Hyppää pääsisältöön

Jos synnyit 1960-luvulla, muistat ehkä – Sinun tarinasi

Kun synnyit, Urho Kekkonen oli presidenttinä, ihminen kävi kuussa, televisiokuva oli mustavalkoinen ja radio televisiota yleisempi suomalaiskodeissa. Mutta maailma muuttui ja televisio- sekä radiotoiminta sen mukana. Tulevien vuosikymmenten aikana Yleisradio tarjosi enemmän katsottavaa ja kuunneltavaa kuin lapsuudessasi – ja vieläpä silloin, kun itse halusit.

1960-luvulla syntyneen silmin Yleisradio ja Suomi saattavat näyttää tältä:

Televisiossa oli 1960-luvun varhaisina vuosina vain vähän lastenohjelmia. Ensimmäisiä lastenohjelmia olivat Sirkus Papukaija ja Raninien tv-perhe, jonka nimi myöhemmin muutettiin Niksulan tv:ksi. Ohjelmassa nähtiin Irja ja Matti Raninin laatimia nukketeatteriesityksiä, joiden vakiotähtenä oli Kasper-nukke. Muistatko Kasperin ja hänen huudahduksensa Trai trai trallallaa!

Tenavatuokio ja Arja-täti olivat tämän vuosikymmenen tv-suosikkeja. Muistat varmaan laululeikin, jossa laulettiin "Hei laukkaa ratsu reima, niin reima..." . Jännitit tv-ruudun ääressä, näkikö Arja-täti tällä kertaa taikapeilistään juuri sinut! Tenavatuokio ei kuitenkaan ollut pelkkää laulua ja leikkiä. Ohjelmassa myös puhutttin säännöistä ja opeteltiin käyttäytymään oikein.

Pelkkää television katselua sinunkaan lapsuutesi ei ollut. Televisiovastaanottimia oli vuosikymmenen alussa harvassa kodissa, mutta vuosikymmenen loppuun mennessä oli lunastettu peräti miljoona televisiolupaa. Television katselu oli sosiaalinen tapahtuma. Ohjelmia katsottiin perhekunnittain, ja joskus jopa naapurit tulivat vierailulle vain television tähden. Aikuisten suosikit olivat visailuohjelmat ja erilaiset viihdeohjelmat. Lapset pitivät useimmiten piirretyistä ja ohjelmista, joissa "sankarina" oli eläin, yleensä koira. Muistatko Rin-Tin-Tinin tai Lassien?

Koska television sekä radion lastenohjelmien tarjonta oli kuitenkin vähäistä, sinulla saattaakin olla muistoja aikuisille tarkoitetuista tv-ohjelmista kuten Jatkoajasta tai...

... Heikistä ja Kaijasta tai...

... iskelmä- ja poptähdistä Laila Kinnusesta tai Carolasta tai...

...Johnnysta tai Ann-Christinesta tai...

...missikisoista tai...

... visailuohjelmista tai...

...tv- ja radiopersoonista kuten Teija Sopasesta ja Anssi Kukkosesta tai Pekka Tiilikaisesta.

Ensimmäisellä vuosikymmenelläsi Yleisradion pääjohtajina olivat Einar Sundström ja Eino S. Repo.


Sundström oli aloittanut pääjohtajakautensa jo 1950-luvulla. Hän jäi eläkkeelle 1965 ja hänen seuraajakseen nostettiin Repo, jonka pääjohtajakaudella yhtiössä toimeenpantiin useita uudistuksia. Esimerkiksi radioon perustettiin oma uutistoimitus. Revon aikana Yleisradio teki paljon yhteiskuntakriittisiä ohjelmia, mikä oli omiaan herättämään syytöksiä Yleisradion politisoitumisesta. Syytösten vuoksi Yle sai lisänimen "Reporadio".

Biafran sota ja nälänhätä tulivat sinullekin tutuiksi viimeistään silloin, kun sinua kehotettiin syömään lautasesi tyhjäksi, koska Biafrassa lapset näkivät nälkää. Samoihin aikoihin Euroopassakin pelättiin, syttyykö maanosassamme sota. Neuvostoliiton panssarivaunut vyöryivät Prahaan Tšekkoslovakiaan vuonna 1968 ja maa oli joutua miehitetyksi.


Muistatko kuulleesi, miten aikuiset puhuivat kuulennosta? Kesäkuussa 1969 ihmiskunta teki historiaa, kun Yhdysvallat lähetti miehitetyn avaruuslennon kuuhun. Ylen Kuustudio oli suora lähetys, jossa seurattiin astronautti Neil Armstrongia ottamassa ensimmäiset askeleet kuun pinnalla.

Muutosten ja valistuksen aika

Uudella vuosikymmenellä olit jo kansakoululainen. Televisio alkoi olla joka kodin vakiovaruste ja tv-ruudun ääressä vietettiin enemmän aikaa kuin edellisenä vuosikymmenenä. Monissa televisio-ohjelmissa yhteiskunnallisuus ja valistus olivat keskeisessä asemassa eivätkä lastenohjelmatkaan siltä välttyneet. Lastenohjelmien uusi tv-kasvo oli Kylli-täti.

Lastenohjelmissa lapsuuden ja teini-iän raja-aita alkoi hämärtyä. Vaikka koulu tarjosi sinulle monenlaista oppia ja tietoa, televisiolle jäi paljon tehtävää. Televisiossa puhuttiin asioista, joista ehkä vanhempasi ja opettajasi vaikenivat.

Sinäkin luultavasti sait viettää koulussa oppitunteja television ääressä Koulu-tv:tä katsoen. Vuonna 1963 aloittanut Koulu-TV täydensi ja tuki koulujen opetusmateriaalia.

Nuorisomuoti ja -musiikki kuitenkin alkoivat ehkä kiinnostaa enemmän kuin koulu? Vai olitko pieni pioneeri?

Poliittisten nuoriso- ja varhaisnuorisojärjestöjen kultainen vuosikymmen oli 1970-luku. Niiden tavoitteena oli mm. ”lasten yhteiskunnallisen tietoisuuden kohottaminen”.

Maailmalta kiiri huonoja uutisia tuon tuosta sinunkin kotiisi. Emmekä mekään välttyneet niiden vaikutuksilta. Sinä et ehkä katsonut näitä, mutta kotonasi varmastikin aikuiset katselivat uutisia huolestuneina.

Näiden miesten äänet tunnistat varmasti:

Seurattiinko sinun kotonasi paljon urheilukilpailuja? Muistat varmaankin nämä urheilijat: Lasse Virén, Juha Väätäinen, Mona-Lisa Pursiainen, Riitta Salin.

Television katselu oli tapa viettää koko perheen kanssa yhteistä aikaa. Lasten piti vain muistaa olla hiljaa, jotta aikuiset kuulivat, mitä televisiossa sanottiin.

Juha "Watt" Vainio laulaa kappaleessaan Käyn ahon laitaa: ...Enkä välitä mä kuulla yhtään uutista sen Raatikaisen tuutista. Raatikaisella Vainio tarkoitti Erkki Raatikaista ja tuutilla Yleisradiota. Raatikainen oli pääjohtajana koko 1970-luvun. Raatikaisen tehtäväksi tuli palauttaa hallintoneuvoston luottamus. Hänestä tuli ristiriitoja herättäneen Revon kauden jälkeinen "normalisoija".

Milloin teille tuli väri-tv? Suomalaiskodeissa ne alkoivat yleistyä vasta 1970-luvulla, vaikka värillisiä televisiolähetyksiä olikin ollut jo 1960-luvun lopusta lähtien.

Erilaisuudesta yritettiin keskustella tekemällä siitä ihan tavallisen asian, mutta usein lopputulos oli hieman vaivaannuttava. Yritys oli kuitenkin hyvä, sillä monelle 70-luvun nuorelle erilaisuus oli vaikea asia, kun samaan aikaan halusi olla omanlaisensa mutta erottumatta joukosta. Vieläkö muistat Annelin Tempakan toimittaman Olen erilainen nuori -radiosarjan?

Radion paras ohjelma saattoi mielestäsi olla Nuorten sävellahja, jota lähetettiin rinnakkaisohjelmassa lauantaisin. Se oli 1970-luvun suosituimpia radio-ohjelmia. Sen juontajista Jake Nyman ja Tapani Ripatti ovat varmastikin monelle jääneet mieleen.

1970-luvulla missikisat olivat edelleen suosittua tv-viihdettä...

... kuten myös euroviisut sekä erilaiset tv-sarjat...

...Rintamäkeläisistä Tankki täyteen -sarjaan.

Kasarinuoresta tuntui, että elämässä kaikki oli mahdollista.

Suuret uutiset ympäristökatastrofeista aina kommunismivallan romahtamiseen Euroopassa löivät leimansa sinun nuoruuteesi. Sinä olit kasarinuori, jolle demokratia, tasa-arvo ja ympäristö olivat tärkeitä asioita. Olit yhä enemmän kiinnostunut vieraista kulttuureista ja ulkomaanmatkailusta. Olit sitä mieltä, että matkailu avartaa mieltä.

Yleisradio perusti vuonna 1981 Teksti-TV:n, jonka tarkoituksena oli tarjota kuulovammaisille väylä Yleisradion ohjelmiin. Teksti-TV tarjosi suomeksi ja ruotsiksi uutisia ja monenlaisia palvelusivuja. Sitä kautta alettiin tarjota myös kuulovammaistekstityksiä. Suomenkieliset tekstitykset suomenkielisiin ohjelmiin sai ottamalla Teksti-TV:n sivun 333 TV 1:n ohjelmiin ja sivun 334 TV2:n ohjelmiin.

Raimo Vakkuri juontaa Sunnuntaivekkaria
Raimo Vakkuri juontaa Sunnuntaivekkaria Kuva: Yle kuvanauha Näyttökuva,Yle Elävä arkisto,raimo vakkuri
Teksti-tv:n etusivu
Teksti-tv:n etusivu Yle Elävä arkisto,Teksti-TV

Yleisradiossa pääjohtajana oli Sakari Kiuru. Hänen pääjohtakaudellaan Ylen monopoli radioalalla murtui ja satelliitti- sekä kaapelitelevisiot haastoivat Ylen kilpailuun tv-sektorilla. Empaattinen ohjelmapolitiikka" oli Kiurun kantavia ajatuksia. Se tarkoitti esimerkiksi ohjelmantekijöiden asettumista käsittelemiensä henkilöiden näkökulmaan. Katsojan haluttiin samaistuvan ohjelmissa esitettyihin kohtaloihin ja tapahtumiin.


Suomalaisessa yhteiskunnassa otettiin merkittäviä askeleita kohti tasa-arvoa. Elokuussa 1985 eduskunta hyväksyi uuden sukunimilain, jonka mukaan nainen sai pitää oman sukunimensä avioliiton solmimisen jälkeen. Eivätkä naisten tasa-arvovaatimukset tähän jääneet. Muutamaa vuotta myöhemmin vihittiin ensimmäiset naispapit virkaansa.

Mirja Pyykön kantaaottavat ohjelmat olivat varmasti sinullekin tuttuja. Muistatko osasto 10:n?

Mikä oli sinun suosikkisi 1980-luvun viihdesarjoista? Tai oliko jokin peräti inhokkisi?

Oliko se Sisko ja sen veli tai Fakta homma tai...

..Reinikainen tai Hymyhuulet tai...

...Velipuolikuu tai Mutapainin ystävät tai...

...Hukkaputki tai...


...Hittimittari tai Rockstop?

Urheilunystävänä seurasit innokkaasti urheilua, sillä kahdeksankymmentäluvulla elimme huippuvuosiamme autourheilussa ja naisten keihäänheitossa sekä talvilajeissa.

Mäkihyppääjät Jari Puikkonen ja Matti Nykänen sekä hiihtäjämme Marja-Liisa Kirvesniemi ja Marjo Matikainen menestyivät arvokisoissa.

Sinun suosikkilajisi kuitenkin saattoi olla squash eli suomalaisittain kössi, joka oli 1980-luvun muodikas liikuntalaji.

Olitko korva kiinni radiossa, kun Rockradio aloitti lähetyksensä? Moni nuori oli, sillä Yleisradion vuonna 1980 perustama Rockradio toi kaikkien kotien kuuluville uutta, aiheissaan kainostelematonta rockmusiikkia. Se herätti myös voimakkaan vastareaktion, ainakin vanhemmassa polvessa.

1980-luvulla sukupolvet tuntuivat olevan jatkuvasti törmäyskurssilla. Vanhemmat paheksuivat usein niitä asioita, joista nuoret pitivät. Esimerkkinä vaikkapa musiikkivideot, joita sinäkin luultavasti seurasit innokkaasti. Musiikkivideot innostivat monia myös tekemään omia kotivideoitaan. Videot ylipäätään olivat vuosikymmenen aikana monenlaisten kiistojen kohteena.

Sinä et enää tyytynyt ihmettelemään maailmanmenoa koti-Suomesta käsin. Muu maailma erilaisine kulttuureineen kiinnosti sinua. Interreilaaminen saattaakin olla sinulle tuttu juttu? Ainakin monelle 1980-luvun nuorelle se oli haave, joka piti päästä toteuttamaan. Toisaalta matkailusta itänaapuriimme eritoten Leningradiin monella lienee myös muistoja 1980-luvulta. Matkalle otettiin ylimääräisiä sukkahousuja, kosmetiikkaa ja farkkujakin, joita vaihdettiin rupliin - salassa tietenkin. Jotkut eivät kuitenkaan osanneet käyttäytyä näillä matkoilla. Heitä kutsuttiin votkaturisteiksi.

Kun maailmalta kantautui tietoja ihmisiä tappavasta aidsista, kuuntelit niitä huolestuneena. 1980-luvun alussa löytyi ensimmäinen suomalainen tapaus. Alkoi pelon aikakausi, joka veti lääkärien ilmeet vakaviksi ja kauhistutti suomalaisia. Tiedon lisääntyessä tappava tauti kiritti tutkimusta ja pakotti monet tarkistamaan tapansa ja ennakkoluulonsa.

Suomen taloudessa meni hyvin. Suomessa elettiin nousukautta. Työttömyys oli vähäistä ja pankeista sai helposti rahaa kulutukseen. Mitä sinulle on jäänyt nousukauden politiikasta ja taloudesta mieleen? Ehkäpä ns. kassakaappisopimus tai kasinotalous?

Sinua saattoi järkyttää Beatles-kitaristi John Lennon murha kuten myös Ruotsin pääministerin Olof Palmen salamurha.

Vuoden 1980 joulukuun kahdeksannen jälkeen ei maailma enää ollut entisellään. John Lennon oli kuollut luoteihin, jotka oli ampunut hänen oma, mutta entinen faninsa. Pääministeri Olof Palme surmattiin Tukholmassa 28. helmikuuta 1986. Palme ammuttiin Tukholman keskustassa, kun hän oli palaamassa kotiin elokuvista. Poliisi eristi surmailtana Tukholman keskustan, ja tekijän löytämiseksi aloitettiin suuretsinnät. Ne eivät kuitenkaan tuottaneet tulosta.

1980-luvulla Suomi oli muuttumassa entistä ympäristötietoisemmaksi. Erilaiset ympäristökatastrofit antoivat sille alkusysäyksen. Muistatko Dragsfjärdin myrkkytynnyrit tai Kärkölän sahan myrkkyvuodon?

Mutta kenties merkittävin oli Tšernobylin ydinvoimalan räjähdys Ukrainassa.

Muutokset entisissä kommunistimaissa 1980-luvulla vyöryivät vauhdilla eteenpäin. Epäuskoisena katsoit uutisia siitä, kuinka Neuvostoliitossa alkoi perestroika, mikä sittemmin johti Neuvostoliiton hajoamiseen tai kuinka Berliinin muuri murtui tai kuinka Romanian hirmuhallitsija ja tämän puoliso teloitettiin joulukuussa 1989. Demokratia voitti diktatuurin, sille hurrattiin.

Presidentti Kekkosen kuolema päätti yhden aikakauden

Kun sinä synnyit, maamme presidenttinä oli Urho Kekkonen. Euroopassa oli monenlaisia valtiopäämiehinä kuninkaallisista presidentteihin. Meillä oli Kekkonen. Hän oli neljä kautta presidenttinä, yhteensä yli 25 vuotta. Kun hän kuoli 1986, sinustakin ehkä tuntui siltä, että yksi aikakausi päättyi.

1990-luvulla oltiin vakavien asioiden äärellä.

Kun vuosikymmenen alussa elit nuorta aikuisuuttasi, eli Suomi laman kourissa. Pankit kaatuivat, ihmiset velkaantuivat ja työttömyys paheni. Vuosikymmenen aikana syntyneitä lapsia ryhdyttiin kutsumaan lama-ajan lapsiksi. Televisio ja radio välittivät lama-ajan tunnelmia ja puheita koteihin ilta toisensa jälkeen.

Laman alkumetreillä tuli selväksi sekin, millä tolalla olivat tasa-arvoasiat.

Tämän vuosikymmenen aikana Yleisradion johdossa oli kaksi miestä: Reino Paasilinna ja Arne Wessberg. Paasilinnan tavoitteena oli suunnata ohjelmapolitiikkaa takaisin 1960-luvun hengen suuntaan. Wessberg puolestaan luotsasi Yleisradiota kohti digitelevisiota. Heidän pääjohtajakausinaan Suomi otti askeleita kohti Euroopan unionia, johon liityimme vuonna 1995.

Muistat varmastikin sen syyskuisen päivän, kun kuulit Estonian uppoamisesta.

1990-luvun synkistä yhteiskunnallisista uutisista huolimatta Yle tarjosi myös uutta ja erilaista ohjelmaa. Yksi sellaisista oli latinankieliset uutiset, Yleisradion kenties laajimmalle levinnein ohjelma. Ensimmäinen uutislähetys tosin kuultiin jo edellisellä vuosikymmenellä.

1990-luvulla alkoivat Ajankohtaisen kakkosen teemaillat, jotka puolestaan tarjosivat estradin laajemmille keskusteluille. Aiheet olivat yleensä vakavia ja vaikeitakin.

Ensimmäiset somalipakolaiset tulivat Suomeen vuosikymmenen alussa. Heidän tulonsa nosti esiin rasistisia mielipiteitä ja rasistista väkivaltaa. Pakolaisista ja heidän saamastaan vastaanotosta Suomessa kerrottiin Ylen ajankohtaisohjelmissa.

Urheiluohjelmia tai urheilijahaastatteluita tuskin jätit katsomatta ainakaan silloin, kun esillä olivat huippu-urheilijamme. Suuria ylpeydenaiheitamme olivat Mika Häkkisen formula ykkösten maailmanmestaruudet ja pariluistelussa Susanna Rahkamon ja Petri Kokon menestykset.

Sinä luultavasti katsoit draamasarjoista Kotikatua 1990-luvun suosituinta perhedraamaa, jonka tapahtumat sijoittuivat Helsinkiin. Hengellisistä ohjelmista Sielun peili kiinnosti ehkä sinua eniten.

Muistatko, miten Poliisi-TV oli aina rosvojahdissa ja kaipasi usein sinun silminnäkijähavaintojasi ja kuinka uutterasti Kuningaskuluttaja valvoi sinun oikeuksiasi kuluttajana.

Yhdeksänkymmentäluvun katsotuimpia viihdesarjoja ja keskusteluohjelmia olivat esimerkiksi: Iltalypsy ja Lapinlahden linnut...

...Kummeli ja Studio Julmahuvi...

... Tuttu juttu -show ja maalaiskomediasarja Vain muutaman huijarin tähden ....

... sekä Ihmillinen tekijä ja Sunnuntaivekkari.

Lastenohjelmista Tove Janssonin Muumit keräsivät ruudun ääreen monenikäisiä katsojia. Veturi-ohjelmassa ihastuttivat Ansa ja Oiva.

Radiomafian logo
Radiomafian logo Radiomafia,Yle Elävä arkisto

Radiomafia aloitti 90-luvun alussa toimintansa. Se oli suunnattu nuorille ja nuorille aikuisille. Radiomafiassa alkoi myös Gösta Sundqvistin viihdeohjelmien sarja. Ensimmäisiin viihdesarjoihin kuului Belgialaisia kirjauutuuksia. Vieläkö muistat hervottoman härskit henkilöhahmot, joista osaa kuultiin myös myöhemmin Sundqvistin Koe-eläinpuistossa? Radiomafian suosituimpia ohjelmia oli myös Leila ja Annukka.

Millennium – uuden aikakauden alku

Uuden vuosituhannen alussa katsoit maailmaa keski-ikäistyvän kansalaisen näkökulmasta. Seurasit tarkkaan uutisia ja ajankohtaisia ohjelmia. Halusit olla perillä siitä, mitä maailmassa tapahtui ja...

...miten Suomen asioita hoidetaan.

Radion puolelta löysit Yle Puheen, joka tarjosi sinulle aamusta iltaan uutisia ja kiinnostavia puheenaiheita.

Viihteen puolella sinua kiinnostivat suuret tapahtumat ja näyttävät lavaesiintymiset kuten Linnan juhlat ja Euroviisut.

Muistat varmaan vielä Kotikatsomon Raidin, 2000-luvulla nähdyn ja palkitun draamasarjan. Rikos ja rangaistus sekä oikeudenmukaisuus ja rakkaus olivat sarjan keskeisiä teemoja. Ne vetivät sinutkin television ääreen ja saatoit vinkata kaikille Raidista tietämättömille, että kannattaa katsoa.

Kätevä emäntä ja Siskonpeti puolestaan houkuttelivat ruudun ääreen huumorilla.

Yleisradiossa 2000-luvun ensimmäisiä toimitusjohtajia ovat olleet Mikael Jungner ja Lauri Kivinen. Jungnerin kaudella Ylen talouden alamäki saatiin pysäytettyä, vaikka talous olikin tiukalla senkin jälkeen. Jungnerin johdolla Yle myös lisäsi tuntuvasti aktiivisuuttaan internetissä ja muissa uusissa jakelukanavissa. Hänen seuraajakseen valittu Lauri Kivinen näki tärkeimpänä tehtävänään Ylen roolin ja rahoituksen vakauttamisen.

Jungnerin ja Kivisen aikana Yleisradio siirtyi analogisista lähetyksistä digitaalisiin lähetyksiin. Digitaaliset lähetykset edellyttivät alkuun digiboksia ja se aiheutti monelle päänvaivaa.

Olit ylpeä siitä, että Suomi otti merkittäviä edistysaskeleita sukupuolten välisen tasa-arvon tavoittelussa. Vaikka toisinaan sinusta tuntui siltä, -


...että tasa-arvon saralla otettiin myös nolosti takapakkia.

Lupa näkyä ja kuulua erilaisena

2000-luvulla erilaisuus ja toiseus ovat olleet paljon esillä monissa keskusteluissa sekä poliittisessa päätöksenteossa, myös Ylen ohjelmissa. Niissä on kerrottu, millaista on olla kehossa, jonka sukupuoli on väärä tai...

... millaista on rakastaa samaa sukupuolta olevaa henkilöä...

... ja millaisia vaikeuksia sekä ennakkoluuloja homoseksuaalinen ihminen joutuu kohtaamaan ja...

...miten käsityksemme perheestä on muuttunut ja...

...että vähemmistöjen oikeuksista on huolehdittava.

Sinun mediakäyttäymisesi alkoi kenties pikkuhiljaa muuttua, kun mahdollisuudet median kuluttamiseen kasvoivat ja monipuolistuivat. Nyt sinä saatoit jakaa kokemuksesi ohjelmasta vaikkapa kesken lähetyksen muiden kanssa. Tämän tekivät mahdolliseksi esimerkiksi Twitter ja Facebook. Eikä sinun enää tarvinnut olla kellontarkkuudella ruudun tai radion äärellä, jotta saisit tietää maailman tapahtumista. Pääsit lukemaan uutisia Yle uutisten nettisivuilta tai saatoit kuunnella tai katsella Yle Areenasta ohjelmia, silloin kun sinä halusit. Ja kun Yleisradio perusti Elävän arkiston, sinulle avautui tv- ja radio-ohjelmien valikoitu arkisto.
Skip Twitter post

Huomasit myös, että mediakynnyksen ylittämiseen oli tullut uusia tapoja.

Nyt tavallinen kansalainen tavallisine asioineen saattoi nousta mediahuomioon bloggaamisen, kuvien julkisen jakamisen, tubettamisen tai vloggaamisen kautta. Kasvoiko sinustakin oman elämäsi mediapersoona?

Lue lisää:

Pieni tyttö (Liisa Jussila 3 v.) kuuntelee radiota.

Jos synnyit 1950-luvulla, muistat ehkä – Sinun tarinasi

Jos synnyit 1950-luvulla, synnyit Suomeen, jossa oli enemmän hevosia kuin autoja ja useimmat asuivat maaseudulla. Maa muuttui kuitenkin nopeasti, kaupungit ja elintaso kasvoivat, teollisuus ja palvelut ohittivat maanviljelyn Euroopan-ennätysvauhdilla. Lapsuusvuosiesi aikana radio alkoi vaihtua näköradioon.