Hyppää pääsisältöön

Seppo Ruohonen: Taide luo uskoa parempaan

Oopperalaulaja Seppo Ruohonen
Oopperalaulaja Seppo Ruohonen Kuva: Yle Seppo Ruohonen,musiikin voima

Kilpailuvietti, yhteiskunnallinen omatunto ja elämän suuret kysymykset. Nämä kolme asiaa ovat vieneet tenori Seppo Ruohosta eteenpäin. Toimittaja Timo Asikainen keskusteli Ruohosen kanssa musiikin ja taiteen voimasta.

Oopperalaulaja Seppo Ruohonen täytti huhtikuussa 70 vuotta, mutta ikä ei ole juurikaan hidastanut hänen tahtiaan. Pitkän linjan pedagogi opettaa edelleen, ja lokakuussa on tiedossa juhlakonsertti.

– Täytyy olla kiitollinen siitä, että on päässyt jo tähän ikään. Vaikka eihän ikä toki ole mikään ansio, ne pitäisi hankkia jollain muulla tavalla, Ruohonen hymähtää.

Ansioita Ruohonen on pitkän laulajan uransa aikana ehtinyt hankkia yllin kyllin. Wienin musiikkikorkeakoulusta parhain arvosanoin aikanaan valmistunut tenori on ollut kiinnitettynä Suomen Kansallisoopperan ja Frankfurtin oopperan lisäksi Berliinin Deutsche Operiin ja moniin muihin keskieurooppalaisiin oopperataloihin. Ruohonen on vienyt osaamistaan myös eteenpäin, ja hän on tehnyt pitkän uran Sibelius-Akatemian oopperakoulutuksen professorina.

Kilpailuvietti syttyi jo veljesten kesken

Seppo Ruohonen kertoo, että häntä on aina ajanut eteenpäin voimakas kilpailuvietti.

– Jo lapsena me kolme poikaa kilpailimme koko ajan pullan palasista tai makeisista, hän nauraa viitaten kahteen iskelmälaulajaveljeensä Mattiin ja Teppoon.

Kilpailu kuului itsestäänselvästi myös toiseen intohimon kohteeseen, urheiluun, josta Ruohonen kaavaili myös ammattia itselleen. Nivelsiteet eivät kuitenkaan kestäneet tiivistä harjoittelua, ja musiikki vei lopulta voiton. Kilpailu kuitenkin jatkui kovana myös oopperalavoilla.

– Vaikka oopperaesitys tehdäänkin työryhmän kanssa yhdessä, liittyy siihen kuitenkin aina kilpailu siitä, kuka saa lopussa parhaat aplodit. Tietysti myös rooleista käydään kulissien takana kovaa kilpailua.

Esiintyvällä taiteilijalla pitääkin olla vahva ego ja esiintymisvietti. Hyvän itseluottamuksensa avulla Ruohonen kertoo selvinneensä myös vaikeista hetkistä, ja hän on saanut siitä voimaa jatkaa eteenpäin ja pyrkiä tekemään asiat aina vähän paremmin. Liiallisessa omaan itseen keskittymisessä on kuitenkin aina kääntöpuoli.

– Me suuret sotien jälkeen syntyneet ikäluokat olemme haalineet itsellemme kaikki edut, ja nyt leikataan surutta muilta. Tuntuu, että esimerkiksi joidenkin palkkioiden kohdalla suhteellisuus on kadonnut kokonaan.

Taiteilijat mukaan yhteiskunnalliseen keskusteluun

Seppo Ruohonen onkin sitä mieltä, että taiteilijoiden pitäisi uskaltaa ottaa kantaa myös yhteiskunnallisiin kysymyksiin. Koska julkisuus on osa ammattia, on taiteilijoiden velvollisuus käyttää sitä vastuullisesti ja puhua myös yhteiskunnan heikompiosaisten puolesta.

– Minua surettaa nuorten ihmisten tarve tulla kuuluisaksi ja päästä julkisuuteen ilman sen kummempaa työntekoa. Vasta silloin, kun on kulkenut pitkään ja määrätietoisesti omaa tavoitettaan kohti, voi olla toisille jotain annettavaa, Ruohonen sanoo painokkaasti.

Hän on huolestunut ylipäänsä siitä, miten taide selviää tämän päivän ilmapiirissä, jossa kaiken pitäisi olla helposti pureskeltavaa ja mahdollisimman nopeasti saatavilla.

– Suomessa on menossa nyt teknologiahuuma. On alkanut hämärtyä se, että kaikki alkaa kuitenkin ihmisestä, Ruohonen sanoo.

– Taiteessakin on selvästi nähtävissä keisarin uudet vaatteet -ilmiö. Kaikesta tehdään robottimaista ja koneellista, se on nykyään hienointa, mitä voi kuvitella. Laulamisessa ja elämässä yleensäkin pelkistäminen on kuitenkin tärkeää, pitäisi löytää se jokin vaikeasti tavoitettava ydin. Nykyään kaikki tuntuu pikemminkin pirstaloituvan ja hajoavan niin, ettei mitään ydintä olekaan, hän harmittelee.

Elämän ja kuoleman kysymyksiä

Ruohosen mielestä taiteen tehtävä onkin luoda ihmisille uskoa parempaan ja auttaa heitä tavoittamaan jotakin arkipäivää ylevämpää.

– Elämän ja kuoleman rajan häilyväisyys on asia, joka kiehtoo minua kovasti, kertoo Ruohonen, joka on käynyt läpi kaksi vakavaa sairautta.

– Taiteilija elää näiden kysymysten kanssa koko ajan, ja meidän tehtävämme on tuoda niitä tuntemuksiamme esiin taiteessamme.

– Jos näen yleisössä jonkun haukottelevan, minulla on ollut aina kova tahto saada hänet havahtumaan. On hienoa nähdä, miten kuulijat alkavat elää mukana. Olisin varmasti ollut poliitikkona aika epätoivoinen, Ruohonen nauraa.

  • John Luther Adamsin äänimaisema pitää otteessaan

    John Luther Adamsin äänimaisema pitää otteessaan

    Yhdysvaltalainen John Luther Adams (s. 1953) tunnetaan vahvoja mielikuvia ja tilavaikutelmia tuovista äänimaisemistaan. Nyt päätöksensä saa 2010-luvulla valmistunut orkesteriteosten trilogia. Ensin oli Become River, sitten menestysteos Become Ocean, ja viimeisimpänä nyt ensilevytyksensä saanut Become Desert.

  • Mälkin ja HKO:n pirteää Bartókia

    Mälkin ja HKO:n pirteää Bartókia

    Maltillista levytystahtia ylläpitävä Helsingin kaupunginorkesteri on ylikapellimestarinsa Susanna Mälkin johdolla taltioinut Béla Bartókin varhaista näyttämömusiikkia.

  • Heinisen tuttuja uutuuksia

    Heinisen tuttuja uutuuksia

    Viime vuonna 80 vuotta täyttänyt Paavo Heininen tunnetaan sävellystuotantonsa lisäksi ennen kaikkea opetustyöstään. Heininen on arvostettu pedagogi, joka Sibelius-Akatemian sävellysprofessorin virassa toimiessaan oli taidemusiikin alueella merkittävä esteettisten suuntaviivojen määrittäjä Suomessa.