Hyppää pääsisältöön

Yksinäinen taksikyyti murhaajaksi

kirjailija Marjo Niemi
kirjailija Marjo Niemi Kuva: Teos / Heini Lehväslaiho Marjo Niemi (kirjailija),marjo niemi

Nizzan rantabulevardilla murhannut mies oli mieleltään sairastunut ja vastaeronnut. Joukkomurhaaja ei ollut Isis, vaan tämä mies.

Anders Behring Breivik oli elänyt lapsuutensa mieleltään sairaan äitinsä kanssa. Tämä taas oli elänyt oman lapsuutensa skitsofreenisen halvaantuneen äitinsä kanssa. Kumpaakaan lasta ei huostaanotettu. Lopputulos onjoukkotragedia.

Kouluampujat ovat järjestään kiusattuja. Tekojen takana on aina jotain tällaista, aatteita vähemmän.

Näihin syihin on mahdollista vaikuttaa. Me voimme siis tehdä paljonkin.

Katsoin Arto Halosen dokumenttielokuvan Valkoinen raivo, joka kertoo isänsä varhain menettäneestä, koulukiusatusta pojasta, joka oppi hallitsemaan valkoiseksi raivoksi nimeämäänsä tunnetta, joka melkein teki hänestä koulusurmaajan. Elokuvassa Lauriksi kutsuttu poika haki ja sai apua oikeaan aikaan ja hänestä kasvoi mies, jolla on akateeminen ura aggression tutkijana. Hän tietää siitä paljon.

Tiettyä ryhmää tai ihmistä epäinhimillistetään järjestelmällisesti, jotta sen tuhoaminen olisi mahdollista.

Lauri nosti esiin dehumanisaation käsitteen psykologisena selviytymiskeinona mahdottomissa olosuhteissa. Dehumanisaatio, eli epäinhimillistäminen on sodankäynnissä, sekä rasismissa, fasismissa ja muissa vainoissa propagandan väline ja pyrkimys. Tiettyä ryhmää tai ihmistä epäinhimillistetään järjestelmällisesti, jotta sen tuhoaminen olisi mahdollista. Täin voi tappaa, ihmistä on vaikeampi. Väinö Linnan Tuntemattoman sotilaan Rokka sanoo, ettei ampunut ihmisiä, vaan vihollisia.

Elokuvan Lauri sanoo dehumanisaation tapahtuneen hänessä pikku hiljaa. Se oli ainoa tapa pysyä jollakin tapaa kasassa jatkuvan rajun kiusaamisen keskellä. Hän ei puolustautunut kertaakaan mitä nöyryyttävimmissä kiusaustilanteissa. Lopulta hän kiinnostui aseista ja alkoi suunnitella tappavansa.

Mieleeni tuli Paul Schraderin kirjoittama elokuva Taksikuski, joka on loistava kuvaus yksinäisestä traumatisoituneesta ihmisestä ja hänen aggressiostaan. Taksikuskin päähenkilö on Vietnamin sodan 26-vuotias veteraani Travis. Päiväkirjaansa Travis kirjoittaa: ”Yksinäisyys on seurannut minua aina. Kaikkialle. En pääse pakoon. Olen Jumalan yksinäinen ihminen.” Hän kärsii syvästä ulkopuolisuuden tunteesta ja unettomuudesta, käyttää lääkkeitä ja viinaa. Mutta vasta kun hän mokaa ihastuksen kohteensa kanssa, alkaa hän suunnitella murhaavansa senaattorin. ”Ymmärrän nyt, että elämässäni on koko ajan ollut tietty päämäärä. Minulla ei ole valinnanvaraa.” Hän ostaa aseita ja alkaa kouluttaa itseään murhaajaksi. Travis muuttuu sotilaaksi, joka hän Vietnamissa oli. Tavallinen elämä ei ole hänelle, sinne ei ole pääsyä.

Yksinäisten suomalaisten tekemät epätoivoiset väkivallan teot ovat riski siinä missä terrorismikin.

Tällainen syystä tai toisesta täydellisen ulkopuoliseksi itsensä kokeva ihminen hakee siihen pystyessään keinoa muuttaa surkean tarinansa viimeisiä sivuja. Se voi olla kosto tai kunnia. Yleensä hän murhaa vain itsensä, mutta ei aina. Kuten Suomen turvallisuudesta perillä olevat asiantuntijat korostavat, yksinäisten suomalaisten tekemät epätoivoiset väkivallan teot ovat riski siinä missä terrorismikin. Me voimme tehdä siis paljon, yksilön, yhteiskunnan ja valtion tasolla.

Ei tarvitse olla traumatisoitunut tai koulukiusattu joutuakseen propagandan uhriksi. Ihminen on ihmiskunnan tarinasta päätellen sellainen veitikka, että vuosisadasta toiseen ihminen on joukolla herkästi pettynyt, ulkopuolinen, hämmentynyt ja peloissaan. Meillä on laumaeläiminä herkkyys tempautua mukaan. Siksi on keskimäärin kodikasta, jos joku maallinen tai ylimaallinen ottaa mukaan joukkoon oikealla hetkellä, kertoo miten asiat ovat ja mitä kuuluu tehdä. Helposti tähän kodikkuuteen sisältyy syntipukki, joka vahvistaa muiden yhteistä paremmuutta. Kodikkaassa ilmapiirissä on itsensä ennen syöpäläiseksi kokeneen ihmisen mieltä virkistävää kuulla, että se on joku toinen, että se on koko ajan ollutkin joku toinen se syöpäläinen. Että itse asiassa ihmisen entinen onneton elämä onkin sen toisen, kokonaisen syöpäläisjoukon aiheuttamaa. Muista tulee syöpäläisiä ja täin sielunelämää ei tarvitse yrittää ymmärtää, niistä pitää päästä eroon.

Terrorismia ja joukkomurhia eivät harjoita ulkoavaruuden asukkaat, vaan ihmiset. Yksilöt, joilla on jokin syy.

Terrorismia ja joukkomurhia eivät harjoita ulkoavaruuden asukkaat, vaan ihmiset. Yksilöt, joilla on jokin syy. Puuttumalla syihin poistetaan teon houkuttavuus. Siksi terrorismin ja joukkomurhien torjuntaa on mitä suuremmasta määrin syrjimisen ehkäisy, sosiaalisektori, koulutus, kiusaamisen nollatoleranssi ja etsivä nuorisotyö. Jos ihminen pidetään mukana porukoissa, on se kaikille parempi.

Kommentit
  • Kadonneet: kukko, kirjat, painolaatat ja Daniel Medelplanin maine

    Medelplanin puuaapinen edisti lukutaitoa 1700-luvulla.

    Suomessa oli 300 vuotta sitten samanlaisia huolia kuin tänäänkin: miten sivistää kansaa ja estää lukutaitoa katoamasta? Siksi on syytä muistaa Pälkäneen puuaapista. Käsi pystyyn kuka tietää Daniel Medelplanin? (s. noin 1657 Turku – k. 18. elokuuta 1737 Pälkäne) Pelkään ettei moni, vaikka syytä olisi. Katoavaista on maine ja kunnia?

  • Avaruusromua: Maailman vaarallisin olento!

    Homo sapiens on biologian historian tappavin laji.

    Noin miljoonaa eläin- ja kasvilajia uhkaa sukupuutto. Uhan alla olevien lajien määrä on suurempi kuin milloinkaan aikaisemmin ihmiskunnan historiassa. Noin miljoona eläin- ja kasvilajia, joita ei kohta enää ehkä ole. Eikä se siihen lopu. Lajien kuoleminen sukupuuttoon kiihtyy valtavaa vauhtia. Meillä ihmisillä on kyseenalainen kunnia olla biologian historian tappavin laji. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Bertsolari yhdistää ja voimaannuttaa baskit

    Kilpalaulanta on baskien omaperäisen kulttuurin kulmakivi.

    Pohjois-Espanjassa Atlantin rannikolla sijaitseva Espanjan itsehallintoalue Baskimaa on omaperäinen sanan kaikissa merkityksissä. Alueen kieli on mahdollisesti viimeinen jäänne Länsi-Euroopassa ennen indoeurooppalaisten kielten leviämistä puhutusta kieliryhmästä. Baskin kieli, eli euskara on alueen kulttuurin säilymisen perusta.

  • Avaruusromua: Kieli, jota emme ymmärrä

    Voiko tekoäly kehittää oman koneiden välisen kielen?

    Koneet kuuntelevat meitä. Ne ymmärtävät meitä yhä paremmin. Koneet myös puhuvat meille. Ne puhuvat tosin vielä melko alkeellisin tavoin, mutta kuinka kauan? Mikä on puhutun kielen rooli yhä elektronisemmaksi ja digitaalisemmaksi muuttuvassa tulevaisuudessa? Oletko kuullut kielestä nimeltä darkvoice? Kielestä, jota me emme ymmärrä. Toimittajana Jukka Mikkola.

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri