Hyppää pääsisältöön

Valokuvaaja Kaapo Kamu: "Muotokuva on aina myös kuvaajan omakuva"

Kaapo Kamu
Kaapo Kamu Kuva: Yle/Tiina-Maija Lehtonen kaapo kamu

Kaapo Kamun puheessa vilisevät Pariisi, Wien, Berliini, München, New York, Kalifornia… Musiikkisuvusta tuleva Kamu on ehtinyt asua ympäri maailmaa. Hän on menestynyt valokuvaaja, arvostettu erityisesti henkilökuvaajana - ja täysverinen kosmopoliitti. Kaapo Kamu on luvannut ottaa yle.fi/klassiselle muotokuvia kiinnostavista, persoonallisista suomalaisista muusikoista ja vaihtaa kuvaustauolla ajatuksia heidän kanssaan. Da Kaapo –artikkelisarjan ensimmäistä mallia odotellessa on tilaisuus tutustua valokuvaajaan itseensä.

Kaapo Kamu on rento, vilkas ja luonteva, niin kuin paljon maailmaa nähneet ja mitä erilaisimpia ihmisiä kohdanneet henkilöt tapaavat olla. Hänen seurassaan tulee outo olo, kuin olisi itsekin jotain erikoista. Hän tuntuu olevan aidosti kiinnostunut juuri minusta. Karismaattisilla ihmisillä on kuulemma kyky herättää muissa tämä kohottunut tunne. Huomaan jo vastaavani kysymyksiin, vaikka minunhan piti haastatella Kamua! Ollaan jännittävällä psykologisella pelikentällä. Täytyy olla tarkkana, etteivät roolit mene sekaisin.

Valmistelemme Suvilahden studiolla Kamun uuden Da Kaapo -artikkelisarjan ensimmäistä kuvausta. Kamu on luvannut ottaa muotokuvia kiinnostavista suomalaisista muusikoista ja keskustella heidän kanssaan. Samalla, kun kulkee studiossa sytyttämässä ja suuntaamassa lamppuja ja virittämässä kameroitaan, Kamu kertoo omaa tarinaansa ja ajatuksiaan henkilökuvaamisesta.

Kamut

Kamu polveutuu kuuluisasta musiikkisuvusta. Hänen isänsä on Esa Kamu, Radion sinfoniaorkesterin ja Finlandia-kvartetin entinen alttoviulisti. Isä muutti Saksaan Baijerin valtionoopperan muusikoksi Kaapon ollessa 5-vuotias.
- Olen viettänyt kaikki lapsuuden kesät Saksassa, missä mulla on ollut ihan erilainen maailma. Suomen tuntemukseni on hirveän heikkoa, kun kotimaan matkailu jäi niin vähälle.

Kaapon täti on tunnettu laulaja, pianonsoiton opettaja Monna Kamu, ja setä maailmankuulu kapellimestari Okko Kamu.
- Se, että Monna lauloi Agip Propissa valkeni mulle vasta lukiossa, koska olemme hyvin epäpoliittisia ihmisiä, Kaapo tunnustaa.
- Okon taustan tiesin, ja se jylläsi päälleni; olin lapsi ja mulla oli outo sukunimi ja kaikki kysyivät, mikä on mun suhde Okko Kamuun. No, on yksityishenkilö Okko ja sitten julkinen henkilö Okko Kamu ja ne kaksi on ihan hirveän eri hahmoja.
- Vaikka on omat vanhemmat ja oma isä on aina oma isä, niin kyllä tädin ja sedän merkitys on ollut mulle tärkeä. - Okko oli ensimmäinen, joka työllisti mua. - Olen saanut kannustusta omaan tekemiseeni ja todella tärkeää tukea elämän vaikeissa paikoissa.

Kaapo Kamu
Studio sijaitsee trendikkäällä alueella Suvilahdessa. Kaapo Kamu Kuva: Yle/Tiina-Maija Lehtonen kaapo kamu
Kaapo Kamu
Rakentaminen alkaa tunteja ennen kuin malli tulee. Kaapo Kamu Kuva: Yle/Tiina-Maija Lehtonen kaapo kamu
Kaapo Kamu
Valaistussuunnitelma toteutuu. Kaapo Kamu Kuva: Yle/Tiina-Maija Lehtonen kaapo kamu

Taiteilija vai haudankaivaja?

Kaapo oli 2-vuotias, kun vaari Väinö Kamu ryhtyi opettamaan hänelle sellonsoittoa. Vaari laittoi alttoviuluun sellon tapin, ja siinä oli pikkupojalle sello. Isoisä oli Helsingin kaupunginorkesterin kontrabasisti, palkittu viulunrakentaja ja ammattimainen taidemaalari.
- Vaari oli meille kaikille suvun johtohahmo, vahva ja vaativa persoona ja opettaja. Hän oli hirveän ylpeä meistä, jos joku esiintyi tai teki jotain luovaa. Totta kai hän myös vaati, että harjoitellaan. Mä en ollut koskaan mikään hirveän hyvä harjoittelija, oli niin paljon muuta.

Vaari haki Kaapon ja ison veljen tarhasta, minkä jälkeen soitettiin tunti viulua. Ensin harjoitteli iso veli ja Kaapo kuunteli ja sitten oli pikkuveljen vuoro.
- Vaarin legendaarisin letkautus ihan vakavalla naamalla oli: ”Jos et sä harjoittele viulua, niin mikä susta sitten tulee? Haudankaivaja vai?” Nämä olivat vaihtoehdot.
Vaarin ihanteena oli, että lapsista tulisi taiteilijoita.
- Kun vanhemmat yleensä haluavat antaa lapselle valinnanvapauden, ja lapsi saa viettää hyvän lapsuuden ja leikkiä, niin se ei ollut vaarin ajatus, Kaapo muistelee.
- Jännää sinänsä, että kun tässä yhteiskunnassa - väitän - ainakin 95 % vanhemmista haluaa lapsestaan insinöörin ja kehottaa välttämään taiteellista alaa, niin mä tulen perhekulttuurista, missä ei annettu vaihtoehtoja.

Selloa Kaapo soitti siihen saakka, kunnes kädet pystyivät pidättelemään viulua. Viimeisinä vuosinaan hän ryhtyi soittamaan myös alttoviulua. Kaapo Kamu harrasti soittamista aktiivisesti kaikkiaan 18 vuotta.
- Minusta ei kylläkään tullut taiteilijaa, vaan valokuvaaja.

Kaapo Kamu
Valot on valmiit. Kamu koekuvaa. Kaapo Kamu Kuva: Yle/Tiina-Maija Lehtonen kaapo kamu
Kaapo Kamu
Vielä ehtii tehdä muutoksia. Kaapo Kamu Kuva: Yle/Tiina-Maija Lehtonen kaapu kamu
Kaapo Kamu
Mustavalkoinen? Vai värillinen? Kaapo Kamu Kuva: Yle/Tiina-Maija Lehtonen kaapo kamu

Sibelius-lukioon vai kuvataidelukioon?

Kaapon perheeseen kuului äiti, isäpuoli ja veli. Äiti laittoi rajat, mopoa ei saanut eikä liikkua iltaisin myöhään ulkona.
- En tiedä olisinko halunnutkaan, vähiten sitä mopoa!
Isäpuoli ohjasi pojan tenniksen ja laskettelun pariin.

Nuoren Kaapon elämä pyöri erityisesti musiikin ja kuvataiteen välillä. Soittotuntien ohella hän kävi kuvataidekurssia, puuhasi valokuvaustyöpajassa ja teki kaikenlaista. Hän kiinnostui hip-hop-kulttuurista, teki graffiteja ja breikkasi – ja tuli tietoiseksi, ettei tulisi tulevaisuudessa tekemään työkseen mitään tavanomaista.
- Mulla ei ollut pahaa murrosikää, enkä ollut kapinallinen. Mutta nuorena sitä etsii niitä omia rajojaan, omaa paikkaansa. Identiteetin löytäminen, se tapahtuu oman tekemisen kautta. Harrastin paljon, kyseenalaistin ja hain sitä, mikä tuntui itsestä oikealta. Koko peruskouluhan on sellainen, että sut arvotetaan hyvin pinnallisten asioiden kautta. Mä olin onneksi musiikkiluokalla.

Kaapo haki sekä Sibelius-lukioon – mitä hänen veljensä jo kävi - että kuvataidelukioon. Hän pääsi molempiin ja valitsi jälkimmäisen.
- Kun pääsin Torkkeliin, perheemme lensi New Yorkiin, ja isäpuoli osti mulle pitkään harkitun ensimmäisen kamerani, Kamu muistelee. Siitä lähtien tiesin, että musta tulee valokuvaaja.

Lukion jälkeen Kaapolla oli vain yksi vaihtoehto.
- Olisi ollut todella vaikeaa – apua! - jos en olisi päässyt Lahden muotoiluinstituuttiin valokuvauslinjalle. Mutta pääsin kouluun.

Valmistuttuaan Kamu sai paikan Ilta-Sanomien kesäkuvaajana. Tuon kesän aikana hänen portfolionsa täyttyi mm. huomiota herättävistä taiteilijaportreteista. Image-lehden kautta ura jatkui aikakauslehtipuolelle, missä henkilökuvien ohella Kamu kuvasi muotia ja designia.
- Ja tässä ollaan 18 vuotta myöhemmin! Kaapo iloitsee.

Tänä päivänä Kaapo Kamu haastaa ja kyseenalaistaa edelleen.
- Se on edellytys. Luovilla aloilla ei voi olla, jos ei kyseenalaista jatkuvasti vallitsevaa yleistä normistoa, oli aihepiiri mikä tahansa.

Paluu klassiseen

Nykyään Kamua arvostetaan erityisesti henkilökuvaajana. Da Kaapo -artikkelisarjassa hän kohtaa persoonallisia musiikkimaailman vaikuttajia ja kuvaa heidät. Se tietää hänelle paluuta vaihteeksi klassisen musiikin pariin.

Katso mitä Kaapo Kamu kertoo valokuvaajan urastaan ja suhteestaan klassiseen musiikkiin nyt.

Muotokuvassa näkyy myös kuvaaja

Kaapo Kamu tunnustaa rakastavansa ihmisten kuvausta. Hän on kiinnostunut ihmisistä ja heidän tarinoistaan.
- Kun kuulen tarinan, kuvitan sen omalla tavallani.

Katso mitä Kaapo Kamu kertoo kuvaajan ja kohteen vuorovaikutuksesta.

Introvertti vai ekstrovertti valokuvaaja?

Valokuvausta on periaatteessa kahta lajia. On lehtikuvausta, jossa kuvaaja on tarkkailijan roolissa. Ja sitten on kuvausta, jossa valokuvaajan pitää ottaa tietty auktoriteetti ja ohjata kuvaustilannetta. Kamu arvioi, että monet hänen ammattinsa edustajista ovat tyypiltään introvertteja.
- Ujo ihminen tarkkailijan asemassa on osuva, koska monenlaista herkkyyttä aistia ihmisiä ja tilanteita tarvitaan. Mutta on siinä ujolle myös haastetta.

Vilkas, ulospäin suuntautunut ja ympäristöstään kiinnostunut Kamu vaikuttaa selvältä ekstrovertiltä, jonka on varmasti helppo kohdata kuvattavansa. Vai onko näin?

Katso, mitä Kaapo Kamu kertoo kuvaussession psykologiasta.

Kommentit