Hyppää pääsisältöön

Unohda mindfulness, detox ja seksuaalinen parantaminen - täältä tulee tiederetriitti!

teollisuusmatemaatikko Samuli Siltanen
Teollisuusmatemaatikko Samuli Siltanen teollisuusmatemaatikko Samuli Siltanen Kuva: Yle/Jukka Lintinen prisma studio blogikesä

Kiireisiä ja uupuneita houkutellaan kaiken maailman retriiteillä: on uskon asioita, joogaa, kasvisruokaa ja mindfulnessia. Yhdysvalloissa järjestetään jopa "seksuaaliseen parantamiseen" suunnattuja pitkiä viikonloppuja - osallistuu ken uskaltaa! Mutta mitäpä jos hiljentyisitkin pohtimaan omaa tilannettasi osana suurempaa kokonaisuutta kosmologian, biologian, kognitiotieteen ja teollisuusmatematiikan avulla? haastaa Samuli Siltanen blogissaan.

Uuvuttava on nykyihmisen osa. Kiireiset aikataulut puristavat, taskulaitteet suoltavat viestejä kuin Talvivaara jätevettä ja kuntoillakin pitäisi. Maailman muuttovyöryt, ilmaston heittelyt, sodat ja sammakoiden kohtalot aiheuttavat voimattomuuden tunnetta. Ja entäs ruoka! Pitääkö niitä kananmunia syödä ja huuhtoa alas punaviinillä vai riittääkö ohran välttäminen? Käykö juomaksi mikään muu kuin elämäntapagurun suosittelema “elävä lähdevesi"?

Vaan ei hätää! Irtiotto arkikuvioista rauhoittaa tempoilevan mielen. Pitää vain valita sopiva retriitti. Tarjolla on uskonnollisia kokoontumisia, joissa ei saa puhua mitään ja joiden ruoka-aikana joku lukee Raamattua ääneen. Joogan ja vegaaniruoan yhdistävä kimppamatka on suosittu, ja mindfulness-retriitti lupaa mahdollisuuden rentoutua, palautua ja uudistua. Ulkomailla tarjonta on vielä laajempaa. Yhdysvalloissa järjestetään “seksuaaliseen paranemiseen” suunnattuja pitkiä viikonloppuja, joissa ohjaajat avustavat opintiellä ihan käytännössä. Osallistuu ken uskaltaa.

Me täällä Prisma Studiossa ajattelimme perustaa uudenlaisen henkisen kasvualustan: yksipäiväisen tiederetriitin! Se pidettäisiin Helsingin yliopiston vanhassa tähtitornissa, jonka lämpötila on sama kuin ulkoilman. Näin osallistujat tuntisivat syvää yhteyttä luontoon.

Aamupäivän tavoitteena olisi asettaa oma tilanne osaksi suurempaa kokonaisuutta.

Me asustamme aivan tavallisen galaksin laitamilla, ikäänkuin Linnunradan Varissuolla.― Kosmologi

Kosmologi helpottaisi oloa kertomalla ihmisen paikan universumissa. Me asustamme aivan tavallisen galaksin laitamilla, ikäänkuin Linnunradan Varissuolla. Galakseja puolestaan on maailmankaikkeudessa parisataa miljardia. Niistä jokaisessa on valtava määrä tähtiä, vähintään tuhansia ja joissakin jopa 1000000000. Vähäpätöinen on Telluksen rooli avaruudessa, yksittäisestä Maan asukista puhumattakaan.

maapallo kuusta kuvattuna
maapallo kuusta kuvattuna Kuva: NASA prisma studio blogikesä

Tästä olisi biologin hyvä jatkaa. Hän sijoittaisi Maapallon nykyiset ja sukupuuttoon kuolleet elämänmuodot suureen perimän mukaiseen kaavioon. Se on eräänlainen sukupotretti, sillä kaikki me polveudumme samasta alkueliöstä. Nisäkkäät ovat sivuroolissa: bakteerit päihittävät monisoluiset eliöt sekä lajien lukumäärässä että yhteispainossa. Sienet ovat huomattavasti läheisempiä sukulaisiamme kuin kasvit. Eihän meitä nykyihmisiä ole ollut olemassakaan kuin parisataatuhatta vuotta, kun taas hämähäkit ylpeilevät satojen miljoonien vuosien mittaisella kehityshistorialla.

Johtopäätös: inhimilliset pulmamme ja kärsimyksemme ovat suuremmassa mittakaavassa vain sivuseikkoja.

Lounasaika! Luomakunnan kruunun voisi nyt ripustaa eteisen naulakkoon ja siirtyä salin puolelle. Ateria olisi suunniteltu ravitsemustieteen viimeisimpiä tietoja hyödyntäen.

Iltapäivällä retriittiläisten itsetunto paikattaisiin ja puhallettaisiin täyteen kesänlämmintä ilmaa.

Miten ihmeellinen hermostollinen koneisto meillä kaikilla onkaan päässämme!― Kognitiotieteilijä ja neurologi

Lavalle päästettäisiin kognitiotieteilijä ja neurologi. He eivät saisi toisiltaan suunvuoroa kertoessaan, miten ihmeellinen hermostollinen koneisto meillä kaikilla onkaan päässämme. Kuulisit, kuinka muinaisista aivorakenteista nousevat tunteet yhdistyvät otsalohkon viileään harkintaan tuottaen parhaat päätökset yhteisvoimin. Ymmärtäisit kehon liikkeiden ja käsitteellisen ajattelun väistämättömän yhteyden. (Pidetään kaunokirjoitus alakoulun opetusohjelmassa!) Oppisit luottamaan väläyksenomaisiin näkemyksiin niiden omimmalla alueella ja nukkumaan yön yli silloin, kun pulma vaatii kokemukseen perustuvaa pohdintaa.

toimittaja Tiia Nurmilaakso
toimittaja Tiia Nurmilaakso Kuva: Photo © Petri Vilén toimittaja yle

Kun aivojen käyttöohjeet on käyty läpi, siirryttäisiin tiedonetsinnän pariin.

Nykyisenä tietoverkkojen aikana kaikilla on pääsy ihmiskunnan hienoimman totuudenlöytöprojektin, tieteen, tuloksiin. Tiedehän on laji, jossa yksittäinen ihminen ei pääse sotkemaan uuden tiedon tuottamista kuin korkeintaan väliaikaisesti. Uusia ajatuksia pääsee nimittäin kertomaan muille vain ankaran laaduntarkastusvaiheen kautta. Jos tästä seulasta pääsee silkkoa läpi, muut tutkijat tarkistavat löydökset tahollaan ja paljastavat harhakäsitykset. Ja mikä parasta: tieteilijöiden kesken on sovittu, että jos vanha teoria ei käy havaintojen kanssa yksiin, siitä luovutaan ja otetaan parempi tilalle. Näin tiedon laatu paranee jatkuvasti.

Toki ihmiskunta pääsee verkossa tutustumaan myös muihin kuin tiedeseulonnan läpikäyneisiin hengentuotoksiin. Mistä tietää, voiko nettikirjoittajaan luottaa? Retriittiläiset saisivat opastuksen vertaisarvioitujen tieteellisten sarjojen saloihin sekä lähdeviittausten merkitykseen. Tämän tietopaketin jälkeen kenenkään ei tarvitsisi uskoa gurua sokeasti, koska oma ajattelu ja valistunut tiedonhaku johdattavat luotettavimpien näkemysten äärelle. Tieto kuuluu kaikille!

Retriitin päätöspuheenvuoron ajattelin varata teollisuusmatemaatikolle eli itselleni.

Ei kauneutta ilman matematiikkaa!― Teollisuusmatemaatikko

Matematiikkahan on nykyään kaikkialla, me emme vain näe sitä. Otetaan esimerkiksi valokuvaus. Ennen se oli kemiaa ja käsityötä filminkehityksineen ja punavalonhohteisine pimiöineen. Digitaalinen valokuva puolestaan on iso ruudukollinen numeroita. Siksi kuvien muokkaus, taiteellinenkin, on pohjimmiltaan numeroiden käsittelemistä matematiikan avulla.

kukka erikoislähikuvassakukka erikoislähikuvassa
Kuva: Samuli Siltanen

Katsotaan vaikka oheista kukkakuvaparia. Alkuperäinen eli vasemmanpuoleinen kuva on liian tumma. Kuinka saisimme sen paremman näköiseksi matematiikan avulla? Helppoa: otetaan tumman kuvan numeroista neliöjuuri ja saadaan oikeanpuoleinen vaalea kuva.

Tässäpä siis retriittiläisille kolmiosainen, tasapuolinen yhteenveto päivän annista:

1. Älä hermoile pikkujutuista.
2. Elämä on mahtavaa.
3. Ei kauneutta ilman matematiikkaa!

Kirjoittaja: Samuli Siltanen

Prisma Studion oma teollisuusmatemaatikko Samuli Siltanen näkee matematiikkaa lääkärin röntgenlaitteessa, huulipunamallien siloposkikuvissa ja hämähäkkien ruuanhankinnassa. Hän tutkii Helsingin yliopistolla käänteisiä ongelmia, joissa edetään seurauksista syihin. Samuli viihtyy painavien asioiden, kuten kahvakuulien ja kamerajalustojen, parissa.

Prisma Studion asiantuntijat bloggaavat itselleen tärkeistä tiedeaiheista.

  • Kesäpäivänseisaus - päivä jolloin maapallon ympärysmitta selvisi

    240 eaa tehtiin havainto: maapallo on pyöreä ja valtava!

    Tänään on kesäpäivänseisaus eli pohjoisen pallonpuoliskon vuoden pisin päivä. Paitsi yötöntä yötä, tänään voi juhlistaa tieteellistä havaintoa, joka tehtiin Egyptissä yli 2000 vuotta sitten: maapallo on pyöreä ja valtava! Aurinko paistaa tänään kohtisuoraan taivaalta Kravun kääntöpiirillä.

  • Olenko tarpeeksi hullu ollakseni nero?

    Tutkijoita pitäisi arvioida heidän hulluutensa perusteella.

    Tieteentekijöitä ei pitäisi arvioida julkaistujen artikkelien määrällä tai yliopiston kassaan kilahtaneilla euroilla, vaan hörhöydellä. Onhan hyvin tiedossa, että mitä suurempi tutkija, sitä enemmän pihalla, kirjoittaa teollisuusmatemaatikko Samuli Siltanen. Tieteellisen työni määrää ja laatua mitataan erilaisilla numeroilla. Kuinka monta artikkelia julkaisin viime vuonna?

  • Katse taivaalle kesäpilviin

    Katse taivaalle kesäpilviin

    Kesä on erinomaista aikaa tutustua pilviin. Tuttujen poutaisten Cumulus-kumpupilvien lisäksi taivaalla vaeltaa valkoisia kalanruotoja, höyheniä ja joskus ufomaisia pilviviritelmiä. Ne erottuvat hyvin sinistä taivasta vasten. Kesätaivaalle kuuluvat myös näyttävät ukkos- ja myrskypilvet.

  • "Sinä et kuole tänään”, hoitajan sanat levinnyttä rintasyöpää sairastavalle Anitalle

    Luuston etäpesäkkeet muuttivat Anitan elämän.

    Viisikymppinen Anita sai tietää rintasyöpähoitojen alkuvaiheessa, että luustosta löytyi pari etäpesäkettä. Syöpä oli siis levinnyt. Tällöin rintasyövän ennuste on ankarampi kuin sairauden, jossa syöpäkasvaimia löytyy rinnasta ja/tai kainalosta. Levinneessä taudissa keskimääräinen elossaoloaika on kolme vuotta.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Tiede

  • Kesäpäivänseisaus - päivä jolloin maapallon ympärysmitta selvisi

    240 eaa tehtiin havainto: maapallo on pyöreä ja valtava!

    Tänään on kesäpäivänseisaus eli pohjoisen pallonpuoliskon vuoden pisin päivä. Paitsi yötöntä yötä, tänään voi juhlistaa tieteellistä havaintoa, joka tehtiin Egyptissä yli 2000 vuotta sitten: maapallo on pyöreä ja valtava! Aurinko paistaa tänään kohtisuoraan taivaalta Kravun kääntöpiirillä.

  • Katse taivaalle kesäpilviin

    Katse taivaalle kesäpilviin

    Kesä on erinomaista aikaa tutustua pilviin. Tuttujen poutaisten Cumulus-kumpupilvien lisäksi taivaalla vaeltaa valkoisia kalanruotoja, höyheniä ja joskus ufomaisia pilviviritelmiä. Ne erottuvat hyvin sinistä taivasta vasten. Kesätaivaalle kuuluvat myös näyttävät ukkos- ja myrskypilvet.

  • Olenko tarpeeksi hullu ollakseni nero?

    Tutkijoita pitäisi arvioida heidän hulluutensa perusteella.

    Tieteentekijöitä ei pitäisi arvioida julkaistujen artikkelien määrällä tai yliopiston kassaan kilahtaneilla euroilla, vaan hörhöydellä. Onhan hyvin tiedossa, että mitä suurempi tutkija, sitä enemmän pihalla, kirjoittaa teollisuusmatemaatikko Samuli Siltanen. Tieteellisen työni määrää ja laatua mitataan erilaisilla numeroilla. Kuinka monta artikkelia julkaisin viime vuonna?

  • Elämää avaruudessa - painottomuus haastaa astronautit

    Sukat vaihdetaan kerran viikossa ja lautasetkin syödään.

    Kansainvälinen avaruusasema ISS kiertää maapalloa noin 400 kilometrin korkeudessa huimaa 28 000 kilometrin tuntivauhtia. Tällä hetkellä kyydissä on viisi astronauttia ja kaiken kaikkiaan siellä on elänyt 200 ihmistä. Mutta millaista on elää painottomuudessa? Miten siellä hoidetaan arkiset askareet?

  • Näkökulma: Pelastetaan ilmasto ydinvoimalla!

    Ydinvoima ei tuota hiilipäästöjä. Sitä pitäisi hyödyntää.

    Kuinka monta hiiliatomia täytyy polttaa, jotta saadaan yhtä paljon lämpöä kuin yhden uraaniytimen halkaiseminen tuottaa? Vastaus on 50 000 000. Siis 50 miljoonaa! Havainnollistan: jos hiiliatomi vastaa yhtä riisinjyvää, uraaniatomi on kuin tuhat kiloa riisiä.