjelmat Dansholmen (1966) ja Humppa karkasi käsistä (1981).
    Ohjelmat televisiossa:
    Ma 19.6. klo 12.00
    To 22.6. klo 22.50
    Pe 23.6. klo 14.50
    Teeman Elävän arkiston ohjelmat löytyvät omana kokonaisuutenaan nyt myös Yle Areenassa.

  • Suomi letkajenkan ME-kuumeessa

    Letkisennätyksiä tehtailtiin vuonna 1964 lähes viikottain.

    Suomi eli kevättalvella 1964 todellista letkajenkkahuumaa. Tanssimuodista tuli suomalaisille uusi urheilulaji, jossa tehtailtiin maailmanennätyksiä lähes viikottain.

  • Lambada villitsee

    Lambadan tahtiin keinuttiin Suomessakin 1980-luvulla.

    Etelä-Amerikasta peräisin oleva tanssi lambada levisi maailmalle ja villitsi Suomenkin 1980-luvulla.

  • Tiputanssi oli kasarihitti

    Tiputanssia tanssittiin kasarina melkein kaikkialla.

    80-luvun alussa Suomessa hurahdettiin tiputanssiin, jota tanssittiin niin pikkujouluissa kuin Linnan juhlissakin.

  • Lapset haastattelevat Ahtisaarta

    Presidentti muisteli mm. äidin makoisia kermakakkuja.

    Tasavallan presidentti Martti Ahtisaari otti itsenäisyyspäivän 1997 alla vastaan joukon lapsia Linnassa ja kertoi mm. äitinsä leipomista makoisista kermakakuista.

  • Ahtisaari syrjäytti Sorsan ja kiri vaalivoittoon

    Ahtisaaren matka presidentiksi.

    Presidentti Koivisto ilmoitti 1993, ettei hän enää asettuisi ehdolle vuoden 1994 vaaleissa. SDP:ssä käytiin esivaali valtiosihteeri Martti Ahtisaaren ja entisen pääministerin Kalevi Sorsan kesken. Sisäpolitiikan työmyyrälle Sorsalle tappio oli karvas.

  • Kosovo oli Ahtisaarelle vaikein

    Tuore rauhannobelisti kertoo sovittelijan urastaan.

    Martti Ahtisaaren kansainvälinen ura sai huipennuksen vuonna 2008, kun hänelle luovutettiin Nobelin rauhanpalkinto yli 30-vuotisesta urastaan kansainvälisten konfliktien ratkomiseksi. Itse hän arvioi Kosovon itsenäisyyden ratkaisemisen vaikeimmaksi työkseen.

  • Kotikadun kolmannen kauden suurin mysteeri löytyy ullakolta

    Neljäs kausi tulee katsottavaksi lokakuussa.

    Kotikadun kolme ensimmäistä kautta ovat nyt katsottavissa Areenassa. Jokainen kausi on katsottavissa kuusi kuukautta, joten vielä on aikaa aloittaa koko sarja alusta. Ensimmäinen kausi on katseltavissa 25.7. saakka. Vuosina 1997–1998 nähty kolmas kausi saapui juuri juhannuksen kynnyksellä katsottavaksi. Toinen kausi pättyi jaksoon, jossa tanssittiin Jannen ja Pirkon häitä.

  • Olipa kerran Kotikatu: näin menestysdraaman kaari kantoi

    Kotikatu on Ylen pitkäaikaisin draamasarja

    Torstaina 24. elokuuta 1995 kello 19.45 käänsi moni tv-katselija uteliaisuuttaan kanavan ykköselle. Alkoi uusi, keskelle Helsingin kantakaupunkia sijoittunut realistinen draamasarja Kotikatu. Sarjan pilotti oli nähty kolme päivää aiemmin. Miten suhtautua tietoon, että se jatkuisi peräti kolmen vuoden ajan? Liioitelluksi ajateltu kesto osoittautui pian vain alkusoitoksi, sillä huippusuosituksi muodostunut sarja päättyi vasta 17 vuotta myöhemmin.

  • Paula Koivuniemi aloitti uransa teini-iässä

    Keikkailu alkoi jo 1960-luvun alussa.

    Paula Koivuniemi lauloi 17-vuotiaana Etelä-Pohjanmaan alueradiossa vuonna 1965. Kaksi vuotta myöhemmin hän sai Pekka Puupään herkistymään tv:ssä. 1970-luvun alussa tavataan täysverinen keikkatyöläinen, joka on jo tottunut kaikkeen: Paula ja bändi soittavat poppia koululaisten kuntoilutapahtumassa frisbeenheittelyn välillä.

  • Onnellinen mies on reilu ja omituinen

    Arto Paasilinnan romaaniin pohjautuva elokuva.

    Arto Paasilinnan romaaniin pohjautuva tv-elokuva Onnellinen mies kertoo siltainsinööri Akseli Jaatisesta. Omalaatuinen siltainsinööri herättää tempauksillaan pahennusta.

  • Ryydinkeksijät ottivat rohkean sivuaskeleen tv-viihteen valtavirrasta

    "Se on vanha suola, jota kannattaa jonottaa."

    Vuonna 1976 esitetty yhdeksänosainen sketsisarja Ryydinkeksijät jatkoi Merirosvoradion laineilla, mutta visuaalisesti askeettisempana ja sisällöllisesti astetta absurdimpana. Ilmiömäisten Heikki Kinnusen, Leo Lastumäen, Petra Freyn, Esko Roineen, Erkki Liikasen ja Risto Mäkelän seurassa nähtiin nyt myös Esko Salminen ja Heikki Nousiainen.

  • Hääyö myytävänä - kaikella on hintansa

    Tragikomedia juurettomuudesta ja ihmisen hyväksikäytöstä.

    Lasse Naukkarinen on pitkällä urallaan tullut tunnetuksi ennen kaikkea persoonallisena dokumenttielokuvien ohjaajana. Yli 60 elokuvan joukkoon mahtuu kuitenkin myös neljä fiktioelokuvaa. Näistä toinen oli 1979 TV1:n teatteritoimitukselle tehty Hääyö myytävänä. Naukkarinen on paitsi ohjannut elokuvan, myös kirjoittanut sen.

  • “Kaikki missä räjäytetään asuntovaunuja on kovaa kamaa” – Ylen Musiikki-tv oli musavideoiden runsaudensarvi

    Ohjelman tuottaja Anssi Autio muistelee sarjan vaiheita.

    Musiikki-tv oli Ylen musiikkivideoihin keskittynyt televisiosarja, joka toi katsojien ulottuville myös hitusen erikoisempia kappaleita sekä musiikkityylejä. Tv-ohjelman tavoitteena oli esitellä vuosittain peräti yli 2000 musiikkivideota. Vuosina 2006–2009 esitetyn ohjelman vastaava tuottaja Anssi Autio muisteli Elävälle arkistolle sarjan vaiheita vuonna 2017.

  • Blogi: Musiikki-tv:ssä tuutattiin tuutausareita laidasta laitaan

    Musiikki-tv alkoi tv:stä vuonna 2006

    Kun Musiikki-tv aloitti lähetyksensä vuonna 2006 monitoimimies Timblalandin tuottamat levyt hallitsivat klubeja ja listoja. Nelly Furtadon Loose- ja Justin Timberlaken FutureSex/LoveSounds -albumeilta ei voinut välttyä. Unohtamatta Gnarls Barkleyn Crazy-hittiä. Mutta mikä oikeastaan oli ominaista vuoden 2006 soundia? Musiikki-tv:n Uuden musiikin erikoisohjelma piirsi aiheesta lavean kokonaiskuvan unohtamatta obskuurempia vaihtoehtoja. Lasipalatsin studiosta uusinta musiikkia esittelivät toimittajat Sonja Kailassaari ja Tomi Saarinen.

  • Suomalaisuuden ilmentymiä eri vuosikymmenten ohjelmissa

    Vuosikymmenet mediassa

    Lähde kanssamme katsomaan ja kuulemaan, mitä Suomesta on taltioitu ja millaisena suomalaisuus on näyttäytynyt eri vuosikymmenten ohjelmissa. Vanhimmat filmit ovat yli sadan vuoden takaa, jolloin suomalaisuus sykki, mutta itsenäinen Suomi oli vielä syntymässä. Tuoreimmat ohjelmat ovat juuri valmistumassa.

  • Tarkkis ja Kaatis näyttävät koulun pahojen poikien haavoittuvuuden

    Ilmassa on huomionkipeyttä, haistattelua ja huumoriakin.

    Tarkkis-sarja kuvaa tarkkailuluokkalaisten arkea 1980-luvulla. Koulupäivissä on huomionkipeyttä ja haistattelua mutta myös herkkyyttä ja huumoria. Syksyllä 1986 alkaneen sarjan keskiössä ovat tarkkislaiset Tommi (Pasi Pitkäaho), Janne (Sami Laine) ja Ville (Jarno Jokinen).

  • Suomalaisia tv-aarteita: Milkshake

    Miten Milkshake (1994) muutti suomalaista tv-historiaa?

    Miten 17-osainen sarja Milkshake (1994) muutti suomalaista tv-historiaa? KulttuuriCocktailin sarja kertoo suomalaisen televisiohistorian omaperäisimmistä sarjoista. Sarja on katsottavissa Yle Areenassa 11.5.2017 alkaen!

  • Päivä ennen – kuinka pikkukylän maailma järkkyi

    Viimeinen päivä ennen armeijaa sekoittaa maalaiskylän elämän

    Päivä ennen on tarina nuoren miehen viimeisestä päivästä siviilissä ennen armeijan harmaisiin astumista. Amerikanrauta ja luottokuski, pieni maalaiskylä ja jumppatunnilla lenkkeilevät tytöt – ilmassa ovat selvät katastrofin ainekset.

  • Serafiina 14 v. katsoi Häräntappoasetta: "Odotukset matalalla, mutta ekan jakson jälkeen huvittaa klikata toistakin"

    Muidenkin ikäisteni kannattaisi katsoa edes eka jakso.

    Aika outo nimi. Kuulostaa joltain länkkärisarjalta, joka on täynnä toimintaa. Ja se ei vaikuta hyvältä teemalta nuorten sarjalle. Ahaa okei, sarjan kuvauksessa lukee, että kaupunkilaispoika Alpo Korva joutuu heinätöihin kaukaisten sukulaisten luo. Se tuntuukin järkevämmältä teemalta vanhalle 1980-luvun suomalaiselle nuorten sarjalle.

  • Ylen toivottuja draama- ja viihdeohjelmia Areenassa

    Tietoa arkistodraamoista, joita julkaistaan Yle Areenaan.

    Yle tuo Areenaan tuhansia tunteja yli viisi vuotta vanhaa omatuotantoista draamaa, viihdettä ja lastenohjelmia. Tätä artikkelia päivitetään jatkuvasti, joten sivua seuraamalla tiedät aina milloin suosikkiohjelmasi löytyy Areenasta.

  • Kultahippuja korville - radiodraaman arkistot aukeavat

    Yle avaa tuhansia tunteja radiodraamaa Areenaan

    Radion kuunnelmatuotanto sai alkunsa Yleisradion syntyvuonna 1926. Ensimmäinen kuunnelma lähetettiin viidentenä toimintapäivänä. Kuuluttajaksi taloon tullut Markus Rautio loi Radioteatterin kokeilemalla näyttelijöiden kanssa, miten mikrofoni reagoi eri tilanteissa.

  • Pikku Kakkosen tutut ja turvalliset juontajat

    Pikku Kakkosen juontaja on lapsen kaveri.

    Pikku Kakkosen juontaja on lapsen kaveri, joka johdattaa uuteen ohjelmaan ja rakentaa ohjelmapalikoista kokonaisuuden. Tutun ja turvallisen kaverin kanssa on mukava katsella ohjelmia. Tässä esiteltynä juontajia ennen 2000-lukua.

  • Pikku Kakkosen historia

    Pikku Kakkosen parhaita paloja 12 ensivuodelta.

    Vuonna 1989 Pikku Kakkonen oli ollut Ylen ohjelmistossa jo 12 vuotta. Ohjelman parhaita paloja vuosien varrelta esitellyt historiakatsaus etenee kronologisesti kahden katsojasukupolven yli kohti uusia syksyjä.

  • Lasse Pöysti kertoi Iltasadut eläviksi

    Iltasatuja Lasse Pöytsin kertomana 1977

    Näyttelijä Lasse Pöysti alkoi lukea iltasatuja Pikku Kakkosessa heti ohjelman aloitusvuonna 1977. Pöystin ilmeikkyys sadunkertojana teki hänestä koko kansan satusedän vuosikymmeniksi.

  • Näin Hermannia tehtiin

    Kurkistus Sirkus Hepokatin kulisseihin vuonna 1984.

    Vuonna 1984 kuvattu materiaali näyttää, mitä Sirkus Hepokatin kulisseissa tapahtui. Ohjelmanteko oli hauskaa, mutta paikoin hidasta. Voi änkeröinen!

  • Pikku Kakkosen jäävaroitus

    Ohjelman tunnuksesta tuttu nalle joutuu pahaan pulaan.

    Pikku Kakkosen tunnuksesta tuttu nalle joutuu pahaan pulaan, kun hän menee heikoille jäille. Onneksi apuun ehtii tunnuksen reipas poika.

  • Pikku Kakkosen tunnukset

    Pikku Kakkosella on ollut kolme erilaista tunnusta.

    Tammikuussa 1977 ensilähetyksensä nähneellä Pikku Kakkosella on ollut historiansa aikana kolme erilaista tunnusta.

  • Jos synnyit 1940-luvulla, muistat ehkä – Sinun tarinasi

    Ylen vuosikymmenet 1940-luvulla syntyneen ihmisen silmin

    Jos synnyit 1940-luvulla, et ehkä muista kuunnelleesi radiota lapsena ollenkaan. Saatat kuitenkin muistaa kidekoneen tai radion kiehtovan äänimaailman, vaikket sen sisällöstä vielä mitään ymmärtänytkään. Radio oli kuitenkin vahvasti läsnä suomalaisten arjessa. Saavuttaessa vuosikymmenen puoliväliin, istuit ehkä äitisi sylissä tämän kuunnellessa Paasikiven puhetta sodan loppumisesta. Sodan päätyttyä ja pula-ajan taittuessa kohti varovaista kasvua, myös radion tarjonta monipuolistui ja sen sisällöt saivat kevyempiä sävyjä.

  • Jos synnyit 1920-luvulla, muistat ehkä – Sinun tarinasi

    Yleisradio 1920-luvulla syntyneen silmin.

    1920-luvulla synnyit maalaiskylien Suomeen. Neljä viidestä maanmiehestäsi sai tuolloin toimeentulonsa maa- ja metsätaloudesta. Ensimmäisen kosketuksesi Yleisradioon sait radion välityksellä, kun viralliset radiolähetykset aloitettiin vuonna 1926. Kun radio tuolloin löytyi vain harvoista taloista, kuuntelit todennäköisesti ihmeellistä äänirasiaa ensi kerran koulussa tai naapurissa. Ja hyvin todennäköistä on, että ensimmäisellä kerralla korvasi tavoittivat Markus-sedän äänen. Nuoruuden kynnyksellä kuuntelit jännityksen vallassa raportteja talvisodasta, ja sota oli läsnä jokapäiväisessä elämässäsi.

  • Jos synnyit 1930-luvulla, muistat ehkä – Sinun tarinasi

    Ylen vuosikymmenet 1930-luvulla syntyneen ihmisen silmin

    1930-luvun lapsena muistat ehkä, millainen oli ensikohtaamisesi radion kanssa. Kiersitkö sinäkin vastaanottimen taakse katsomaan, missä ne ihmiset oikein olivat? Jos asuit kaupungissa, saatoit jo lapsena päästä elokuviin ja tottua siten liikkuvaan kuvaan. Asuitpa missä päin maata tahansa, viimeistään sodan myötä opit tuntemaan nuo molemmat väylät, jotka tarjosivat sekä tietoa että tarinoita. Muistat hyvin, kun televisiolähetykset 1950-luvulla alkoivat. Olit jo aikuinen ja kiinni omassa elämässäsi – ajattelitko ehkä, että tuota villitystä minä sentään en tarvitse?

  • Jos synnyit 1950-luvulla, muistat ehkä – Sinun tarinasi

    Yleisradio 1950-luvulla syntyneen silmin.

    Jos synnyit 1950-luvulla, synnyit Suomeen, jossa oli enemmän hevosia kuin autoja ja useimmat asuivat maaseudulla. Maa muuttui kuitenkin nopeasti, kaupungit ja elintaso kasvoivat, teollisuus ja palvelut ohittivat maanviljelyn Euroopan-ennätysvauhdilla. Lapsuusvuosiesi aikana radio alkoi vaihtua näköradioon.

  • Jos synnyit 1960-luvulla, muistat ehkä – Sinun tarinasi

    Ylen vuosikymmenet 1960-luvulla syntyneeen silmin.

    Kun synnyit, Urho Kekkonen oli presidenttinä, ihminen kävi kuussa, televisiokuva oli mustavalkoinen ja radio televisiota yleisempi suomalaiskodeissa. Mutta maailma muuttui ja televisio- sekä radiotoiminta sen mukana. Tulevien vuosikymmenten aikana Yleisradio tarjosi enemmän katsottavaa ja kuunneltavaa kuin lapsuudessasi – ja vieläpä silloin, kun itse halusit.

  • Urho Kaleva Kekkonen ja sápmelaččat

    Urho Kekkonen ja olbmát geat su dovde Sámis

    Guokte báddejumi das, makkár oktavuohta Suoma gávccát presideanttas Urho Kekkonen lei sápmelaččaiguin.

  • Postâ poođij Njellimân tovle tuše ohtii mánuppaajeest

    Njellim Matti maainâst tovláin aaigijn Njellimist.

    Njellim Matti, Matti Saijets, muštâl jieijâs suuvâ aassâmkiedi historjást já muuštâš, maht ovdâmerkkân poostâ jođettem lii muttum suu eellim ääigi. Ella Sarre sahhiittâlâi Njellim Maati ive 1982. Njellim Matti muštâl, ete vuosmuš táálu rahtui paijeel čyeti ihheed tassaaš suu suuvâ päikkikiädán. Suu äijih, Nyere Piäkká raahtij tom. Tađe ovdil siämmáá pääihist lijjii maŋgâ puáris kuátisaje.

  • Upota Elävän arkiston soitin sivuillesi

    Voit upottaa videoita ja audioita sivuillesi.

    Voit upottaa Elävän arkiston videon tai audion omille verkkosivuillesi Elävän arkiston soittimesta löytyvän koodin avulla.