Hyppää pääsisältöön

Matopeli luikerteli kansan suosikiksi 1990-luvun lopussa

Kännykkäpelien klassikko eli Nokian matopeli, viralliselta nimeltään Snake oli suuressa suosiossa vuosituhannen vaihteen Suomessa. Välituntien ja taukohuoneiden suosikkipeli sai myös omat suomenmestaruuskisat, kun alan parhaat pelaajat kokoontuivat Helsingin messukeskuksessa järjestettyihin finaaleihin.

Matopelin kännykkäversio oli ohjelmistosuunnittelija Taneli Armannon luomus. "Nokian salainen ase" kertoi A-studion haastattelussa vuonna 2001 hittipelin synnystä. "Markkinointi oli saanut jostain ajatuksen, että pelejä täytyisi laittaa kännykkään ja pohdittiin sitten sitä, kuka nämä pelit tekisi. Mä sain sen sitten tehtäväkseni", muistelee Armanto.

Matopelin luoja Taneli Armanto vuonna 2001.
Matopelin luoja Taneli Armanto A-studion haastattelussa vuonna 2001. Matopelin luoja Taneli Armanto vuonna 2001. Kuva: Yle kuvanauha kännykkä,Nokia 6111,matkapuhelimet,pelit
Nokian matkapuhelimen Snake II -peli.
Snake II -pelin uutuuksina olivat muun muassa väliseinät. Nokian matkapuhelimen Snake II -peli. Kuva: Yle kuvanauha Nokia Oyj,matkapuhelimet,pelit,kännykkä,2000-luku,1990-luku

Ensimmäinen kännykkäversio pelistä julkaistiin Nokian 6110-puhelinmallissa vuonna 1997. Armanto suunnitteli myös myöhemmin Nokian puhelimissa olleet Memory-muistipelin ja Logic-logiikkapelin. Pelien lisäksi hän oli mukana keksimässä myös toista nuorisovillitystä, ladattavia soittoääniä. Haastattelussa suunnittelija toteaa itse olevan tyytyväinen teoksistaan ja kertoo pelien suosion hivelevän itsetuntoa.

Vuonna 2000 tv-uutisissa kerrottiin Helsingin messukeskuksessa pidetyissä matopelin suomenmestaruuskisoissa jopa kahdessa lähetyksessä. Kahdellatoista paikkakunnalla pelatuista karsinnoista finaaliin päätyi noin 40 matopeli-ässää. Edellisenä vuonna matopelin mestaruus oli irronnut 1044 pisteellä, mutta vuonna 2000 sama tulos ylitettiin reippaasti jo karsinnoissa. Kilpailun voittaja sai palkinnoksi Nokia 3310 -puhelimen lisävarusteineen sekä matkan Alpeille ystävänsä seurassa.

Kommentit
  • Luontoilta jakoi luontotietoutta leppoisasti ammattitaidolla

    Alkuperäistä Luontoiltaa esitettiin 32 vuotta.

    Suomalaisten kontaktiohjelmien pioneeri Luontoilta aloitti lähetyksensä radiossa 26.huhtikuuta 1975. Vuodesta 1982 lähtien ohjelmaa esitettiin myös television puolella. Yleisön rakastamaa luonto-ohjelmaa tehtiin 32 vuoden aikana 519 jaksoa.

  • Ehyesti säröinen tv-elokuva Hiljaiset laulut kuvasi paikkaansa etsiviä nuoria

    Tuomas Sallisen elokuva valmistui vuonna 1994

    Vuonna 1994 esitetty Tuomas Sallisen tv-elokuva Hiljaiset laulut on vahvasti ajassaan oleva voimakas kuvaus nuorista, jotka ystävyydestä huolimatta kärsivät erilaisista vieraantuneisuuden tunteista. Vaikka tarina on rikkonainen eikä helppoja vastauksia ole, pysyy kertomus erinomaisesti koossa. Keskeisellä sijalla elokuvassa on sen äänimaisema.

  • Hiljainen poika tahtoo auttaa

    Nuori Jarmo Mäkinen teki roolin vähäpuheisena hyväntekijänä

    Jarmo Mäkinen tunnetaan miehekkään ja vähäpuheisen suomalaismiehen rooleista. Jo vuonna 1992 ilmestyneessä Hiljainen poika -lyhytdraamassa Mäkinen esittää vakavaa ja hiljaista, joskin myös herkkää ja empaattista sivustakatsojaa. Empatiasta Kari Paukkusen lyhytelokuva pitkälti kertookin. Mäkisen hahmo seuraa keskellä yötä, kun joukko nuoria remuaa yökerhon edustalla.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto