Hyppää pääsisältöön

Maisteri vierailee Kuolleessa talossa

Säveltäjä Leoš Janáček
Säveltäjä Leoš Janáček Leoš Janáček,Maisteri Lindgrenin musiikkiesitelmä

Silloin, kun säveltäjä Leoš Janáček ei vaellellut metsissä ja puistoissa kirjoittamassa muistiin linnunlaulua, hän istuskeli kahviloissa ja toreilla nuotintamassa ihmisten puhetta.

Leoš Janáček varusti nuotinnoksensa erilaisilla luonnehdinnoilla, kuten "ällistynyt", "arka ja empivä" tai "ilmeisen kiihtynyt". Näistä muistiinmerkinnöistä karttui vähitellen suuri kirjasto, josta Janáček ammensi materiaalia sävellyksiinsä. Sävellyksistä viimeiseksi jäi ooppera Kuolleesta talosta.

Ooppera perustuu Fjodor Dostojevskin päiväkirjamerkintöihin, jotka hän kirjoitti neljän vuoden aikana vankileirillä Siperiassa. Kirjassa ei tapahdu oikeastaan mitään. Siinä vangit kertovat yksitellen, kuinka tulivat tappaneeksi jonkun, ja Dostojevski pidättäytyy ottamasta tarinoihin moraalista kantaa. On vaikea kuvitella, mistä Janáček sai idean, että juuri tästä kirjasta tulisi hyvä ooppera, mutta niin vain Janáček tapansa mukaan muokkasi siitä itse oopperansa libreton.

Maisteri Lindgren vie kuulijansa Kuolleeseen taloon musiikkiesitelmässään keskiviikkona 27.7. klo 11. Kuolleesta talosta -ooppera lähetetään suorana Savonlinnan oopperajuhlilta Yle Teemalla torstaina 28.7. klo 19, ja on sen jälkeen katsottavissa Yle Areenassa. Esitelmän muut musiikkinäytteet ovat kuunneltavissa tässä.

Mozart kirjeessä isälleen: "Kun Osminin raivo kasvaa, tempomerkintä on uusi: allegro assai (juuri kun aaria näyttäisi loppuvan). Myös tahtilaji ja sävellaji vaihtuvat; sen pitäisi olla tehokasta. Sillä niin kuin ihminen tuollaisessa valtavassa raivotilassa ylittää kaikki järjestyksen, kohtuuden ja sopivaisuuden rajat, on myös musiikin heittäydyttävä hallitsemattomaksi."

"Janáčekin intohimo oli siis tšekin kieli. Se onkin melkoinen kieli valtavassa slaavilaisessa perheessä. Kuten rakasta kuuntelija muistaa kouluajoiltaan, tšekki on läheistä suku alasorbille ja kashubille, hieman kaukaisempaa slovakialle ja puolalle."

"Janáček toistaa pieniä sävelaiheita ja rytmejä, panee monta pientä asiaa tapahtumaan yhtä aikaa ja synnyttää orkesterissa musiikkia, joka tuo mieleen järven pinnan: se on harvoin tyyni, ja erilaisia tuulenvireitä ja virtauksia on niin paljon, että pinta elää monella tavalla yhtä aikaa."

"Tuo oli Janáčekin Sinfoniettasta vuodelta 1926. Teos sinfoniaorkesterille, jossa on 12 trumpettia, sijoittuu säveltäjän päässä tarkasti Brnon kaupungin eri kaduille ja aukioille, mutta meille muille se on absoluuttista musiikkia vailla ulkoisia merkityksiä. Sen päätä huimaava johdanto ottaa kaiken irti trumpettirivistöstä ja patarummuista eikä ole kaukana siitä, mitä jotkut yhdysvalloissa alkoivat 40 vuotta myöhemmin kutsua minimalismiksi."

"74-vuotias Janáček jätti koiransa, kanansa ja muistivihkonsa puutarhan pöydälle ja rynnisti muun kylänväen avuksi etsimään kadonnutta lasta. Juostessaan muiden mukana metsässä hän rasitti itseään liikaa. Illalla hän oli kovassa kuumeessa, ja hänet vietiin sairaalaan, jossa hän kuoli rauhallisesti keuhkokuumeeseen. "

  • Baritoni Samuli Takkula: "Toivon että minusta tulee isona oopperalaulaja."

    Tutustu baritoni Samuli Takkulaan.

    Baritoni Samuli Takkula on jo valmistunut Taideyliopiston Sibelius-Akatemian kirkkomusiikiosastolta. Oopperalaulajan ammatti on kuitenkin vielä tavoitteena tällä kolmen lapsen isällä, jonka vaimo on myös kanttori sekä laulupedagogi. Kuka? Olen Samuli Takkula ja olen syntynyt Tampereella 1983.

  • Mari Mäntylä jatkaa erikoistumisen varassa

    Levyarvostelu

    On kulunut yhdeksän vuotta siitä, kun decacordeen eli kymmenkieliseen kitaraan erikoistunut Mari Mäntylä julkaisi ensimmäisen soololevynsä Alba-yhtiöllä. Yksi Mäntylän työskentelykohteista on kotimainen decacorde-bandoneon-duo Duo Dryades. Yleisestikin hänet kutsutaan paikalle, kun tarve vaatii tätä kitaransoiton erikoislajia.

  • Tee se minkä Faurélle voit

    Levyarvostelu

    Gabriel Faurén musiikkia on kenties maailman helpointa esittää. Ranskalaisen suurmiehen makea pursote osuu juuri siihen lokeroon, jossa reilumpikin unenomainen pöpperöiminen saattaa saada sekä esittäjän että yleisön puolihuolimattoman hyväksynnän. Helpompaa musiikkia on tietenkin olemassa faktisesti, mutta sudenkuoppaklasarin metsästä ainakin puoli hehtaaria on varattu jättiläisten vanavedessä aina tulevalle nimelle Fauré. Kolmekymppinen sellisti Andreas Brantelid ja pianisti Bengt Forsberg eivät lukeudu kuitenkaan Faurén alisuorittajiin.

  • Ranskan-kierros nostaa kuoropojille jo liikaa kierroksia

    Levyarvostelu

    Koska Seattlen sinfoniaorkesteri on ollut levyttäjänä koko historiansa ajan ahmatti, se on loogisena tulemana saapunut myös Ranskan viime vuosisadan musiikin tontille. Vauhtia tälle antaa myös se, että seitsemättä kauttaan taiteellisena johtajana aloittava Ludovic Morlot on ranskalainen. Orkesteri perusti vuonna 2014 oman levymerkin, minkä jälkeen ensin oli kolminkertaisesti Henri Dutilleux’n vuoro, ja nyt seattlelaiset sukeltavat Olivier Messiaenin vahvasti uskonnolliseen väriloistoon.