Briteissä festarikävijät saivat testata anonyymisti, mitä heidän huumeensa oikein sisältävät. Myös Suomeen yritetään saada vastaavaa palvelua.
Viime viikonloppuna Isossa-Britanniassa festarikävijöille tarjottiin mahdollisuutta testauttaa huumeitaan, ja selvittää siten niiden koostumus. The Guardianin mukaan tämä oli ensimmäinen kerta, kun maassa tarjottiin festariväelle anonyymia huumeiden testausta yhteisymmärryksessä paikallisen virkavallan kanssa. Testauksen yhteydessä ihmisille tarjottiin myös turvallisuuteen sekä terveyteen liittyvää tietoa ja tukea – eli päihdevalistusta.
Noin 200 ihmistä kokeili palvelua, ja testit paljastivat esimerkiksi MDMA:na myydyn huumeen sisältävän muun muassa ammoniumsulfaattia, jota käytetään yleisimmin lannoitteena. Noin neljännes testaajista päätti testauksen ja valistuksen jälkeen, ettei haluakaan ottaa huumeita ja jätti ne testaajien tuhottavaksi.
Iso-Britannian tapaus on huomioitu myös Suomessa asiantuntijoiden keskuudessa. Festareilla pyörii samoja aineita kuin kadullakin, eli kaikkea aina amfetamiinista marihuanaan, ekstaasiin ja muuntohuumeisiin.
Pitäisikö vastaavaa palvelua tarjota myös festareilla Suomessa? A-klinikkasäätiön mielestä kyllä.
"Tarkoituksena ei missään tapauksessa ole sanoa, että huumeidenkäyttö olisi turvallista tai hyväksyttävää."
- Ajat ovat muuttuneet, ja kyllä toimintatapojenkin pitäisi silloin muuttua. Nykypäivän päihdekäyttö on niin pirstaloitunutta, että kyllä meidän on tarpeen täällä Suomessakin pohtia tällaista toimintaa, jossa ennakkoluulottomasti kokeillaan ja annetaan tämän tyyppistä palvelua – niin kauan kuin siinä on ajatuksena ennaltaehkäisy sekä se, että pyritään välttämään ikäviä seurauksia yksittäisille käyttäjille, sanoo A-klinikkasäätiön johtava ylilääkäri Kaarlo Simojoki.
Itse asiassa huumeiden anonyymin laboratoriotestauksen mahdollisuutta selvitellään jo A-klinikkasäätiön Muunto-hankkeessa.
- Jos saataisi tällainen testauspalvelu toimimaan, niin se olisi ihan valtavan hyödyllinen paitsi terveydenhuollossa, niin laajemminkin eri viranomaisille, selvittää Muunto-hankkeen projektikoordinaattori Miina Kajos.
Asiantuntijat haluavat vedota realismiin ja inhimilliseen lähestymiseen. Testauksen ja tuen myötä potentiaalinen käyttäjä voi suojella itseään uuden tiedon ja tuen valossa.
- Lähtökohtaisesti huumeidenkäyttö on kiellettyä, ja siitä on hyvä lähteä. Kuitenkin me tiedetään, että reaalimaailmassa kaikki tätä eivät noudata. Ja siinä tapauksessa, jos joku on päättänyt tieten tahtoen lakia rikkoen käyttää huumeita, niin onhan se hyvä että me siinä kohtaa pyritään estämään hänelle itselleen ja yhteiskunnalle koituvia haittoja, johtava ylilääkäri Simojoki sanoo.
Muunto-hankkeen projektikoordinaattori Kajos haluaa myös korostaa sitä, että pääasia palvelussa olisi haittojen minimointi. Testaus myös tarjoaisi tietoa esimerkiksi kaduilla liikkuvista aineista viranomaisille ja terveydenhoitoalalle. Näin ihmisiä voidaan varoittaa ja tarvittaessa hoitaa tehokkaammin.
Huumeiden testausta ja valistusta festareilla on tehty Britannian lisäksi jo ainakin Itävallassa, Sveitsissä ja Hollannissa.
- Suomi ei ole mikään yksinäinen saareke. Niihin kokemuksiin perustuen, mitä maailmalta on tällä hetkellä, sanoisin että meilläkin sitä tarvetta on ja olen sitä mieltä että meidän pitäisi sellainen järjestelmä luoda. Niin kauan, kun tässä on päätähtenä se ihmisten suojelu, niin voidaan tavoitetta viedä eteenpäin ja tuottaa tällaista järjestelmää esimerkiksi festareille, Simojoki sanoo.
Festarit ovat johtavan ylilääkärin mukaan hyvä paikka testaukseen, sillä siellä liikkuu esimerkiksi paljon nuoria ja mahdollisesti ensikertalaisia. Testauksen ja informaation sekä tuen myötä toivotaan, että aine jää parhaimmillaan kokonaan käyttämättä.
Poliisi: Meidän velvollisuus on puuttua
Testauksen mahdollisuuden selvittäminen on vielä kesken, eikä kyseessä ole mikään täysin ongelmaton hanke. Tällä hetkellä selvitetään hankkeen istumista Suomeen erityisesti laillisuuden näkökulmasta ja mukana keskustelussa on tahoja aina kansalaisjärjestöistä ministeriöihin.
Rikosylikomisario Risto Lohi näkee testauksen poliisin näkökulmasta hyvin ongelmallisena monestakin syystä, eikä usko tällaisen testauksen vähentävän haittoja. Huolta aiheuttavat muun muassa testin tarkkuus, testaajan velvollisuudet ja vastuut, huumeidenkäytön kynnyksen mahdollinen aleneminen ja diilereiden testauksen hyväksikäyttö.
- Poliisina en ole ensimmäisenä käytäntöjä muuttamassa. Poliisin tehtävä on sen vallitsevan lainsäädännön mukaan hyvin yhdenmukaisesti ja ennakoitavasti tehtävä sitä omaa hommaa, että kansalaiset tietävät miten poliisi toimii ja miten voidaan menetellä.
Huumeita löytäessä poliisilla on siis velvollisuus puuttua asiaan ja takavarikoida aine sekä käynnistää esitutkinta. Lohi ei lähtisi liberalisoimaan lakia, mitä tulee huumeiden testaamiseen festareilla.
- Onko se yhdenmukaista, että festareiden testauspaikalla poliisi kääntää katseen muualle mutta sitten jossain tuolla kadulla sama määrä aiheuttaa poliisin toimenpiteen ja rikosilmoituksen laatimisen?
"Uskoisin, että 2–3 vuoden sisällä meillä on tällainen palvelu ainakin koekäytössä."
A-klinikkasäätiöstä korostetaan myös, että testauksen toteuttaminen Suomessa edellyttää laajaa keskustelua päättäjien kanssa. Muunto-hankkeessa testausta pohditaan myös laajemmin – ei vain festivaaleille.
- Tarkoituksena ei missään tapauksessa ole sanoa, että huumeidenkäyttö olisi turvallista tai hyväksyttävää. Mutta huumeita kuitenkin käytetään, ja tätä kautta koitetaan kitkeä pahimmat haitat pois, Kajos kertoo.
Projektikoordinaattori kertoo, että on mahdollisia keinoja estää diilereitä käyttämästä palvelua myynnin edistämiseen.
- Pelkona toki on se, että mahdollistetaanko tässä se että diilerit käyttävät ja toteavat ”Jes tää on 100% kokaiinia – pannaanpa myyntiin” ja siihenhän tämä ei todellakaan ole tarkoitettu. Muualla maailmassa ei ole tällaisia viitteitä ollut, että tämmöiseen palvelua käytettäisi, Simojoki sanoo.
A-klinikkasäätiöstä kuitenkin halutaan muistuttaa, että harva asia maailmassa on täysin haitaton, ja hankkeessa yritetään heidän mukaan nähdä suurempi kuva.
- Toivotaan että tässä nähdään ne suuret hyödyt mitä tässä on saavutettavissa. Ja ymmärretään, että ne hyödyt ylittävät hyvin toteutettuna mahdolliset haitat, Simojoki sanoo.
Mitä nyt tapahtuu?
Johtava ylilääkäri uskoo, että testauspalvelu olisi mahdollista toteuttaa haluttaessa Suomessa lähivuosina.
- Uskoisin, että 2–3 vuoden sisällä meillä on tällainen palvelu ainakin koekäytössä. Sen jälkeen katsotaan ja nähdään onko laajempaa tarvetta, Simojoki arvioi.
- Meidän näkemyksen mukaan tämä toimintamalli on kyllä nykyiseen suomalaiseen lainsäädäntöönkin todennäköisesti istutettavissa, kun se kerta muuallakin maailmassa on onnistunut, hän vielä sanoo.
Muunto-hankkeen projektikoordinaattorin mukaan syksyllä tiedetään enemmän, kun selvitys testauksen lainsäädännöllisistä seikoista on käyty läpi. Ja kävi testauspalvelun miten tahansa, niin Muunto-hanke aikoo joka tapauksessa pystyttää nettiin anonyymisti toimivan alustan, jonka kautta tehdään päihdetyötä.
- Tämä on ennaltaehkäisyn yksi uusi toimintamalli. Meidän pitää nyt vain rohkeasti maailman muuttuessa, ja globalisaation jyrätessä myös päihdekentällä, ottaa uusia toimintamalleja ja katsoa mikä toimii Suomessa ja mikä ei, Simojoki sanoo lopuksi.
Aihetta käsiteltiin myös radiossa YleX Etusivussa – koko lähetyksen voi kuunnella tästä:
Lue myös:
