Hyppää pääsisältöön

Esko Hukkanen esiripun takana ja kotioloissaan

Näyttelijä Esko Hukkanen muisteli uraansa ja puhui politiikkaa Esiripun takaa -ohjelmassa, joka esitettiin vuonna 1995. Artikkeliin on myös koottu Ylen arkistovalokuvia Hukkasen pitkän uran varrelta.

Vuonna 1927 syntynyt Hukkanen ehti näytellä Oulun, Imatran, Kouvolan, Joensuun, Lappeenrannan, Mikkelin ja Lahden teattereissa. Teatterin lisäksi mies työllisti itseään läpi uransa television näytelmissä, sarjoissa ja elokuvissa. Oheisen haastattelun kuvauksen aikaan ajatuksissa oli päällimmäisenä näytelmä Kolkutan tiellä, jossa Hukkanen oli näyttelijätyön lisäksi käsikirjoittajana.

Näyttelijöiden kotioloihin kurkistanut ohjelmasarja päästi tunnetut näyttelijät ääneen ilman rooleja ja omina itsenään.

Esko Hukkanen Yleisradion tuotannoissa

Yleisradiossa Esko Hukkanen debytoi pienessä roolissa Toivo Pekkasen omaelämäkerrallisen romaanin Lapsuuteni näytelmäsovituksessa 1967. Ensimmäisen pääosaroolinsa hän teki televisioteatterin Herra Hylkeessä vuonna 1970. Ensimmäinen pitkän näytelmän pääosa oli Maiju Lassilan pienoisromaaniin perustuvassa Tulitikkuja lainaamassa 1972.

Myöhemmille sukupolville tutumpi rooli tuli vuonna 1976, kun Veli-Matti Saikkonen ohjasi Veijo Meren romaaniin perustuvan tv-elokuvan Manillaköysi. Hukkanen näytteli elokuvassa vääpeliä, joka oli välillä varsin epätoivoisen tehtävän edessä.

Ikimuistoisimmat Hukkasen tv-töistä ovat samalla niitä kaikista lyhyimpiä. Hän oli olennainen osa 1980-luvun suosituimpiin sketsisarjoihin kuulunutta Velipuolikuuta. Esimerkiksi Ala porvariksi ja Pontsan perheen kahvihetkeä varjostava laskiämpäri, ovat kestäneet aikaa ja osoittautuneet ajankohtaisiksi sketseiksi vielä 2000-luvullakin.

Hukkasen kenties hienoin näyttelijäsuoritus nähtiin vuonna 1985 kun ohjaaja Matti Ijäs päästi tragikoomisen ja abstraktin Painijansa katsojien (sekä Esko Nikkarin) kimppuun. Iäkselle tyypilliseen tapaan Painijassakin käsiteltiin loppumisen ja kuoleman tematiikkaa surumielisellä huumorilla höystettynä.

Hukkanen jäi eläkkeelle Lahden kaupunginteatterista vuonna 1991, mutta jatkoi näyttelemistä vielä eläkkeelle jäämisen jälkeenkin. 1990-luvulla häntä nähtiin mm. tv-sarjoissa Metsolat, Pari sanaa lemmestä ja Tuliportaat. Hukkasen viimeiseksi näyttelijätyöksi jäi Kullervo Väkeväisen rooli sarjassa Lehmän vuosi (2006–2010).

Esko Hukkanen kuoli 22. heinäkuuta 2016. Hän oli kuollessaan 88-vuotias.

Kommentit

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Se aito oikea Andy McCoy – The Real McCoy on fiktiota ja dokumenttia yhdistävä elokuva maamme yhdestä tunnetuimmasta rokkarista

    The Real McCoy on mieleenpainuva kertomus Andy McCoysta.

    Pikimustat hiukset, kirjavia huiveja ja hattuja. Röyhelöä, koruja ja kajaalia. Suuri rakkaus musiikkiin sekoitettuna kyltymättömään rock-asenteeseen – kyseessä on tietysti Andy McCoy. Pekka Lehdon ohjaamassa The Real McCoy -elokuvassa kuvataan kiistatta Suomen yhden tunnetuimman rock-muusikon elämää dokumentaation ja fiktion kautta.

  • Suomen presidentit

    Presidentit kautta aikain kuvina ja äänessä.

    Elävän arkiston kooste esittelee Suomen presidentit Ståhlbergista Niinistöön arkistofilmien, tv-ohjelmien ja audioiden kautta. Varhaisimmistakin presidenteistä löytyy liikkuvaa kuvaa, sillä filmille on aikoinaan taltioitu muun muassa virkaanastujaispuheita. Ja mitä pidemmälle mennään, sitä enemmän löytyy myös epävirallisempaa kuvamateriaalia – presidentit ovat tulleet lähelle kansaa television välityksellä ja esitelleet niin harrastuksiaan kuin lemmikkejään.

  • Luotsi on merten henkivartija

    Luotsiveneet ovat elintärkeitä merellä työskennellessä.

    Vuonna 1994 julkaistu Meri työmaana -dokumentti käy läpi luotsien historiaa aina 90-luvulle asti. Dokumentin ovat toimittaneet Bosse von Willebrand ja Rikard Thölix.

  • Karvian ourat – uniikki saariryhmä Selkämerellä

    Ohjelma vuodelta 1971.

    Vuonna 1971 valmistuneessa tunnelmallisessa dokumentissa Karvian Ourat tutustutaan Ouran saaristoon ja asukkaisiin. Ourat on ainutlaatuinen saaristo avomeren tuntumassa. Selkämerellä sijaitseva, sadoista saarista ja luodoista koostuva säpäleinen kokonaisuus on maisemallisesti poikkeuksellisen merkittävä. Pirunpellot ja louhikko luovat saariryhmälle ominaisen maiseman.

  • Merikartan reunoilla – suomalaista saaristoa linssin läpi

    Lähde saaristomatkalle arkisto-ohjelmien parissa.

    Viettelevien postikorttimaisemien ohella osa saaristoromantiikan lumoa on eristäytyneisyys ja meren mahdin edessä nöyrtyminen. Kaukaiset luodot ja autiot majakat eivät lakkaa kiehtomasta venematkailijoita, mutta millaista on syrjäinen saaristolaiselämä paikallisväestön silmin? Nosta ankkuri ja lähde Elävän arkiston luotsaamalle merimatkalle Suomenlahdelta Perämerelle saaristoaiheisten dokumenttien parissa.

  • "Se oli satumaisen kaunis kesä" – Maitopojan muisteluita vuodelta 1955

    Bosse von Willebrandin muistelmia kesältä 1955.

    Vuonna 1955 toimittaja Bosse von Willebrand vietti ison osan kesästään soutuveneessä Espoon Suvisaariston selkää taittaen. Tuolloin 14-vuotias nuorimies toimitti maitoa ja muita tarpeita lähiseudun mökkiläisille veneellä. Miehen itse toimittama ja ohjaama Minns du sommaren -55? (1994) on tarina nuoruuden kesästä ja silloisen Suomen tapahtumista.

  • "Saaren ihmisen tulee aina tietää, mitä tekee" – Dokumenttipari kuvaa elämää autioituvassa Tammion saaressa 1970-luvulla

    Dokumenttipari kuvaa Tammion kalastajasaaren karua elämää.

    "Kun pohjatuuli tuivertaa ja ulkona on 26 astetta pakkasta, henkeä ei voi ulkona vetää", kuvailee Katri Suomalainen Tammion kalastajasaaren talvea. Esko Tommolan, Reijo Pasin ja Riitta-Sisko Jukkala-Benischin toimittamat dokumentit Saariston silmä sammuu (1970) ja Saariston silmä syttyy (1971) pureutuvat saaren viimeisten asukkaiden työntäytteiseen arkeen. Dokumenttien keskiössä on pariskunta Katri ja Vilho Suomalainen, jotka ovat asuneet saarella vuosikymmenien ajan.

  • Trunsön Ulla – kalastajaelämää sähköttömässä ulkosaaristossa

    Dokumentti sopeutumisesta 80-luvun saaristolaiselämään.

    Anna-Maija Eräkankaan ohjaama Trunsön Ulla on 1980-luvun puoliväliin sijoittuva aikalaisdokumentti nuoren kaupunkilaispariskunnan sopeutumisesta eristäytyneeseen saaristolaiselämään ja suppeisiin elinkeinomahdollisuuksiin.

  • Majakka – tarinoita Suomen kaukaisimmalta luodolta

    Lyhytdokumentti Majakka kertoo Märketin majakanvartijasta.

    Hurmaava Ragnar Eriksson kertoo 21-vuotisesta taipaleestaan Märketin majakanvartijana kaukaisella pikkuluodolla keskellä Ahvenanmerta. Heikki Aarvan ja Matti Ijäksen ohjaama lyhytdokumentti valmistui 1976 – vuonna, jona Märket oli viimeisen kerran miehitettynä.