Hyppää pääsisältöön

Kari Hotakainen: Jouko Turkka vaikutti kirjoittamiseeni aivan helvetisti

Lähikuvassa Jouko Turkka
Jouko Turkka vuonna 1993. Lähikuvassa Jouko Turkka Kuva: Yle/Seppo Sarkkinen kulttuuricocktail,Jouko Turkka

Edesmennyt Jouko Turkka ei ollut vain teatterinero. Kirjailija Kari Hotakaisen mukaan Aiheita (1982) on energinen merkkiteos, joka ei oikein istu suomalaiseen kulttuuriin. Hotakaisella itsellään on kolme kappaletta kirjaa, jotta se olisi aina käsillä, kun verensokeri laskee ja alkaa heikottaa.

Jouko Turkan esikoisteos on kokoelma lyhyitä juttuja, aiheita, joista voisi tehdä jotain pidempää. Tarinoita, joita hän väittää kuulleensa. Kummallisuuksia, joita hän väittää nähneensä. Entä jos -tilanteita, joita hän kuvittelee.

Kokko on aina hyvä aihe. ...Joskus sattuu että juuri kun kokossa palaa soutuvene, huutaa hukkuva apua.― Aiheita

Teksti on hauskaa ja havainnot vinoja, mutta teräviä. Mitä sokea teki näkötornissa? Miksi pultsari on nykyihmisen klaavapuoli?

Kari Hotakaiselle Aiheita on merkittävä kirja, joka jatkaa Veijo Meren esseiden avaamalla ladulla.

- Aiheita on selkeästi Meren huuhtoma kirja. Siitä se on kierähtänyt omalle linnunradalleen. Se on täysin määrittelemätön kirja, ja sellaisia ei meidän satavuotisessa historiassa paljon ole, Hotakainen sanoo.

Hän kuvailee Turkan pieniä juttuja kohtuuttomiksi, tarkoiksi ja viehettävän epämääräisiksi.

- Se perustuu nopeaan liikkeeseen ja hektisyyteen. Se on adhd-kirja, jos joku.

Johtaja joka tässä kertoo on todella ylivoimainen: Uudenmaan neljänneksi paras kädenvääntäjä ja kantakaupungin suurin kyrpä.― Aiheita

Aiheita synnyttää ympärilleen energiaa, joka pistää Hotakaisen kirjoittamaan. Tavoittelemaan sitä, mitä ei voi sanoa, mutta joka pitää sanoa.

Esimerkkinä hän mainitsee tarinan, jossa sokea mies pamauttaa vahingossa oven Turkan pojan sormille Näsinneulan vessassa. Kertoja-Turkka raivostuu ja alkaa epäillä, onko mies sokea ensinkään, kun on kerran näkötornissa, ja meinaa mennä hakkaamaan miehen.

Hotakaisen mukaan teos on samaan aikaan moraaliton ja moraalinen, mitä on hänen mukaansa vaikea selittää. Se liittyy siihen, miten kirja välittää ihmisestä, mutta on silti ankara ja kova.

Aiheita ei ole maailmantuskasta kumpuavaa huoliproosaa, jossa ollaan kohtuullisen huolestuneita, vaan se menee pidemmälle kuvatessaan ihmiselämän taitekohtia.

- Turkan havainto lohduttaa, vaikka se on tyly.

Kirjailija, käsikirjoittaja Kari Hotakainen.
Kari Hotakainen vuonna 2000. Kirjailija, käsikirjoittaja Kari Hotakainen. Kuva: Yle / Seppo Sarkkinen 101kirjaa,Kari Hotakainen,kirjailijat

Turkka löi esikoisellaan aloittelevan Hotakaisen kanveesiin

Vuoden 1982 keväällä 25-vuotias Kari Hotakainen julkaisi esikoisteoksensa, joka oli Harmittavat takaiskut -niminen runokokoelma. Aiheita julkaistiin saman vuoden syksyllä, ja se iski Hotakaiseen sanan kaikissa merkityksissä.

- Siinä tuli kyllä selväksi, kuinka laimea oma kirjani oli, Hotakainen sanoo ja naurahtaa.

Hotakaisen mukaan Turkan teos on vaikuttanut häneen ja hänen kirjoittamiseensa “aivan helvetisti”.

- Silloin ei vielä ollut Finlandia-palkintoa, mutta jos olisi ollut, ja tämä ei olisi ollut ehdolla, olisin ostanut käsiaseen.

Esikoisten vertailusta seurasi “hyvä kateellinen lamaannus”, joka löi Hotakaisen maahan, mutta samalla pakotti vähitellen ja yhä uudelleen ylittämään itsensä.

Suomalaisen teatterin ydin on vetää polkupyörä lipputankoon ja sitten matkan päästä katsella, kun uhri etsii ja löytää.― Aiheita

Hotakaiselle Aiheita on ehtymätön kirja, vaikka siinä on vain 170 sivua. Se on ajaton ja siksi aina ajankohtainen, vaikka se ei sovikaan suomalaisen kulttuurin pitkään linjaan. Mikä tietysti ilahduttaa.

- Se ei sovi pitkän epiikan kaavaan. Se ei sovi ylipsykologisoivaan romaaniperinteeseen. Ja se ei käsittele Suomen historian kipupisteitä, vaan Suomen nykyelämän kipupisteitä. Se on suoraan siinä, missä sinä elät juuri nyt – edelleen, Hotakainen sanoo.

Turkan teos on pieni kansalliseepos

Turkka kirjoittaa, että hän ei ole kirjailija, että hän vain keräilee aiheita. Hän myös kuvailee sitä, kuinka vaikeaa on kirjoittaa mitään todellista.

Hotakainen arvelee, että tekstit on kirjoitettu vapaassa, pakottomassa tilassa, ilman tietoisuutta kirjallisuuden konventioista ja lainalaisuuksista, ilman ammattikirjailijuuden taakkaa.

- Turkka ei varmaan ole miettinyt, että näin kirjoitetaan kirja. Se on kuin rykäisy, vapaan pudotuksen rykäisy. Se on tyrmistyttävän vapaa kirja.

Turkan muut kirjat eivät ole tehneet Kari Hotakaiseen yhtä suurta vaikutusta.

- Tämähän on kuin kansalliseepos. Minulla on kirjaa kolme kappaletta, koska se pitää olla saatavilla nopeasti, jos verensokeri laskee.

Voitteko kuvitella että kirjastoon syöksyisi nuori tuskainen mies ja pyytäisi: “Antakaa jotain, äkkiä!”― Aiheita

Turkan hahmottelema välähdys maailmasta, jossa kirjallisuus olisi elintärkeää, puhuttelee Hotakaista, vaikka hän pitääkin sellaista mahdottomana.

- Se on jotenkin niin hieno. Että kirja, kirjoitus olisi lääkettä ja lohtua, jota pitää saada jumalauta äkkiä, koska nyt hapot alkavat tulla jalkoihin. Että ei kestä todellisuutta, sitä miten se esitetään – esittäkää se paremmin, antakaa minulle lääkettä, Hotakainen sanoo.

Lisätty linkki ja sitaatteihin lähde 9.8.2016.

Kommentit
  • Onko suomalainen kirjallisuus maailmankirjallisuutta?

    Kääntäjä on kirjallisuuden elävä silta

    Kirjailijat ympäri maailmaa saapuvat Helsinkiin. Kahden päivän ajan he ovat keskellämme – maailma tihentyy ympärillemme. Mutta kuinka kansainvälistä suomalainen kirjallisuus on? Ulkomailla kiertävä kirjailija ja kääntäjäpariskunta vastaavat. Parhaat tarinat kiinnostavat ja puhuttelevat kaiken maailman ihmisiä. Se on pitänyt Laura Lindstedtin kiireisenä.

  • Peloista pahin

    Lapsen menettäminen on äidin ja isän peruspelko.

    Pelko lapsen menettämisestä on jokaisessa vanhemmassa. Tämä teksti on tutkimusmatka tuohon pelkoon.