Hyppää pääsisältöön

Virkkaa vesimolekyyliamigurumi

Elina Hiltunen
futuristi Elina Hiltunen Elina Hiltunen Kuva: Yle/Jukka Lintinen prisma studio blogikesä

H2O on vesimolekyylin kaava, kuten varsin hyvin tiedämme. Tällä kerralla virkataankin vesimolekyyleja siltä varalta, että suomalainen loppukesä pääsisi yllättämään lämmöllä ja auringonpaisteella. Tuolloin tulisi tietenkin ikävä vettä. Sitä on siis parempi virkata muutama molekyyli taskunpohjalle. Niitä voi sitten aurinkotuolissa loikoillessa huokaillein ihailla.

virkattu vesimolekyyli
virkattu vesimolekyyli Kuva: Elina Hiltunen prisma studio blogikesä

Veden määrästä Suomessa on muuten ihan turha valittaa. Puhdas vesi kun on oikeasti resurssi, jota maailmassamme on liian vähän tarjolla. Toki karttapalloa tiiraamalla sinisen alueen määrä on huomattava - onhan maapallon pinta-alasta noin 71 prosenttia vettä. Maapallolla olevasta vedestä kuitenkin vain noin 1 prosentti on makeaa eli juomakelpoista ja helposti saatavissa olevaa (3prosenttia on yleisesti makeaa vettä, mutta tästä suurin osa on esimerkiksi jäätiköissä). Maapallolla noin joka kymmenennellä ihmisellä ei ole mahdollisuutta saada puhdasta vettä, mikä aiheuttaa sairastumista ja kuolemia. Joka 90. sekunti yksi lapsi kuolee likaisesta vedestä johtuviin sairauksiin ja juomakelvottoman veden aiheuttamat sairaudet vaikuttavat jopa 1,5 miljardiin ihmiseen vuodessa. Tulevaisuudessa odotetaan, että ilmastonmuutoksen ja esimerkiksi vesien saastumisen seurauksena vesipulaa tulee kokemaan yhä useampi ihminen maailmassa.

Merivedestä voidaan tehdä juomavettä poistamalla suola vedestä (desalination). Toistaiseksi makean veden tekeminen suolavedestä on kuitenkin suhteellisen kallista. Helpotus tähän ongelmaan voi kuitenkin löytyä erilaisten teknologisten innovaatioiden muodossa. Esimerkiksi tutkijat huomasivat yllättäen nanohiilisauvojen imevän vettä itseensä. Niitä voidaan mahdollisesti käyttää tulevaisuudessa halpaan vedenpuhdistukseen. Myös ”ihmeaine” grafeenin (eli hiiliatomien nanoverkkorakenteen) odotetaan tuovan halpoja ratkaisuja suolanpoistoon merivedestä.

Mutta sitä ennen ehtii vielä virkata muutaman vesimolekyylin!

kolme virkattua vesimolekyylia
kolme virkattua vesimolekyylia Kuva: Elina Hiltunen prisma studio blogikesä

Ohjeet:

Ohjeissa käytetyt lyhenteet ovat seuraavat:

krs= kerros
ks= kiinteä silmukka (katso ohje esimerkiksi täältä)

Ohjeissa kiinteä silmukka, jota tässä virkkauksessa käytetään, esiintyy seuraavissa muodoissa.

I= kiinteä silmukka (virkkaa edellisen kerroksen silmukkaan yksi kiinteä silmukka)
V = virkkaa edellisen kerroksen silmukkaan kaksi kiinteää silmukkaa (eli levennys)
∧ = virkkaa edellisen kerroksen kaksi silmukkaa yhteen kiinteällä silmukalla (eli kavennus).

Ohjeen muutamassa kohdassa on avattu termejä.

Tarvikkeet
• Kahta eriväristä lankaa ja sopiva virkkuukoukku (tee happi toisella ja vetyatomit toisenvärisellä langalla)
• kuitua täytteeksi
• parsinneula
• amigurumisilmiä
• huopaa
• liimaa

Happiatomi (se isompi, 1 kpl)

Virkkaa seuraavasti:
Tee lankalenkkialoitus (katso vinkki esimerkiksi tästä videosta) .
1. krs: I x 10 = 10 ks [virkkaa 10 kiinteää silmukkaa]
2. krs: V x 10 = 20 ks [virkkaa jokaiseen edellisen kerroksen silmukkaan kaksi kiinteää silmukkaa]
3. krs: I x 20 = 20 ks
4. krs: IV x 10 = 30 ks [virkkaa kiinteä silmukka ja seuraavaan silmukkaan kaksi kiinteää silmukkaa (levennys). Toista tämä 10 kertaa]
5.-9. krs: I x 30 = 30 ks
10.- krs kunnes jää pieni reikä jäljelle: ∧I ∧I ∧I ∧I …. (Täytä kappale tästä reijästä ja ompele reikä kiinni)

Vetyatomit (2 kpl)

Virkkaa seuraavasti:
Tee lankalenkkialoitus.
1. krs: I x 10 = 10 ks [virkkaa 10 kiinteää silmukkaa]
2. krs: V x 10 = 20 ks [virkkaa jokaiseen edellisen kerroksen silmukkaan kaksi kiinteää silmukkaa]
3.-5 krs: I x 20 = 20 ks
6- krs kunnes jää pieni reikä jäljelle: ∧ ∧ ∧ ∧ …. (Täytä kappale tästä reiästä ja ompele reikä kiinni)

Viimeistely:

Ompele vetyatomit happiatomiin kiinni. Tee happiatomille silmät ja suu (eli kiinnitä amigurumisilmät ja ompele langalla suu). Leikkaa posket huovasta ja liimaa ne kiinni. Vesimolekyyli on nyt valmis!

virkatut vesimolekyylit vesilasissa
virkatut vesimolekyylit vesilasissa Kuva: Elina Hiltunen prisma studio blogikesä

Kirjoittaja: Elina Hiltunen, kemian DI, KTT
Kolmen amigurumivirkkauskirjan kirjoittaja.

Prisma Studion oma futuristi, tulevaisuudentutkija Elina Hiltunen on erikoistunut tulevaisuuden ennakointiin ja heikkoihin signaaleihin. Erityisenä kiinnostuksena Hiltusella on tulevaisuuden teknologia. Elina rakastaa erilaisia hilavitkuttimia ja mitä kummallisimpien hahmojen virkkausta.

Prisma Studion asiantuntijat bloggaavat itselleen tärkeistä tiedeaiheista.

  • Kesäpäivänseisaus - päivä jolloin maapallon ympärysmitta selvisi

    240 eaa tehtiin havainto: maapallo on pyöreä ja valtava!

    Tänään on kesäpäivänseisaus eli pohjoisen pallonpuoliskon vuoden pisin päivä. Paitsi yötöntä yötä, tänään voi juhlistaa tieteellistä havaintoa, joka tehtiin Egyptissä yli 2000 vuotta sitten: maapallo on pyöreä ja valtava! Aurinko paistaa tänään kohtisuoraan taivaalta Kravun kääntöpiirillä.

  • Olenko tarpeeksi hullu ollakseni nero?

    Tutkijoita pitäisi arvioida heidän hulluutensa perusteella.

    Tieteentekijöitä ei pitäisi arvioida julkaistujen artikkelien määrällä tai yliopiston kassaan kilahtaneilla euroilla, vaan hörhöydellä. Onhan hyvin tiedossa, että mitä suurempi tutkija, sitä enemmän pihalla, kirjoittaa teollisuusmatemaatikko Samuli Siltanen. Tieteellisen työni määrää ja laatua mitataan erilaisilla numeroilla. Kuinka monta artikkelia julkaisin viime vuonna?

  • Katse taivaalle kesäpilviin

    Katse taivaalle kesäpilviin

    Kesä on erinomaista aikaa tutustua pilviin. Tuttujen poutaisten Cumulus-kumpupilvien lisäksi taivaalla vaeltaa valkoisia kalanruotoja, höyheniä ja joskus ufomaisia pilviviritelmiä. Ne erottuvat hyvin sinistä taivasta vasten. Kesätaivaalle kuuluvat myös näyttävät ukkos- ja myrskypilvet.

  • "Sinä et kuole tänään”, hoitajan sanat levinnyttä rintasyöpää sairastavalle Anitalle

    Luuston etäpesäkkeet muuttivat Anitan elämän.

    Viisikymppinen Anita sai tietää rintasyöpähoitojen alkuvaiheessa, että luustosta löytyi pari etäpesäkettä. Syöpä oli siis levinnyt. Tällöin rintasyövän ennuste on ankarampi kuin sairauden, jossa syöpäkasvaimia löytyy rinnasta ja/tai kainalosta. Levinneessä taudissa keskimääräinen elossaoloaika on kolme vuotta.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Tiede

  • Kesäpäivänseisaus - päivä jolloin maapallon ympärysmitta selvisi

    240 eaa tehtiin havainto: maapallo on pyöreä ja valtava!

    Tänään on kesäpäivänseisaus eli pohjoisen pallonpuoliskon vuoden pisin päivä. Paitsi yötöntä yötä, tänään voi juhlistaa tieteellistä havaintoa, joka tehtiin Egyptissä yli 2000 vuotta sitten: maapallo on pyöreä ja valtava! Aurinko paistaa tänään kohtisuoraan taivaalta Kravun kääntöpiirillä.

  • Katse taivaalle kesäpilviin

    Katse taivaalle kesäpilviin

    Kesä on erinomaista aikaa tutustua pilviin. Tuttujen poutaisten Cumulus-kumpupilvien lisäksi taivaalla vaeltaa valkoisia kalanruotoja, höyheniä ja joskus ufomaisia pilviviritelmiä. Ne erottuvat hyvin sinistä taivasta vasten. Kesätaivaalle kuuluvat myös näyttävät ukkos- ja myrskypilvet.

  • Olenko tarpeeksi hullu ollakseni nero?

    Tutkijoita pitäisi arvioida heidän hulluutensa perusteella.

    Tieteentekijöitä ei pitäisi arvioida julkaistujen artikkelien määrällä tai yliopiston kassaan kilahtaneilla euroilla, vaan hörhöydellä. Onhan hyvin tiedossa, että mitä suurempi tutkija, sitä enemmän pihalla, kirjoittaa teollisuusmatemaatikko Samuli Siltanen. Tieteellisen työni määrää ja laatua mitataan erilaisilla numeroilla. Kuinka monta artikkelia julkaisin viime vuonna?

  • Elämää avaruudessa - painottomuus haastaa astronautit

    Sukat vaihdetaan kerran viikossa ja lautasetkin syödään.

    Kansainvälinen avaruusasema ISS kiertää maapalloa noin 400 kilometrin korkeudessa huimaa 28 000 kilometrin tuntivauhtia. Tällä hetkellä kyydissä on viisi astronauttia ja kaiken kaikkiaan siellä on elänyt 200 ihmistä. Mutta millaista on elää painottomuudessa? Miten siellä hoidetaan arkiset askareet?

  • Näkökulma: Pelastetaan ilmasto ydinvoimalla!

    Ydinvoima ei tuota hiilipäästöjä. Sitä pitäisi hyödyntää.

    Kuinka monta hiiliatomia täytyy polttaa, jotta saadaan yhtä paljon lämpöä kuin yhden uraaniytimen halkaiseminen tuottaa? Vastaus on 50 000 000. Siis 50 miljoonaa! Havainnollistan: jos hiiliatomi vastaa yhtä riisinjyvää, uraaniatomi on kuin tuhat kiloa riisiä.