Hyppää pääsisältöön

Matopeli luikerteli kansan suosikiksi 1990-luvun lopussa

Kännykkäpelien klassikko eli Nokian matopeli, viralliselta nimeltään Snake oli suuressa suosiossa vuosituhannen vaihteen Suomessa. Välituntien ja taukohuoneiden suosikkipeli sai myös omat suomenmestaruuskisat, kun alan parhaat pelaajat kokoontuivat Helsingin messukeskuksessa järjestettyihin finaaleihin.

Matopelin kännykkäversio oli ohjelmistosuunnittelija Taneli Armannon luomus. "Nokian salainen ase" kertoi A-studion haastattelussa vuonna 2001 hittipelin synnystä. "Markkinointi oli saanut jostain ajatuksen, että pelejä täytyisi laittaa kännykkään ja pohdittiin sitten sitä, kuka nämä pelit tekisi. Mä sain sen sitten tehtäväkseni", muistelee Armanto.

Matopelin luoja Taneli Armanto vuonna 2001.
Matopelin luoja Taneli Armanto A-studion haastattelussa vuonna 2001. Matopelin luoja Taneli Armanto vuonna 2001. Kuva: Yle kuvanauha kännykkä,Nokia 6111,matkapuhelimet,pelit
Nokian matkapuhelimen Snake II -peli.
Snake II -pelin uutuuksina olivat muun muassa väliseinät. Nokian matkapuhelimen Snake II -peli. Kuva: Yle kuvanauha Nokia Oyj,matkapuhelimet,pelit,kännykkä,2000-luku,1990-luku

Ensimmäinen kännykkäversio pelistä julkaistiin Nokian 6110-puhelinmallissa vuonna 1997. Armanto suunnitteli myös myöhemmin Nokian puhelimissa olleet Memory-muistipelin ja Logic-logiikkapelin. Pelien lisäksi hän oli mukana keksimässä myös toista nuorisovillitystä, ladattavia soittoääniä. Haastattelussa suunnittelija toteaa itse olevan tyytyväinen teoksistaan ja kertoo pelien suosion hivelevän itsetuntoa.

Vuonna 2000 tv-uutisissa kerrottiin Helsingin messukeskuksessa pidetyissä matopelin suomenmestaruuskisoissa jopa kahdessa lähetyksessä. Kahdellatoista paikkakunnalla pelatuista karsinnoista finaaliin päätyi noin 40 matopeli-ässää. Edellisenä vuonna matopelin mestaruus oli irronnut 1044 pisteellä, mutta vuonna 2000 sama tulos ylitettiin reippaasti jo karsinnoissa. Kilpailun voittaja sai palkinnoksi Nokia 3310 -puhelimen lisävarusteineen sekä matkan Alpeille ystävänsä seurassa.

Kommentit
  • Elokuu on raadollinen elokuva ihmissuhteista, alkoholismista ja toteutumattomista unelmista

    Palkittu elokuvaklassikko on nyt pysyvästi Areenassa.

    Elokuu (1956) on Matti Kassilan käsikirjoittama ja ohjaama elokuva, jota pidetään kiistatta yhtenä suomalaisista elokuvaklassikoista. Se pohjautuu Frans Emil Sillanpään samannimiseen kirjaan vuodelta 1941. Elokuva sai ilmestyttyään yhteensä kuusi Jussi-palkintoa ja se edusti Suomea Cannesin elokuvajuhlilla 1957.

  • Kirsi Kunnaksen Tiitiäis-hahmot loikkivat Punni-pupun johdolla kirjasta radioon

    Aino-Maija Tikkanen lukee klassikkosatuja.

    Mistä löytyy korvaton pupu tai kengälle kaveri? Entä miksi prinssit hyppivät toistensa yli? Vuonna 1963 näyttelijä Aino-Maija Tikkanen kertoili Kirsi Kunnaksen rakastettuja Tiitiäisen tarinoita radioaalloille, jotka ovat viimein rantautuneet Areenaan sadunnälkäisten mielikuvitusseikkailijoiden riemuksi.

  • "Hyvä Holkeri!" – Kummelin Saldo oli taloussatiiri lama-Suomesta

    Tynnyripukuinen laman uhri ja aikakauden tutut nimet.

    Lama on vienyt Suomen syvään kriisiin useasti. 1990-luvun alun lama oli monelle kovaa aikaa. Pankkisotkujen myötä korot kipusivat taivaisiin ja moni koki henkilökohtaisen konkurssin. Komediaryhmä Kummeli otti vuosina 1993 ja 1994 kantaa maan tilanteeseen. Syntyi satiirinen sketsisarja Saldo, jossa kiitettiin ja kehuttiin aikakauden tunnetuimpia talousnimiä. Tynnyriasuinen päähenkilö menetti jopa vessanpönttönsä velkojille.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto