Hyppää pääsisältöön
Aihesivun Metsien kätkemä pääkuva

Nokipannukahvin salaisuudet

Nokipannu jäähtymässä kivellä.
Nokipannu jäähtymässä kivellä. Kuva: EPA/ Antti Huttunen metsien kätkemä

Moni sanoo, että kahvi maistuu parhaalta, kun se on valmistettu nuotiolla. Retkellä oma suosikkini on aamukahvi hyvin nukutun yön jälkeen. Kahvin keittäminen on melkein kuin pyhä rituaali. Veden kiehumista ja kahvin laskeutumista odotan vähän kärsimättömästi, mutta kun kahvi on kaadettu kuksaan, pysähtyy aika. Tahdon juoda aamukahvini hiljaa, kaikessa rauhassa luontoa kuunnellen ja tarkkaillen.

Kun on ollut yötä metsässä, voi tuntua, että aamukahvi tuoksuu erityisen voimakkaasti. Se on kuin juhlavieras luonnon omien tuoksujen keskellä.

On lähes yhtä monta tapaa keittää kahvia kuin keittäjääkin – ja jokaisen keittotapa on se ainoa oikea. Olen kuullut kahvia kiehautettavan kolme kertaa. Joku kopsauttelee pannun kylkeen oksalla tai puukon hamaralla, joku taas kaataa ensimmäisen kuksallisen kahvia takaisin pannuun. Toiset antavat purujen olla iloisesti sekaisin ja antavat kahvin rauhoittua vasta kuksassa. Makumieltymyksiä on monia. Jonkun perinteen mukaan pannuun laitetaan kahvia kolme kourallista, ihan sama minkä kokoinen pannu on kyseessä. Jotkut laittavat pieneen pannuun kourallisen, isompaan kaksi.

Itse ole varsin suurpiirteinen kahvinkeittäjä. Annan veden kiehua, nostan pannun pois tulilta ja lisään kahvinporot. Kaadan nahkaisesta kahvipussista puruja niin paljon, että pinnalle jää pieni keko, kuin miniatyyritunturi. Nostan kahvipannun takaisin tulille ja odotan. Kun kahvi taas kiehahtaa, nostan pannun pois tulilta laskeutumaan. Lorautan juomapullostani ihan pienen tilkan kylmää vettä, se nopeuttaa kahvinporojen laskeutumista. Annan kahvin tekeytyä rauhassa ja kaadan sitä rauhallisesti kuksaan.

Kahvia voi maustaa eri tavoilla. Normaalien maitojen ja sokereiden lisäksi voi kahviin lisätä vaikka perinteisen voinokareen tai hyppysellisen suolaa.

Lopputulemana sanottakoon se, että kahvi on aina sen parempaa, mitä nokisempi on pannusi. Silloin luultavimmin olet käynyt paljon metsässä kahvilla ja olet löytänyt oman tapasi sitä keittää. Tässä kuitenkin karkea perusohje:

  1. 1 litra vettä
  2. 2dl kahvia (pannulaatua)
  3. Keitä vesi, lisää kahvi, kiehauta, anna laskeutua.
  4. Nauti!

Minna Jakosuo
Kirjoittaja on luonto- ja eräopas, joka yöpyi viime vuonna ulkona lähes sata yötä.

  • Inarin ja Sodankylän kohteet

    Inarin kohteet Metsien kätkemän jaksosta

    Lapin luonnossa kohtaavat äärimmäisyydet. Herkkyys ja suuret voimat, mennyt ja nykyisyys, kiihkeä kesä ja hyytävä talvi. Ehkä juuri siksi se hullaannuttaa niin monet palaamaan luokseen kerta toisensa jälkeen.

  • Matkapäiväkirja: Lemmenjoki ja mahtiseidat

    Inari on mahtavien seitojen ja tarinoiden koti.

    Lapin luonto jättää ihmiseen pysyvän jäljen, sellaisen, josta ei edes halua päästää irti. Varsinkin Lapin kohteita valittaessa kärsimme runsaudenpulasta – eri vuodenaikoina on niin paljon nähtävää laajalla alueella, että on vaikea ensin kohdentaa kolmipäiväinen retki johonkin tietylle alueelle. Valitsemme kohteeksemme Inarin-seudun, ja siltikin liikumme satojen kilometrien laajuisella alueella, niin kuin paimentolaiset ikään.

  • Lapin poropizza

    Metsien kätkemän eväät Lapissa

    Jokaisella kulttuurilla on omat lättynsä. Beduiineilla nuotioleipä, italialaisilla pizza, intialaisilla naan ja Lapissa rieska. Me keksittiin tehdä hieman modernimpi puolivalmis Lapin-pizza, joka on helppo taikoa kokoon vaikka vaelluksella.