Hyppää pääsisältöön

Täällä alkaa seikkailu oli Donnerin viileän vahva rakkaudentunnustus Helsingille

Jörn Donner piirsi kesällä 1965 elokuvassaan Täällä alkaa seikkailu ääriviivat sellaiselle kansainväliselle Helsingille, jonka hän itse toivoi näkevänsä. Kohde oli hänelle tuttu, mutta näkökulma korostetun vieraantunut. Uusin, kansainvälisin ottein toteutettu Harriet Anderssonin tähdittämä elokuva oli menestys sekä Suomessa että Ruotsissa.

Jörn Donner (1933–2020) korosti elokuvainnostuksensa syttyneen vasta aikuisena, hän kuvaili sitä "tahdonnäytteeksi, joka on lähes vastahakoisesti kehittynyt intohimoksi." Ohjaajauransa helsinkiläinen Donner oli aloittanut 1950-luvun puolivälissä kahdella kotikaupunkiaan kuvaavalla lyhytelokuvalla. Näissä kuvissa ja äänimaisemissa Helsinki esittäytyi välähdyksinä, joiden omintakeinen, harkitun irtonainen tyyli alkoi sittemmin kantaa tekijänsä nimeä.

1960-luvun alussa Donner muutti Tukholmaan, toimi siellä elokuvakriitikkona ja -kirjailijana sekä ohjasi yhden lyhytelokuvan. Ensimmäinen pitkä elokuva En söndag i september / Syyskuinen sunnuntai valmistui vuonna 1963, seuraava elokuva Att älska / Rakastaa vuotta myöhemmin. Molempien pääosassa nähtiin nimekäs ruotsalaisnäyttelijä Harriet Andersson. Elokuvat herättivät kiinnostusta myös Suomessa, ja vuonna 1965 Donnerille tarjoutui mahdollisuus ohjata elokuva Fennada-Filmille.

Fennadan ja ruotsalaisen elokuvayhtiön Sandrewsin yhdessä tuottama Här börjar äventyret / Täällä alkaa seikkailu oli monin tavoin kansainvälinen hanke. Elokuvan pääkieli on ruotsi, osa repliikeistä lausutaan suomeksi, englanniksi ja ranskaksi. Pääkuvaaja, Ranskassa työskennellyt unkarilaissyntyinen Jean Badal kuvasi filmin anamorfisella Franscope-laajakuvaoptiikalla mustavalkoisena Helsingissä ja Berliinissä. Elokuva leikattiin Ruotsissa.

Elokuva lähtee liikkeelle tilanteesta, missä ruotsalainen muotisuunnittelija Anne Englund (Andersson) saapuu kesäiseen Helsinkiin tapaamaan suomalaista arkkitehtiä Toivo Pajusta (Matti Oravisto), jonka kanssa hänellä on ollut viikon kestänyt suhde Berliinissä. Annen perässä Helsinkiin saapuu myös ranskalainen liikemies Jacques (Claude Titre), jonka kanssa Anne on elänyt kolme vuotta.

Täällä alkaa seikkailu – tekijät ja näyttelijät

Jörn Donner – ohjaus
Jörn Donner – käsikirjoitus
Mauno I. Mäkelä– tuotantojohto
Jean Badal – pääkuvaaja
Per Krafft – leikkaus
Wic' Kjellin – leikkaus
Tuomo Kattilakoski – ääni
Matti Ylinen – ääni (äänitysassistentti )
Bo Nilsson – musiikki
Pentti Lasanen – musiikki
Pierre Balmain – puvut (Harriet Anderssonin puvut, Pariisi )
Bengt Ottekil – maskeeraus
Etienne Szabo – kameramies (B-kuvaaja )
Jussi Laine – B-kuvaaja
Alf Åberg – B-kuvaaja (kamera-assistentti )
Jaakko Talaskivi – ohjaajan apulainen
Olle Jakobsson – miksaus
Inga-Lisa Britz – skripta
Ulla Saarnio – skripta
Arno Carlstedt – tuotantopäällikkö
Britt Ohlsson – sihteeri
Carola von Wendt – sihteeri

Harriet Andersson – ruotsalainen muotisuunnittelija Anne Englund
Matti Oravisto – arkkitehti Toivo Pajunen
Göran Cederberg – arkkitehti Stig Gustavsson
Claude Titre – Jacques, ranskalainen liikemies
Tea Ista – muotisuunnittelija
Sakari Jurkka – rakennusmestari
Tauno Majuri – professori Ståhlberg, lääkäri
Senni Nieminen – vanha työläisnainen
May-Britt Seitava – Eila, nuori nainen
Pehr-Olof Sirén – kalastaja

Kansainvälinen menestys kävi toteen

Jo elokuvan kuvausvaiheessa kerrottiin, että se oli myyty "noin 15 maahan". Ensiesitys oli 17.12.1965 samanaikaisesti Helsingissä, Tukholmassa ja Oslossa, seuraavana keväänä elokuva tuli esitykseen myös Kööpenhaminassa.

Elokuva menestyi erinomaisesti sekä Suomessa että Ruotsissa. Suomessa se palkittiin valtion elokuvapalkinnolla ja sai Jussit vuoden parhaasta käsikirjoituksesta ja naissivuosasta. Myös esityskerroin mitattuna se oli vuoden parhaiten menestynyt kotimainen elokuva. Ruotsissa Svenska Filminstitutet myönsi sille ruotsalaisten elokuvien laatupalkinnon ja elokuva edusti Ruotsia useilla kansainvälisillä elokuvajuhlilla.

Jörn Donnerin kolmas pitkä filmityö on hyvin alakuloinen, lähes apeasti surumielinen ja kaunis elokuva.― Paula Talaskivi Helsingin Sanomissa 1965

Aikakalaisarvioissa mielipiteet jakautuivat. Donneria kiitettiin ”rohkeudesta tulla filmaamaan tähän elokuvajumalattaren hylkäämään kotimaahansa" (Martti Savo, Kansan Uutiset) ja erityisesti ihailtiin elokuvan korkeaa teknistä tasoa.

(…) häikäisevän valkoisin tai pehmeän harmaan sävytyksin Jean Badalin kamera tallettaa niitä tervehdyttäviä ajatuksia, joita Jörn Donnerilla on esitettävänä välimatkan päähän siirtyneestä ja siksi viileän viisaasta näkökulmastaan: että tämä hyvä Helsinkimme ei ole juuri sellainen kaiken elämän kuohunnan keskipiste kuin omahyväisesti kuvittelemme, vaan kaupunki, vähän niin kuin rajakaupunki, jonka yllä outo melankolia lepää keskellä kauneinta kesääkin", kirjoitti Heikki Eteläpää Uudessa Suomessa.

Ajatus ohjaajan ”viileästä”, modernista ja kansainvälisestä otteesta toistuu useassa arviossa. "Se on sangen modernia sanontaa ja filmiä, mondeenin suhtautumisen ilmaisua ja viileä hengeltään", määritteli Paula Talaskivi Helsingin Sanomissa.

Käsikirjoituksessa sen sijaan nähtiin puutteita. ”(…) puheteksti on paikoin kankeaa ja huonompaa kuin Donnerilla tavallisesti, ja lisäksi on aiheellista esittää kritiikkiä Donnerin ihmiskäsityksiä vastaan. Kokonaisuutena Täällä alkaa seikkailu antaa kuitenkin lujaa luottamusta Jörn Donnerin taitavuuteen nimenomaan ohjaajana ja elokuvien mahdollisuuksien tuntijana: muutamat jaksot ovat loistokkaasti toteutettuja ja muistettavia näytteitä siitä menetelmästä, jonka mukaan tehdään modernia, joskin hieman viileätä elokuvaa", Erkka Lehtola kirjoitti Aamulehdessä.

Katsoja jätetään tyytymättömäksi, vangituksi ja pettyneeksi, tunnetilaan, jonka hän ehkä jakaa Jörn Donnerin kanssa.― Henry G. Gröndahl Hufvudstadsbladetissa 1965

Elokuva sai osakseen hyvin samansuuntaista kritiikkiä myös Ruotsissa. ”Muodollisesti elokuva on paikoin huomattavan epäkiinnostava. (…) Rytmiä ei synny hitaan tempon takia. Kaunis, mutta pysähtynyt. Poikkeuksiakin on, esimerkiksi loppukuva, missä pieni vene porautuu hopeiseen merenpintaan. Siinä liike on vahva, valkokangas laulaa. Olisi ollut hienoa voida sanoa samaa koko elokuvasta”, kirjoitti Carl Henrik Svenstedt Svenska Dagbladetissa.

"Paljon elokuvasta on tyhjäkäyntistä, opittua vaeltelua Helsinki-kulississa, tai sitten konflikteja, jotka eivät syty oikein ymmärrettävään muotoon (...) mutta: sympaattinen, enimmältään rehellinen filmi, joka on saanut tarpeettoman kovan vastaanoton Ruotsissa ja osittain Suomessakin." Näin summasi Peter von Bagh Ylioppilaslehdessä.

Näin tämän hieman vieraantuneen ihmisen kuvan Helsingistä. Ei mulla ollut siihen aikaan suomalaiseen todellisuuteen juuri mitään kontaktia.― Jörn Donner elokuvastaan Fennadan tarinassa 1993

Donner itse on myöhemmin todennut pitävänsä joitakin elokuvan kohtauksia "naiiveina ja amatöörimäisinä" ja moittinut sen dialogia paikoin "kuolleeksi". Itse elokuvan hän on nostanut "erikoisimmaksi", jonka teki teki yhdessä pitkäaikaisen elämänkumppaninsa Harriet Anderssonin kanssa. Andersson näytteli pääosan kaikkiaan viidessä Donnerin elokuvassa. Fennadan tarina -dokumentin osassa Kukoistus ja sen jälkeinen elämä Donner kertoi tarkemmin, miksi hän halusi tehdä elokuvan, jossa oli ”vähän kansainvälistä touchia.”

Jörn Donnerin teokset (valikoima)

Andersin suku -sarja:

Nu måste du, 1974, Söderström & Co, Nyt sinun täytyy, 1975, Otava, suom. Jukka Kemppinen, ilmestynyt Parasta Kotimaista -sarjassa nimellä Viimeinen kesä vuonna 1987.

Angelas krig, 1976, Söderström & Co, Angela, romaani, 1976, Otava, suom. Jukka Kemppinen, ilmestynyt pokkarilaitoksena nimellä Angelan sota vuonna 1998.

Jakob och friheten, 1978, Söderström & Co, Jakob ja kylmä rauha, romaani, 1979, Otava, suom. Jukka Kemppinen

Angela och kärleken, 1981, Söderström & Co, Angela ja rakkaus, romaani, 1981, Otava, suom. Marja Nieminen

Gabriels dag, 1982, Söderström & Co, Itsenäisyyspäivä, romaani, 1983, Otava, suom. Seppo Heikinheimo yhteistyössä Jörn Donnerin kanssa

Far och son, 1984, Söderström & Co, Isä ja poika, romaani, 1985, Otava, suom. Rauno Ekholm

Presidenten, 1986, Söderström & Co, Presidentti, romaani, 1986, Otava, suom. Ilona Anhava

Frihetens fångar, 1989, Söderström & Co, Vapauden vangit, romaani, 1989, Otava, suom. Ilona Anhava

Tillfälligheters spel, 1993, Söderström & Co, Sattuman kauppaa, romaani, 1993, Otava, suom. Marja Kyrö

En kärleks historia, 1994, Söderström & Co, Erään rakkauden tarina, romaani, 1994, Otava, suom. Rauno Ekholm

Hjärtat är en svekfull vän, 2001, Söderström & Co, Petollinen sydän, 2001, Otava, suom. Rauno Ekholm

Muut teokset:

Välsignade liv, novelleja, 1951, Söderström & Co

Slå dig inte till ro, 1952, novelleja, Söderström & Co

Brev, novelleja, 1954, Söderström & Co

Jag, Erik Anders, 1955, romaani, Söderström & Co

Bordet, 1957, romaani, Söderström & Co/Bonniers

Rapport från Berlin, 1958, Berliini arkea ja uhkaa, 1958, WSOY/1977, Otava ,suom. Toivo J. Kivilahti

På ett sjukhus, 1960, Söderström & Co, Terveenä sairaalassa, tilitys, 1961, Fennia, suom. Arvo Salo

Helsingfors. Finlands ansikte, 1961, Ihmisten Helsinki, 1961, WSOY, suom. Seppo Virtanen

Djävulens ansikte, 1962, Aldus, Paholaisen kasvot – tutkielma Ingmar Bergmanin elokuvista, 1967, Otava,suom. Juha Virkkunen

Rapport från Donau, 1962, Bonnier, Raportti Tonavalta, reportaasi, 1963, WSOY, suom. Seppo Virtanen

Nya Boken om Vårt land, 1967, Söderström & Co, Uusi maammekirja – raportti Suomesta, 1967, Otava, suom. Seppo Heikinheimo

Världsboken, 1968, Söderström & Co, Maailmankirja, raportti, 1968, Otava, suom. Jukka Kemppinen

Tapaus Naisenkuvia, filmikertomuksia, 1970

Sommar av kärlek och sorg, 1971, Söderström & Co, Surun ja rakkauden kesä, 1971, Otava, suom. Jukka Kemppinen

Marina Maria, 1972, Söderström & Co, Marina Maria, romaani, 1974, Otava, suom. Jukka Kemppinen

Sverigeboken, 1973, Wahlström & Widstrand, Matka vieraaseen maahan, raportti Ruotsista, 1974, Otava,
suom. Jukka Kemppinen

Sagt och gjort, 1976, Söderström & Co/Jörn Donner Productions 1977

Ihmisen ääni, mietekirja, 1980, WSOY, suom. Jukka Kemppinen

Jag, Jörn Johan Donner, född i Helsingfors den 5 februari 1933, 1980, Söderström & Co

Dagbok från filminstitutet, 1982

Viettelysten aika, elokuvaesseitä ja -arvosteluja, 1985, Suomen elokuva-arkisto, suom. Risto Hannula

Hemåt i höstregn, 1985, Söderström & Co/Wahlström & Widstrand, Kotiin syyssateessa, kolumneja, 1986, Otava, suom. Klaus Karttunen

I stadens hjärta, 1987, Stockmann

År av kärlek och sorg, 1987, Söderström & Co/Wahlström & Widstrand, Surun ja rakkauden vuodet, kokoomateos, 1987, Otava

Motströms, 1988, Vastavirtaan, Otava 1988, suom. Ilona Anhava

Houkutusten aamu, 1990, Valtion painatuskeskus

Mitt Finland helt enkelt, 1990, Ageba

Rapport från Europa, 1990, Söderström & Co, Eurooppa-raportti, 1990, Otava

Finlandsbilden år noll, 1990, tillsammans med Martti Häikiö, Söderström & Co, Suomi-kuva vuonna nolla, 1990, WSOY, yhdessä Martti Häikön kanssa

Fazer 100, 1991, Fazer

Huset där jag bor, 1992, Söderström & Co, Talo jossa asun, 1992, Otava, suom. Jaakko Kerkkonen

Olotiloja, muistelmateos, 1993, Otava, suom. Ilona Anhava

Anstalten. Fragment ur minnet, 1995, Söderström & Co, Terveenä laitoksessa, 1995, Otava

Varför finns jag till, Jörn Donner Productions 1998, Miksi olen, 1998 , Otava, suom. Veijo Kiuru

Jörn Donner – John Vikström: Elämme, siksi kuolemme, 2002, Kirjapaja

Kärlekens Ingenmansland, 2002, Minetten rakkaus, 2002, Otava, suom. Seppo Hyrkäs

Livsbilder, 2004, Söderström & Co, Elämänkuvia, 2004, Kirjapaja, suom. Laura Voipio

Fåglars skugga, 2004, Söderström & Co, Linnun varjo, 2004, Otava, suom. Raija Mattila

Himo, rakkaus ja raivo. Jörn Donnerin ja Stefan Lindforsin keskusteluja, 2005, Aamulehti-Kirjat

Dödsbilder, 2006, Söderström & Co, Kuolemankuvia, 2006, Otava, suom. Raija Mattila

I min fars fotspår, 2006, Söderström & Co, Isän jalanjäljillä, 2006, Otava, suom. Anna Paljakka

Diktonius. Elämä. (Diktonius. Ett liv, 2007). Suomentanut Raija Mattila. Helsinki: Otava, 2007.

Bergman. Muistelma. (Bergman. PM, 2009). Suomentanut Raija Mattila. Helsinki: Otava, 2009.

Muistiinpanoja Mannerheimista. (Anteckningar om Mannerheim, 2011). Suomentanut Raija Mattila. Helsinki: Otava, 2011.

Mammutti: jälkeenjääneet tekoset (Mammuten. Efterlämnade handlingar). Suomentanut Kari Koski. Helsinki: Otava, 2013.

Pikku mammutti: puoliautenttisia päiväkirjamerkintöjä heinäkuusta 2013 helmikuuhun 2015 (Lilla mammuten). Suomentanut Kari Koski. Helsinki: Otava, 2015.

Suomi Finland. Suomentanut Kari Koski. Helsinki: Otava, 2017.

Donner, Jörn & Nyström, Samu: "Merkillinen on nyt maailman meno" Helsingin päiväkirja sekasorron ajalta 1917-1918 ("Märklig är du världens gång" Kollektiv Helsingforsdagbok 1917-1918). Suomentanut Susanna Sjöman. Helsinki: Otava, 2017.

Vesi on verta sakeampaa. (Blod är tunnare än vatten). Suomentanut Kari Koski. Helsinki: Otava, 2018.

Donner, Jörn & Donner, Rafael: Ennen kuin olet poissa. Helsinki: Kieli, 2018.

Viimeinen taisto. (Sista striden). Suomentanut Kari V. Koski. Helsinki: Otava, 2019.


Jörn Donnerin elokuvat

Syyskuinen sunnuntai (1963)

Rakastaa (1964)

Täällä alkaa seikkailu (1965)

Poikkiparru (1967)

Stimulantia (1967; osa ”Det var en gång två älskande...”)

Mustaa valkoisella (1968)

69 – Sixtynine (1969)

Anna (1970)

Naisenkuvia (1970)

Perkele! Kuvia Suomesta (1971, dokumentti)

Hellyys (1972)

Baksmälla (1973)

Ingmar Bergmanin maailma (1978, dokumentti)

Miestä ei voi raiskata (1978)

The Bergman File (1978, dokumentti)

Yhdeksän tapaa lähestyä Helsinkiä (1982, dokumentti)

Dirty Story (1984)

Kirjeitä Ruotsista (1988, TV-dokumentti)

Ingmar Bergman: Om liv och arbete (1998, TV-dokumentti)

Presidentti (2000, tv-elokuva)

Raja 1918 (2007) tuottaja

Kuulustelu (2009)

Armi elää! (2015)

Perkele 2 – Kuvia Suomesta (2017, dokumentti)

Ingmar Bergmanin muisto (2018, dokumentti)

Fennada-Filmi

Fennada-Filmi syntyi vuonna 1950, kun Fenno-Filmin ja Adams Filmin elokuvatuotannot yhdistyivät. Fennada-Filmi oli alansa suurimpia yhtiöitä Suomessa 1950–1970-luvuilla ja sitä johti koko toimintansa ajan kauppaneuvos Mauno Mäkelä. Kaikkiaan 64 pitkän teatterielokuvan lisäksi yhtiö tuotti satoja lyhytfilmejä. Vuonna 1982 Yleisradio osti Fennada-Filmin ja on siitä lähtien esittänyt Fennada-elokuvia kanavillaan.


Lähteet:
Jörn Donner: Elämänkuvia, Kirjapaja 2004.
Jörn Donner: Mammutti, Otava 2013.
Kari Uusitalo: Elokuvamies Jörn Donner. Teoksessa Suomen kansallisfilmografia 7. Edita 1997.
Suomen kansallisfilmografia 7 (vuodet 1962–1970). Edita 1997.

Keskustele

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto