Hyppää pääsisältöön

"Tule onkeen ottamaan" – tarinoita savolaisista kalataioista

Vanhan kansan oppien mukaan uutta ongenkoukkua tuli pitää muutaman päivän ajan vainajan suussa. Alkukesästä järveen oli hyvä vuolla hieman hopeaa onnea tuottamaan. Kalavarkaita ja lapamatoja rankaistiin niin ikään taikakeinoilla. Toimittaja Tapio Kautovaara muistelee vuoden 1956 radio-ohjelmassaan Savossa elänyttä Hermo-nimistä miestä. Hermo tunsi kalaonnen ja tiesi oikeat kalastusvälineet. Näitä hän höysti erilaisilla taikaloruilla ja -tavoilla.

Hermon mukaan kesän ensimmäinen saaliskala pitäisi aina keittää niin hellävaroen, ettei ruotokaan vahingoittunut. Säilynyt ruoto tuli palauttaa takaisin järveen. Tämä takasi kalamiehelle onnistuneen kalakesän. Hermo tehosti taikaa myös vuolemalla hopearahastaan kolme sirua järveen ja lausumalla loitsun: "Nosta ruotoinen rovio, kankota kalainen parvi, minun pyytöpaikoilleni, oltavillen ovillen." Se toi kalaonnea kesään.

Jos kala ei napannut heti ensimmäisellä yrityksellä, tulkittiin sekin hyväksi merkiksi. Saaliksi siunautuneista kaloista ei kuitenkaan saanut pitää lukua, koska turhamaisuus pilasi myöhemmän kalaonnen. Järveen ei myöskään sopinut palauttaa pienintäkään saalista.

Kuule ahven arholainen, sinihäntä sirholainen, tule onkeen ottamaan, väkärautoo viäntämmään. Nyt on hyvä ongen ottoaika, väkärauan viäntöaika.― Hermon kalataika

Järven rannalla tapahtunut kinastelu ja riitely saattoi viedä kalaonnen tyystin. Mutta mikäli kalastaja kohtasi matkallaan onkipaikalle hevosmiehen tai sananalaisen naisen, ennusti sekin hyvää kalaonnea. Muut vastaantulijat pilasivat sen.

Sananalaisella naisella tai miehellä tarkoitettiin yhteisön paheksunnan kohteeksi joutunutta henkilöä. Usein nämä ihmiset tunsivat taikakeinot. Heidän loitsuihinsa turvauduttiin usein, mutta samalla henkilöt herättivät taikauskoisessa väessä pelkoa.

Ongenkoukku kalmon kantapäähän

Lausuttujen loitsujen lisäksi taikuus oli läsnä myös Hermon rutiineissa ja kalastusvälineiden valmistuksessa. Paras ongenkoukku syntyi, jos kalastajan onnistui varastaa sananalaiselta naiselta neula ja vääntää siitä itselleen koukku.

Koukun vääntäminen tuli tehdä auringonpimennyksen aikana tai juuri sillä minuutilla, kun uusi kuu oli syntymässä. Muita hyviä hetkiä olivat kuukausien viimeiset perjantaipäivät tai laskiainen. Vääntäminen tuli suorittaa etelätuulen puhaltaessa kirkon kynnyksellä istuen.

Tuominen tuottaa, pihlajainen pitää, katajainen karkoittaa, leppäinen levittää, mutta koivuinen kokoo kaloja.― Vanhan kansan sanonta ongenvavan materiaalipuusta

Väännettyä koukkua saatettiin vielä purettaa käärmeellä. Koukku saatettiin myös asettaa kuolleen ihmisen suuhun tai ripustaa ruumiin kantapäähän kolmen vuorokauden ajaksi. Myös koukun piilottaminen muutamaksi viikoksi kirkon seinään oli oiva lisätaika.

Astetta helpompi keino oli yksinkertaisesti ostaa hyvä onki jostain muualta. Ostokset piti kuitenkin maksaa hautausmaalta löydetyllä rahalla.

Kalavarkaan vatsakipu vieköön

Kalamiehelle kalavarkaus oli pahimman laatuista rikollisuutta. Taikakeinoin oli myös mahdollista rangaista tällaisia väärintekijöitä.

Hermo oli kertonut kuullensa tarinan miehestä, jonka kaloja oli varastettu. Uhri päätti kostaa varkaalle. Hän laittoi kolme lankaa jokeen lausuen samalla loitsun: ”Että niin kuin vesi velloo näitä lankoja niin vellokoot kalat syöjän vatsaa.”

Harmi vain, että kalavaras ei ollut itse syönyt kalaa vaan myynyt sen eteenpäin. Tällöin kirous siirtyi tietenkin ostajaan, jota alettiin tämän johdosta kutsua kino-Antikaiseksi. Hänelle tuli kovia vatsavaivoja ja hänen suupieliinsä nousi kinoa eli vaahtoa.

Hermolla löytyi taikakeinoja jopa kalojen mukana leviäviä lapamatoja vastaan: kalat piti syödä ruotoineen päivineen tai sitten piti syödä markan edestä karttanuppeja.

Artikkelin kuvituksena on käytetty Pekka Kyytisen valokuvaa Museoviraston kuvakokoelmasta.

Lue lisää:

Pekka Rissanen toimittaa "kohtauksista mittaamista"

"Kun kerran kipunsa tiäsi, niin mitäs sitä lääkäriin mentiin"

Aikana jolloin lääkärit ja apteekit olivat vielä harvinaisuuksia monilla seuduilla, oli ihmisen itse yritettävä hahmottaa sairauksiensa syitä ja keksittävä hoitoja. Jos omat konstit eivät riittäneet turvauduttiin kansanparantajiin ja tietäjiin.

Lue lisää:

Matrona Kyyrönen Impilahden Kitilästä loitsee

"Että pahat paraneisi" – loitsujen jäljillä

Vielä vuosisata sitten uskottiin, että loitsujen sanoilla on voima parantaa ja tuhota, nostattaa henkiä ja karkottaa paholaisia. Jokaisessa suomalaisessa pitäjässä oli parantaja, joka taisi muun muassa ”verensulkusanat” verenvuodon pysäyttämiseksi.

  • Chileläisen Alvarezin perheen pakolaisvuosista jäi muistoksi Turun murre – poika Luis palasi asumaan Suomeen

    Vaiheita pakolaisuudesta paluumuuttoon Ylen ohjelmissa.

    Alvarezit pakenivat Chilen syksyn 1973 vallankumouksen jälkeistä kaaosta ja vainoja Suomeen. Viisihenkinen perhe asettui Turkuun yli kymmeneksi vuodeksi, mutta palasi Chileen 1985. Suomeen sydämen siteet luonut vanhin poika Luis muutti kuitenkin takaisin Turkuun opiskelemaan. Perheen vaiheita on tallentunut Ylen ohjelmiin, joissa heitä saatellaan paluumatkalle vanhaan kotimaahan, käydään tapaamassa poliittisesti uudelleen järjestäytyvässä Chilessä sekä kuullaan perheen tarinaa aikuisena Turussa yliopistouran luoneen Luis Alvarezin kertomana.

  • Hard Rock Hallelujah! – Lordi rokkasi Suomelle euroviisuvoiton 2006

    Lordi toi Suomelle historiallisen euroviisuvoiton 2006.

    Finland twelve points! Suomi 12 pistettä! Kolme sanaa, joita harvoin on Euroviisuissa kuultu, mutta vuonna 2006 ne lausuttiin peräti kahdeksan kertaa. Lordi pokkasi Suomen ensimmäisen euroviisuvoiton kaikkien aikojen piste-ennätyksellä ja viisuhistorian ensimmäisenä hard rock -yhtyeenä. Elävän arkiston koosteessa muistellaan Lordin matkaa karsinnoista aina Kauppatorin yleisöennätyksen keränneisiin voitonjuhliin asti.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Chileläisen Alvarezin perheen pakolaisvuosista jäi muistoksi Turun murre – poika Luis palasi asumaan Suomeen

    Vaiheita pakolaisuudesta paluumuuttoon Ylen ohjelmissa.

    Alvarezit pakenivat Chilen syksyn 1973 vallankumouksen jälkeistä kaaosta ja vainoja Suomeen. Viisihenkinen perhe asettui Turkuun yli kymmeneksi vuodeksi, mutta palasi Chileen 1985. Suomeen sydämen siteet luonut vanhin poika Luis muutti kuitenkin takaisin Turkuun opiskelemaan. Perheen vaiheita on tallentunut Ylen ohjelmiin, joissa heitä saatellaan paluumatkalle vanhaan kotimaahan, käydään tapaamassa poliittisesti uudelleen järjestäytyvässä Chilessä sekä kuullaan perheen tarinaa aikuisena Turussa yliopistouran luoneen Luis Alvarezin kertomana.

  • Hard Rock Hallelujah! – Lordi rokkasi Suomelle euroviisuvoiton 2006

    Lordi toi Suomelle historiallisen euroviisuvoiton 2006.

    Finland twelve points! Suomi 12 pistettä! Kolme sanaa, joita harvoin on Euroviisuissa kuultu, mutta vuonna 2006 ne lausuttiin peräti kahdeksan kertaa. Lordi pokkasi Suomen ensimmäisen euroviisuvoiton kaikkien aikojen piste-ennätyksellä ja viisuhistorian ensimmäisenä hard rock -yhtyeenä. Elävän arkiston koosteessa muistellaan Lordin matkaa karsinnoista aina Kauppatorin yleisöennätyksen keränneisiin voitonjuhliin asti.

  • Elämä chileläispakolaisena Suomessa oli sopeutumista, kaipuuta ja kipeitä muistoja

    Chilen pakolaiset Suomessa 1970-luvulla.

    Syyskuun 11. päivä vuonna 1973 Chilessä alkoi vallankaappaus, jonka seurauksena tuhansia ihmisiä lähti maasta pakoon. Osa pakolaisista tuli myös Suomeen. Chileläissyntyisen ohjaajan Angelina Vasquezin ohjaama Kaksi vuotta Suomessa (1975) ja Matti Ijäksen ohjaama Vieras poika (1974) kertovat chileläispakolaisista Suomessa ja heidän lähtönsä syistä sekä taustoista.

  • Ystävyyttä ja hämäräbisneksiä Areenassa – kuusi asiaa, jotka yhdistävät kasarin ja ysärin seikkailusarjoja

    Kuusikko ja kuoleman varjot sekä muut sarjat Areenassa.

    Kalakukkoreseptin ryöväävät rosvot, huumerahojen perässä oleva prätkäjengi ja muut hämäräbisnekset houkuttelevat lapsia ja nuoria selvittämään rikoksia. Yhdeksän kesäistä jännitysohjelmaa on julkaistu nyt Areenaan ja ne ovat katsottavissa vähintään vuoden ajan. Listasimme kuusi asiaa, jotka yhdistävät näitä seikkailuja.

  • Laulajatar Aulikki Rautawaara oli ihailtu tähti – Musiikin syntymäpäiväkalenteri

    Muistamme syntymäpäivänä 2. toukokuuta.

    Aulikki Rautawaara oli häikäisevä kaunotar ja kansainvälinen sopraano, jota ihailivat kaikki, huippukapellimestareista aina marsalkka Mannerheimiin. Die Rautawaara liikkui 1930–1940-luvulla eurooppalaisissa kulttuurisalongeissa kuin kotonaan, ja hänestä kiinnostuivat niin äänilevyteollisuus kuin elokuvatuottajatkin.

  • "Yhtenäistä kansaa ei voi koskaan voittaa" – Chilen kansainvälinen solidaarisuusliike alkoi Helsingistä 1973

    Suomessa reagoitiin voimakkaasti Chilen verisiin tapahtumiin

    Presidentti Salvador Allenden hallituksen väkivaltaiseen kaatamiseen reagoitiin voimakkaasti pohjoismaissa ja etenkin Suomessa. Chilen vallankaappaus 11.9.1973 järkytti suuresti ja sai suomalaiset osoittamaan tukeaan Chilen kansalle välittömästi. Suomalaisten aktiivisuuden ansiosta kansainvälinen solidaarisuusliike järjestäytyi Helsingissä jo syyskuun lopussa 1973. Artikkeliin on koottu televisio- ja radioreportaaseja vallankaappauksen jälkeisien kuukausien ajalta.

  • Outi Nyytäjän kuunnelmat kuvaavat luonnikkaasti vallan ytimiä

    Outi Nyytäjän radiodraamoja nyt Areenassa

    Dramaturgi, käsikirjoittaja ja ohjaaja Outi Nyytäjä meni päin väkeviä aiheita. Huhtikuun 25. päivä 2017 kuolleen Nyytäjän radiotuotanto tarjoaa sarjoja, pistekuunnelmia ja kulttikirjojen dramatisointeja. Teksteissä punnitaan usein ihmisten välillä olevaa valtaa. Kuka saa tilaa – kuka ottaa tilan. Ja mitä siitä seuraa? Kieli ja valta ovat keskiössä Nyytäjän radiodraamoissa.

  • Chilen pakolaiset saivat Suomessa lämpimän vastaanoton ja voimistivat entisestään suomalaisten vahvaa halua auttaa

    Ensimmäiset pakolaiset saapuivat Chilestä 19.11.1973.

    Tiedot Chilen sotilasjuntan jatkamista väkivallanteoista järkyttivät sekä suomalaisia että virallista Suomea syys–lokakuussa 1973. Syntyi vahva halu auttaa juntan vainon kohteiksi joutuneita henkilöitä konkreettisesti. Ensimmäisen kerran historiansa aikana Suomi otti poliittisella päätöksellä vastaan ulkomaalaisia pakolaisia. Heistä ensimmäiset saapuivat Suomeen 19.11.1973.

  • Kansallisbaritoni Matti Lehtisen ura ei lopu koskaan – Musiikin syntymäpäiväkalenteri

    Onnittelemme syntymäpäivänä 24. huhtikuuta!

    Kun Ylen äänitearkistossa tekee haun Matti Lehtinen, saa tulokseksi yli tuhat osumaa. Huhtikuun 24. päivänä syntyneen Matti Lehtisen (s. 1922) lyyrinen ääni soi Yle Radio 1:n ohjelmistossa säännöllisesti ja näin luontaiset laulajanlahjat omaava baritoni jatkaa vuosikymmenestä toiseen yhtenä yleisön ehdottomista suosikkilaulajista.

  • Oopperalaulaja Aino Ackté oli kiihkeä kuin Salome – Musiikin syntymäpäiväkalenteri

    Muistamme syntymäpäivänä 23. huhtikuuta.

    Oopperalaulaja Aino Ackté oli kansainvälisen uransa huipulla, kun hän kesällä 1906 pääsi seuraamaan Richard Straussin johtaman Salomen harjoituksia. Juuri kantaesityksensä saanut Salome oli sensaatiomainen menestys ja aiheutti kulttuuriskandaalin. Aino päätti, että Salomesta tulisi hänen roolinsa, olivat vaikeudet mitkä tahansa.