Hyppää pääsisältöön

Presidentti Koivisto pelasi lentistä pallon ympäri

Lentopallo oli presidentti Mauno Koiviston suosikkiharrastuksia. Hän pelasi mielilajiaan myös monilla ulkomaanmatkoillaan – virkatehtävissä sekä lomalla. Artikkeliin on koottu lyhyitä ohjelmavälähdyksiä näistä pelituokioista presidentin ensimmäisen virkakauden ajalta.

Artikkelin ensimmäinen video on tallennettu Texasissa presidentin Yhdysvaltain-vierailun jälkilöylyissä. Vierailun virallisen osuuden jo päätyttyä Koivisto vieraili houstonilaisella karjatilalla ja pääsi mittelemään lentopallokuntoaan paikallisten liikemiesten kanssa.

Seuraavana talvena tasavallan presidentti lomaili puolisoineen Kanarian saarilla. Kanarialla järjestettiin samanaikaisesti kaupallinen seminaari. Lomallaan presidentti pelasi lentopallon lisäksi myös mm. tennistä. Valitettavasti Kanarian saarilta tallennetun filmiotteen esitysääni on kadonnut.

Huhtikuussa 1985 presidentti Koivisto suuntasi Bulgariaan. Artikkeliin valikoitu uutsiote on vierailun toiselta päivältä, jolloin Koivisto tapasi maan presidentin Todor Zhivkovin. Matkan neuvotteluiden aiheina olivat maiden kahdenväliset suhteet ja kansainvälinen tilanne. Neuvotteluissa puhuttiin erityisesti idän ja lännen välisistä suhteista sekä ETYKin 10-vuotisjuhlasta.

Kiireisen päivän iltapäivällä Koivisto ehti kuitenkin pelaamaan lentopalloa paikallisen urheiluseuran kanssa.

Kesällä 1985 presidentti Koivisto ja rouva Tellervo Koivisto saapuivat viralliselle vierailulle Romaniaan. Koivisto tapasi maan presidentti Nicolae Ceausescun. He keskustelivat maiden energiapoliittisista näkemyksistä. Lentopallokentällä Koiviston nähtiin viilettävän isäntämaan väreissä.

Presidentin pelikumppanit ovat entisiä mestaripelaajia.― Ylen kirjeenvaihtaja Reijo Nikkilä Azerbaidžanissa

Syyskuussa 1985 presidentti lomaili viikon ajan Neuvostoliitossa Azerbaidžanissa. Lentopallon ohessa presidenttipari tutustui kattavasti alueen talous- ja kulttuurielämään.

Kahden viimeisen ohjelmaotteen alkuperä on epäselvä. Ensimmäisessä tallenteessa presidentti pelaa Suomessa ja ulkokentällä. Jälkimmäinen klipeistä taas on esitetty televisiossa vuonna 1986 osana Yleisradion 60-vuotisjuhlaohjelmaa.

Myöhemmin Koivisto pelasi osana Sikariporras-nimistä lentopalloseuraa ja voitti veteraanisarjan Suomen mestaruuksiakin. Suomen presidenttinä Koivisto toimi vuodet 1982–1994.

Lue lisää:

Presidentti Kekkonen hiihtää Lapissa.

Kekkonen hiihtää, Kekkonen kalastaa...

Presidentti Kekkonen oli urheilumiehiä. Hän voitti 23-vuotiaana Suomen mestaruuden korkeushypyssä tuloksella 185 ja oli koko elämänsä aktiivinen liikkuja ja harrastaja.

  • Sisällissota 1918 – punaiset muistot

    Harvinaiset arkistohaastattelut antavat äänen hävinneille.

    Suomen vuoden 1918 sota ei jakanut vain kansakuntaa vaan myös sen muistin. Hävinneiden tulkinta tapahtuneesta jäi vuosikymmeniksi virallisen julkisuuden ulkopuolelle. He kertovat tässä, miksi olivat mukana ja minkä hinnan saivat siitä maksaa.

  • Eero Leväluomalla oli harvinainen kyky muuttaa kuva ääneksi

    Ohjaaja tunnetaan Suomi-filmeistä ja dekkarikuunnelmista.

    Eero Leväluoma (1896-1969) teki poikkeuksellisen uran elokuvien, näytelmien ja radiokuunnelmien parissa. Yhdeksänvuotiaana teatterilavalle noussut poika esiintyi, lavasti ja ohjasi kotimaisissa elokuvissa, johti parikymmentä vuotta eri teattereita ja siirtyi viisikymppisenä töihin Yleisradion teatteriosastolle. Hän ohjasi satoja kuunnelmia ja koukutti yleisön äänitehosteilla ja tunnussävelillä jännityssarjojen maailmaan.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • “Muistakaa, että minunkin täytyy elää” – ohjaaja Tapio Piiraisen muistot teoksistaan ovat täynnä itseironiaa

    Ohjaaja Tapio Piirainen muistelee teoksiensa tekoa.

    Areenassa on katsottavissa laaja paketti Tapio Piiraisen ohjaamia elokuvia ja sarjoja, kuten Poliisin poika ja Viimeiset siemenperunat. Tragikomedioistaan ja Raid-sarjasta tunnettu ohjaaja itse muistelee katsottavissa olevien elokuvien ja sarjojen tekemistä itseironisella ja hauskalla tavalla.
    Toivotut: Poliisin poika – ja muita Tapio Piiraisen ohjauksia Yle Areenassa

  • Punikkeja ja jääkäreitä – tasavallan syntyvuosien kokijat äänessä

    Itsenäisyyden murrosvuosien todistajat muistelevat netissä.

    Elävä arkisto on jo aiemmin julkaissut runsaasti silminnäkijäaineistoa 100-vuotisen Suomen kuohuvasta alkutaipaleesta. Uusin lisäys on Ylen ja kahden työväenarkiston yhteistyönä syntynyt järkälemäinen haastattelukooste sisällissodan punaisten muistoista.

  • Sisällissota 1918 – punaiset muistot

    Harvinaiset arkistohaastattelut antavat äänen hävinneille.

    Suomen vuoden 1918 sota ei jakanut vain kansakuntaa vaan myös sen muistin. Hävinneiden tulkinta tapahtuneesta jäi vuosikymmeniksi virallisen julkisuuden ulkopuolelle. He kertovat tässä, miksi olivat mukana ja minkä hinnan saivat siitä maksaa.

  • Eero Leväluomalla oli harvinainen kyky muuttaa kuva ääneksi

    Ohjaaja tunnetaan Suomi-filmeistä ja dekkarikuunnelmista.

    Eero Leväluoma (1896-1969) teki poikkeuksellisen uran elokuvien, näytelmien ja radiokuunnelmien parissa. Yhdeksänvuotiaana teatterilavalle noussut poika esiintyi, lavasti ja ohjasi kotimaisissa elokuvissa, johti parikymmentä vuotta eri teattereita ja siirtyi viisikymppisenä töihin Yleisradion teatteriosastolle. Hän ohjasi satoja kuunnelmia ja koukutti yleisön äänitehosteilla ja tunnussävelillä jännityssarjojen maailmaan.

  • Rintamäkeläiset olohuoneessa – joulu tulee, jurotus pysyy

    Vanhoissa suosikkidraamoissa ei joulu olekaan yhtä juhlaa.

    Kun suositussa suomalaisessa draamasarjassa on joulun aika, voisi kuvitella maalaisidylliä ja perheonnea. Mutta mitä tapahtuukaan Rintamäkeläisten joulupäivänä 1972 esitetyssä jaksossa, jonka yleisö äänesti katsottavaksi Areenaan. Ainakin siinä kouritaan, jupistaan, jurotetaan ja petetään.

  • Täällä Pohjantähden alla -elokuva uhmasi uutta aaltoa ja syntyi pystypäin vanhana

    Laineen suurelokuva valmistui vuonna 1968

    Edvin Laine pääsi sovittamaan Väinö Linnan kansallisromaanin elokuvaksi vasta kymmenkunta vuotta kirjasarjan ilmestymisen jälkeen hetkellä, jolloin elokuvateollisuus oli julistettu kuolleeksi. Fennada-Filmin ja Ylen tuottama Laineen ensimmäinen väriohjaus oli vuonna 1968 tyyliltään epämuodikas kolmituntinen suurelokuva, joka kritiikistä huolimatta antoi Pentinkulman kyläyhteisölle ne kasvot, joihin me palaamme.

  • Metsolat – Tie joka vei meidät kotiin

    1990-luvun suosikkisarja kertoo kainuulaisen suvun tarinaa

    Suomi eli huoletonta nousukautta 1980-luvun lopussa, mutta uusi vuosikymmen nosti sinivalkotaivaalle synkkiä pilviä. 90-luku toi laman, joka oli taloudellisesti ja myös henkisesti monelle raskasta aikaa. Näistä nousukauden ja laman ajoista kertoo Suomen yksi suosituimmista tv-sarjoista, Metsolat.
    Katso Metsolat-jaksoja Yle Areenassa

  • Metsolat on palannut! Nämä asiat sinun on tiedettävä ysärin suosikkisarjasta

    Metsolat on katsottavissa Areenassa vuoden ajan.

    Rakastettu, kaivattu ja toivottu Metsolat on nyt katsottavissa Areenassa. Muistatko tuon ysärisarjan, jossa seurattiin paitsi Metsoloiden laajennetun perheen elämää, myös koko suomalaisen maaseudun murrosta 1980-1990-lukujen vaihteessa? Lehmät vaihtuivat hiihtokeskukseen, lapsia muutti ympäri maailmaa, mutta aina se Kari Kaukovaara kiusasi Metsolan Erkkiä.

  • Pekan perillinen -radioseikkailussa Lipponen pelastaa tyttärensä ja rakkaansa

    Lipponen ja Korkki selvittävät Pekan tyttären sieppausta.

    Prinssieversti, ylipiäjohtaja Pekka Lipponen hoitaa kaikessa rauhassa öljyahväärejään San Diegossa, kun hotellihuoneeseen lähetetään uhkaileva papukaija ja puhelimessa lausutaan Hirtettyjen balladia. Yöjuna vie Lipposen ja palvelijansa Pavel Pohjosen Meksikoon, jossa he sotkeutuvat ensitöikseen markiisittaren tyttären sieppaukseen. Mutta kuka onkaan tämä suomalaissukuinen öljykenttien omistajatar?