Hyppää pääsisältöön

Johtamisen taito: muusikoille keppiä vai porkkanaa?

Iiro Rantalan musiikkiluokka - radio-ohjelma, kesä 2016
Iiro Rantalan musiikkiluokka - radio-ohjelma, kesä 2016 Iiro Rantala

Musiikkiluokan neljäs jakso käsitteli kilometreittäin kirjahyllyjä täyttänyttä aihetta johtaminen. Apuopettajat ja yllätysvieraat pohtivat mm. pitääkö johtajan olla aina mukava alaisilleen ja toimiiko porkkana aina keppiä paremmin? Viikon apuopettajiksi saapuivat kuoronjohtaja Marjukka Riihimäki yhdessä Grex Musicus -kuoron kanssa, pianisti Lenni-Kalle Taipale, sekä rivimuusikosta johtajaksi siirtynyt kitaristi Marzi Nyman. Yllätysvieraina nähtiin kameramieheksi naamioitunut Yleisradion johtaja Lauri Kivinen, sekä valmentaja Alpo Suhonen. (Ohimennen sanoen kameramies Kivisen kuva oli ohjaaja Harri Anttilan mukaan "skarppi" ja ajoi lähetyksessä asiansa.) Lisäksi jaksossa nähtiin myös johtamista konsultoivan Patrick Furun haastattelu jazzmusiikin johtamisoppien soveltamisesta yritysmaailmaan.

Eri vuosikymmenillä, mantereilla ja kulttuureissa valmentanut ja johtanut Alpo Suhonen puhui palavasti yksilöiden johtamisen ja vapauden puolesta. Iiro Rantala halusi kuulla ammattijohtajilta, kuinka suomalainen johtamiskulttuuri on muuttunut sitten metsäpatruunoiden ajan? Suhonen ja Kivinen muistelivat, että johtajan uran alkupuolella ainoita johtamisen oppaita oli Sun Tzu:n (Suntzi) Sodankäynnin taito. Tänä päivänä johtamista konsultoivat jo muusikotkin, ja ideoita vaihdettiin Iiron musiikkiluokallakin sujuvasti puoleen ja toiseen. Lenni-Kalle Taipale oli törmännyt johtajana vaikeuksiin kyllä-ei-tilanteissa.

Päätökset pitäisi pystyä tekemään oikeassa paikassa. Voisin sanoa esimerkiksi, että "Kysy Iirolta".― Lauri Kivinen

Pienemmissä kokoonpanoissa musiikin johtaminen voikin onnistua ns. kaveripohjalta. Tulisiko johtajan sitten olla aina iloinen, mukava ja helposti lähestyttävä? Lauri Kivisen mukaan myös luovan ja taiteellisen työn johtajan on kyettävä olemaan vaativa. Iiro Rantala muisteli Cantores minores -poikakuoron aikojaan, jolloin kuoronjohtajaa toden teolla pelättiin, mutta kuoro myös soi uskomattoman hyvin. Näkökulma yksilöjohtamiseen muotoutuu Iiron musiikkiluokan keskustelijoiden mukaan osaksi myös orkesterin koon mukaan. Rso tarvitsee erilaista johtajuutta verrattuna jazz duoon. Marjukka Riihimäki kuitenkin painotti kuorolaulussa hyvän tunnelman ja vuoropuhelun merkitystä, mistä saatiin soivia esimerkkejä Pharrell Williamsin viimekesän hittikappaleen muodossa.

Sosiaaliset taidot ovat 100-kertaa tärkeämmät kuin käyttäytymiskoodit... ...mitä rohkeammin olen "turkki auki", niin sen ihanammin kaikki reagoivat siihen (musiikkiin) samalla tavalla.― Marzi Nyman

Rantala & Taipale duuon työskentelyä seuratessa on vaikeata sanoa, onko yhtyeessä varsinaista johtajaa. Ehkä molemmat ovat musiikin palvelijoita? Työelämässä meuhkataan paljon tätänykyä alaistaidoista. Hyvän johtajan lisäksi organisaatiossa tarvitaan taitavia alaisia ja on oma taitonsa olla myös johdettavana. Freelancemuusikkona voi joutua tilanteisiin, joissa samojen ihmistenkin kanssa ollaan yllättäen eri asetelmissa, toinen toistensa orkestereissa. Lenni-Kalle Taipale huomasi johtajana oltuaan kehittyneensä myös ns. rivimuusikkona.

Jos yksilöitä ei kesken suorituksen voikaan enää varsinaisesti johtaa, saadaan joukkoimprovisaation johtamisesta hieno esimerkki Marjukka Riihimäen johtaessa koko musiikkiluokan yhdessä 4. jakson päätteeksi "Kauppatorin aamuun". Yksilösuoritukset nousevat tässäkin esityksessä ratkaisevaan rooliin, kuten videon loppuhetkistä käy ilmi.