Hyppää pääsisältöön

Esko Hukkanen esiripun takana ja kotioloissaan

Näyttelijä Esko Hukkanen muisteli uraansa ja puhui politiikkaa Esiripun takaa -ohjelmassa, joka esitettiin vuonna 1995. Artikkeliin on myös koottu Ylen arkistovalokuvia Hukkasen pitkän uran varrelta.

Vuonna 1927 syntynyt Hukkanen ehti näytellä Oulun, Imatran, Kouvolan, Joensuun, Lappeenrannan, Mikkelin ja Lahden teattereissa. Teatterin lisäksi mies työllisti itseään läpi uransa television näytelmissä, sarjoissa ja elokuvissa. Oheisen haastattelun kuvauksen aikaan ajatuksissa oli päällimmäisenä näytelmä Kolkutan tiellä, jossa Hukkanen oli näyttelijätyön lisäksi käsikirjoittajana.

Näyttelijöiden kotioloihin kurkistanut ohjelmasarja päästi tunnetut näyttelijät ääneen ilman rooleja ja omina itsenään.

Esko Hukkanen Yleisradion tuotannoissa

Yleisradiossa Esko Hukkanen debytoi pienessä roolissa Toivo Pekkasen omaelämäkerrallisen romaanin Lapsuuteni näytelmäsovituksessa 1967. Ensimmäisen pääosaroolinsa hän teki televisioteatterin Herra Hylkeessä vuonna 1970. Ensimmäinen pitkän näytelmän pääosa oli Maiju Lassilan pienoisromaaniin perustuvassa Tulitikkuja lainaamassa 1972.

Myöhemmille sukupolville tutumpi rooli tuli vuonna 1976, kun Veli-Matti Saikkonen ohjasi Veijo Meren romaaniin perustuvan tv-elokuvan Manillaköysi. Hukkanen näytteli elokuvassa vääpeliä, joka oli välillä varsin epätoivoisen tehtävän edessä.

Ikimuistoisimmat Hukkasen tv-töistä ovat samalla niitä kaikista lyhyimpiä. Hän oli olennainen osa 1980-luvun suosituimpiin sketsisarjoihin kuulunutta Velipuolikuuta. Esimerkiksi Ala porvariksi ja Pontsan perheen kahvihetkeä varjostava laskiämpäri, ovat kestäneet aikaa ja osoittautuneet ajankohtaisiksi sketseiksi vielä 2000-luvullakin.

Hukkasen kenties hienoin näyttelijäsuoritus nähtiin vuonna 1985 kun ohjaaja Matti Ijäs päästi tragikoomisen ja abstraktin Painijansa katsojien (sekä Esko Nikkarin) kimppuun. Iäkselle tyypilliseen tapaan Painijassakin käsiteltiin loppumisen ja kuoleman tematiikkaa surumielisellä huumorilla höystettynä.

Hukkanen jäi eläkkeelle Lahden kaupunginteatterista vuonna 1991, mutta jatkoi näyttelemistä vielä eläkkeelle jäämisen jälkeenkin. 1990-luvulla häntä nähtiin mm. tv-sarjoissa Metsolat, Pari sanaa lemmestä ja Tuliportaat. Hukkasen viimeiseksi näyttelijätyöksi jäi Kullervo Väkeväisen rooli sarjassa Lehmän vuosi (2006–2010).

Esko Hukkanen kuoli 22. heinäkuuta 2016. Hän oli kuollessaan 88-vuotias.

Kommentit
  • Kirsi Kunnaksen Tiitiäis-hahmot loikkivat Punni-pupun johdolla kirjasta radioon

    Aino-Maija Tikkanen lukee klassikkosatuja.

    Mistä löytyy korvaton pupu tai kengälle kaveri? Entä miksi prinssit hyppivät toistensa yli? Vuonna 1963 näyttelijä Aino-Maija Tikkanen kertoili Kirsi Kunnaksen rakastettuja Tiitiäisen tarinoita radioaalloille, jotka ovat viimein rantautuneet Areenaan sadunnälkäisten mielikuvitusseikkailijoiden riemuksi.

  • "Hyvä Holkeri!" – Kummelin Saldo oli taloussatiiri lama-Suomesta

    Tynnyripukuinen laman uhri ja aikakauden tutut nimet.

    Lama on vienyt Suomen syvään kriisiin useasti. 1990-luvun alun lama oli monelle kovaa aikaa. Pankkisotkujen myötä korot kipusivat taivaisiin ja moni koki henkilökohtaisen konkurssin. Komediaryhmä Kummeli otti vuosina 1993 ja 1994 kantaa maan tilanteeseen. Syntyi satiirinen sketsisarja Saldo, jossa kiitettiin ja kehuttiin aikakauden tunnetuimpia talousnimiä. Tynnyriasuinen päähenkilö menetti jopa vessanpönttönsä velkojille.

  • Vodkaa, komisario Palmu! Pala YYA-Suomea tallentui filmille parodian keinoin

    Neljäs Palmu-elokuva valmistui vuonna 1969

    Matti Kassila ohjasi vuonna 1969 neljännen Palmu-elokuvansa, joka tiukimman koulukunnan mielestä ei ole Palmu-elokuva ollenkaan. Mika Waltarihan ei osallistunut enää tämän elokuvan tekoon. Tuloksena olikin siis jotakin ihan muuta: pistämättömän hauska ajankuva Suomesta, josta idänsuhteiden herkistämien valtiovallan ja tv:n parista löytyi runsaasti herkullista parodioitavaa.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto