Hyppää pääsisältöön

Pönttöpesintä: Uuttukyyhkyllä on pitkä pesimiskausi

uuttukyyhky
Uuttukyyhkyn pesässä voi olla eri-ikäisiä poikasia. uuttukyyhky Kuva: Juha Laaksonen Uuttukyyhky

Uuttukyyhky on maassamme harvalukuinen pesimälintu. Sen erityispiirteisiin kuuluu, että naaras voi pyöräyttää munat, vaikka edelliset poikaset eivät vielä ole lentäneet pesästä.

Uuttukyyhky on levinneisyydeltään lounainen, ja on sisämaassa jo muutaman sadan kilometrin päässä rannikosta suorastaan harvinainen laji. Länsirannikon maisemissa uuttukyyhky viihtyy paremmin ja pesii Oulun korkeudella asti.

Uuttukyyhky ei välttämättä ole riippuvainen tietyntyyppisestä ympäristöstä tai pesimäalueesta. Mutta viljelysmaan tai muun avoimen ruokailualueen lisäksi uuttukyyhkyllä on yksi vaatimus, ja se on ehdoton: sopiva pesäkolo, ja mieluummin muutama, jotta kavereillekin on tilaa. Pienessä ryhmittymässä lienee turvallisempaa pesiä.

Pöntötys auttanut asuntopulassa

Aiemmin suurin osa maamme uuttukyyhkyistä pesi palokärjen kaivamissa vanhoissa koloissa tai haljenneissa lahopökkelöissä ja onkaloissa. Nykyään tehokas pöntötys on onneksi paikoin helpottanut myös uuttukyyhkyjen asuntopulaa.

Hyvä esimerkki uuttukyyhkyjen majoittumisesta ihmisen asettamiin paikkoihin on nähtävissä Helsingin Vanhankaupunginlahden ympäristössä. Eero Haapasen ansiosta Kuusiluodon suojaisissa metsäsaarekkeissa on yksi Suomen tiheimmin asutetuista uuttukyyhkykolonioista.

Alkeellinen sisustus

Naaras munii yleensä kaksi valkoista munaa. Kummatkin emot hautovat, koiras vähemmän kuin naaras. Haudonta-aika on 16–18 vuorokautta. Jos sisustusarkkitehdit pääsisivät kurkistamaan uuttukyyhkyn pesäkoloon, he tuskin intoutuisivat kehumaan kyyhkyjen pesänsisustustaitoa. Joskus maljan pohjalla ei ole kuin lahopuuta, joskus hieman risuja ja sammalta. Toiset linnut saattavat rakennella hieman ahkeramminkin, mutta tällä ei liene merkitystä pesimisen onnistumiseen.

Munia ja poikasia

Jos pesäkolossa on tilaa, naaras ei turhia aikaile, vaan pyöräyttää seuraavat munat ja alkaa hautoa niitä jo silloin, kun edellisen pesueen poikaset ovat vielä kolossa. Tämä on lintumaailmassa jokseenkin poikkeuksellista.

Poikasten kehittyminen on kiinni emojen hyvästä kunnosta. Nämä ruokkivat poikasiaan maitomaisella nesteellä, kyyhkynmaidolla, jota kehittyy emojen kuvuissa. Vanhemmat poikaset siirtyvät kasviravintoon ja runsaan kuukauden ikäisenä ne ovat jo itse pelloilla etsimässä ravintoa.

Kyyhkyt pesivät ensimmäisen kerran vuoden ikäisinä. Vanhemmat linnut ovat todennäköisesti tehokkaampia lisääntymään kuin ensikertaa yrittävät. Lintuatlaksen mukaan kokonaisparimäärä on vain 4000 paria.

Millainen pönttö?

Vielä pieni vinkki, jos haluaa asettaa uuttukyyhkylle pöntön. Lentoaukon halkaisijan tulee olla yli kahdeksan senttimetriä ja sisätilojen leveys parisenkymmentä senttimetriä. Pöntön korkeus voi olla puoli metriä.

Pöntöt on hyvä ripustaa rantaniittyjen tai peltojen keskellä oleviin metsäsaarekkeisiin 4–6 metrin korkeuteen. Lehtipuut ovat parhaita ripustuspuita, mutta jos tarpeeksi korkeita puita ei ole, pönttöjä voi kyllä viritellä matalammallekin. Pönttöjä kannattaa aina laittaa kerralla enemmän, koska usea pari menestynee paremmin kuin yksittäiset yrittäjät.

Jos pesäkolossa on tilaa, naaras pyöräyttää seuraavat munat jo silloin, kun edellisen pesueen poikaset ovat vielä kolossa. Tämä on lintumaailmassa jokseenkin poikkeuksellista.
  • Kuka pöntössäni asuu?: Uuttukyyhky

    Koiraan soidinääni on kaksitavuinen ”huu-uh huu-uh…”.

    Kesykyyhkyn kokoinen uuttukyyhky on sinertäväharmaa. Rinta on viininpunertava, ja siivellä on kaksi mustaa poikkijuovaa. Koiraan soidinääni on kaksitavuinen ”huu-uh huu-uh…”.

  • Lintumaailman vähenevä "aatelisto": Käki

    Kukkuva soidinääni ”kuk-kuu, kuk-kuu”.

    Käki on naakan kokoinen mutta paljon hoikempi, haukkamaisen pitkäpyrstöinen mutta lyhytjalkainen. Selkä on siniharmaa (naaraalla joskus punaruskea), vatsa tummaraitaisen valkoinen. Piilottelevan ja varovaisen käen huomaa helpoiten koiraan kukkuvasta soidinäänestä ”kuk-kuu, kuk-kuu”.

  • Äänestä parhaat nimet viirupöllökaksosille!

    Ranuan viirupöllönpoikaset saavat nimensä sunnuntaina 21.5.

    Ranuan viirupöllönpoikaset saavat nimensä suorassa lähetyksessä sunnuntaina 21.5. Pöllönpoikasille tuli yli 500 nimipariehdotusta, joiden joukosta raati valitsi viisi suosikkiaan. Nyt te pääsette äänestämään lopullisesta valinnasta!

Uusimmat sisällöt - Miljoona linnunpönttöä