Hyppää pääsisältöön

Vanhempainyhdistys -kuunnelmaa tekemässä

Tuomas Uusitalo, Nora Raikamo, Minna Kivelä, Anna-Leena Sipilä ja Emilia Sinisalo kuunnelmassa Vanhempainyhdistys
Vanhempainyhdistys kokoontuu kuunnelmassa, näyttelijöinä Tuomas Uusitalo, Nora Raikamo, Minna Kivelä, Anna-Leena Sipilä ja Emilia Sinisalo Tuomas Uusitalo, Nora Raikamo, Minna Kivelä, Anna-Leena Sipilä ja Emilia Sinisalo kuunnelmassa Vanhempainyhdistys Kuva: Yle Kuvapalvelu, Johanna Kannasmaa kuunnelmat,Minna Kivelä,Roope Lipasti,Tuomas Uusitalo,emilia sinisalo,vanhemmat,koulu,Radioteatteri

Vanhempainyhdistys on Roope Lipastin komedia vanhemmuudesta, ehkä siinä raadollisimmassa muodossaan. Hetkenä, jolloin vanhemmuutta pyritään suorittamaan yhdessä muiden vanhempien kanssa - heidän arvostelevien silmiensä alla. "Vauva" on vanhempainyhdistys, mutta saman ryhmädynamiikan voi varmasti löytää monestakin yhteisöstä, jossa pitäisi pyrkiä yhteiseen päämäärään. Käsikirjoittaja Roope Lipasti kertoo "Vauvan" eli kuunnelmansa kirjoitusprosessista:

Kaikki, joilla on kouluikäisiä lapsia, tietävät, mistä puhutaan kun puhutaan vanhempainyhdistyksestä. He eivät välttämättä kuulu sellaiseen, mutta epäilemättä ovat olleet sellaisen kanssa tekemisissä. Vähintään ostaneet pakollisen keksipurkin sekä miljoona vessapaperirullaa, jotta itse pääsisivät vessaan ja lapset luokkaretkelle.

Vanhempainyhdistys on myös yllättävän suurien intohimojen kenttä: vanhemmat kun ovat vanhemmuudessaan niin erilaisia – ja sitten kuitenkin joka puolella samanlaisia.

Joku on helikopteriäiti, toinen uskoo vapaaseen kasvatukseen, kolmas jääkiekkoon, neljäs vain sattuu tykkäämään rasittavuuteen saakka pykälistä ja yhdistystoiminnasta.
Niinpä kuunnelman aiheeksi vanhempainyhdistyksen kokous sopii mitä parhaimmin! Huumoria ja draamaa ei puutu, kun äidit – ne ovat jostain syystä yleensä äitejä – kokoontuvat ja laittavat koulun ja lasten asiat kuntoon.

Ensimmäisen version kuunnelmasta kirjoitin varsin nopeasti ja minulla oli hauskaa sitä tehdessä, mikä on aina hyvä merkki. Se koostui ikään kuin sketseistä, joissa käsiteltiin kaikkea mahdollista kouluun ja vanhemmuuteen liittyvää. Hahmoni olivat hyvin karrikoituja ja toinen toistaan tyhmempiä, jos kohta myös sympaattisia. Kun ohjaaja Katja Krohn sitten luki tekstin, hän innostui siitä, mutta toivoi siihen aika lailla muutoksia. Osa johtui ihan kuunnelman luonteesta, osa toivomuksista taas oli selkeän draamallisia. Itse olen kirjailija enkä näytelmäkirjoittaja, joten kuuntelin tarkalla korvalla.

Ensinnäkin se media eli radio. Kun hahmoja ei näe, vaan pelkästään kuulee, heidän on oltava kyllin erilaisia, jotta kuulija ymmärtää kuka siellä milloinkin on äänessä. Toki tämä pätee teatterin lavallakin, mutta radiossa karrikoidaan vielä enemmän. Takaisin sorvin ääreen siis. Toinen asia oli draamallisuus. Uskon, että se alkuperäinen sketsityyppinen juttukin olisi toiminut varsin mainiosti, mutta nyt haluttiin tehdä enemmän teatteria. Yksi tunnin mittainen kokonaisuus, jossa tietenkin on huumoria, mutta on ennen kaikkea draamaa, naurun lisäksi muidenkin tunteiden kirjoa.

Istuttiin siis pari kertaa ohjaajan kanssa alas. Hän ehdotti, että tuota asiaa voisi korostaa ja tuossa kohdassa on ehkä vähän tyhjäkäyntiä ja niin edelleen. Minä korjasin tekstiä ja lopputulos terävöityi ja muuttuikin jonkin verran, vaikka pääpiirteissään samat ainekset toki pysyivät mukana. Sitten oli tietenkin vielä näyttelijöiden vaikutus. Oli äärimmäisen mielenkiintoista kuulla oma teksti näyteltynä. Sieltä löytyi paljon sellaista huumoria, jota en tiennyt sinne laittaneeni ja toisaalta oli kohtia, jotka paperilla kyllä naurattivat, mutta livenä eivät. Korjattiin siis taas vähän.

Jännittävää on myös se, että kuunnelmassa aika on niin tiukan rajallinen. Kun kirjoittaa romaania, se on valmis sitten kun tarina on kerrottu. Kuunnelmassa tarina pitää kertoa tietyssä ajassa. Kirjoittajan näkökulmasta se on rasittavaa. Mennään ikään kuin perse edellä puuhun. Toisaalta rajattu aika estää myös löpertelemisen. On pakko keskittyä olennaiseen. Tai niin se menisi täydellisessä maailmassa. Kirjoittaja – minä ainakin – kun on usein sellainen, että rakastaa omia sanojaan niin, ettei millään tahdo saada juttua katkeamaan. Jos valmis tarina oli noin 55 liuskaa, niin kyllä sieltä toistakymmentä liuskaa piti karsia pois. Se harmittaa ennen kaikkea siksi, että on tehnyt turhaa työtä. Ehkä jo ensi kerralla kirjoitan suoraan oikean mittaiseksi…

- Roope Lipasti
Käsikirjoittaja

Vanhempainyhdistys -kuunnelman lähetykset:
Su 14.8. klo 15. / Yle Radio 1.
Ma 15.8. klo 19.03 / Yle Radio 1.
Kuunneltavissa myös Yle Areenassa 30 päivän ajan ensimmäisen lähetyksen jälkeen.

Käsikirjoittaja Roope Lipasti ja ohjaaja Katja Krohn
Käsikirjoittaja Roope Lipasti ja ohjaaja Katja Krohn Käsikirjoittaja Roope Lipasti ja ohjaaja Katja Krohn Kuva: Emilia Cronvall, Yleisradio Roope Lipasti,Katja Krohn,Radioteatteri,kuunnelmat

Vanhempainyhdistys
Käsikirjoitus: Roope Lipasti
Ohjaus: Katja Krohn
Äänisuunnittelu: Tiina Luoma
Rooleissa: Anna-Leena Sipilä, Emilia Sinisalo, Minna Kivelä, Nora Raikamo, Tuomas Uusitalo, Pertti Koivula, Kari Ketonen, Jarkko Tamminen ja Alina Tomnikov
Tuotanto: Soila Valkama