Hyppää pääsisältöön

Seitajärvellä tapetut naiset ja lapset olivat jatkosodan vaiettuja uhreja

Neuvostoliittolaiset partisaanit tekivät jatkosodan aikana kymmeniä hyökkäyksiä Suomen puolella olleisiin pieniin korpikyliin. Partisaanit surmasivat retkillään yhteensä 181 siviiliä vuosina 1941–44. Mannerheim-ristin ritari Olavi Alakulppi kertoo sotilasuransa karmeimmasta kokemuksesta, kun hän miehineen löysi Savukosken Seitajärvellä partisaanien julmasti surmaamat naiset ja lapset. Artikkeli sisältää järkyttäviä kuvia ja haastaltavien kertomuksia.

Partisaanien siviilikyliin tekemät hyökkäykset olivat Suomessa kielletty aihe vuosikymmeniä. Suomi oli sodan jälkeen vaikeassa ulkopoliittisessa tilanteessa, ja maan virallinen kanta oli, ettei Neuvostoliitto hyökännyt sodan aikana siviilikohteita vastaan. Hyökkäyksistä pelastuneet ja niissä omaisiaan menettäneet syrjäkylien asukkaat yrittivät löytää kadonneita sukulaisiaan ja saada heille oikeutta, mutta ilman tulosta. Neuvostoliiton omissa sotapäiväkirjoissa ja asiakirjoissa partisaanijoukkojen hyökkäysten kerrottiin kohdistuneen vain sotilaallisiin kohteisiin.

Partisaanien torjuntaan erikoistuneessa joukko-osastossa palvellut Olavi Alakulppi kertoi vuonna 1987 nauhoitetussa haastattelussa yrittäneensä viedä partisaanihyökkäykset sotarikoksia tutkivalle YK:n komissiolle vuonna 1949. Neuvostoliiton YK-lähettiläs kielsi jyrkästi neuvostosotilaiden syyllistyneen siviiliväestön surmiin ja jopa kyseenalaisti Alakulpin sotakokemukset Suomen rintamilta. Suomen YK-lähettiläs ei ottanut Alakulpin raporttiin – joka sisälsi mm. valokuvia – kantaa, ja asian käsittely tyssäsi siihen.

Asian yllä leijuneen mystisen hiljaisuuden rikkoi lopulta vasta Veikko Erkkilän vuonna 1998 julkaistu teos Vaiettu sota. Neuvostoliiton partisaanien iskut suomalaisiin kyliin. Erkkilä haastatteli kirjaansa varten paitsi hyökkäyksistä selvinneitä suomalaisia, myös niitä suorittamassa olleita partisaaneja. Valtion tiedonjulkistamispalkinnollakin palkittua kirjaa seurannut julkinen keskustelu toi iskujen kammottavat yksityiskohdat vihdoin suuren yleisön tietoisuuteen.

Partisaanit hyökkäsivät Seitajärven nukkuvaan kylään

Pohjois-Suomessa ei sodan aikana ollut kiinteitä rintamalinjoja, vaan laajoissa erämaassa liikkui suomalaisia, saksalaisia sekä neuvostoliittolaisia partioita. Suomen puolella oli paljon pieniä, muutaman talon kyliä, joihin ei usein vienyt polkua kummempaa tietä. Näissä kylissä saattoi olla muutama sotilas vartiomiehenä partisaanien varalta, mutta monet siviilit olivat onnensa nojassa.

Savukosken Seitajärvi sijaitsi satakunta kilometriä rajalta, ja viiden talouden kylää vartioi yhdeksänhenkinen sotilasosasto. Heinäkuun alkupuolella 1944 kylän tytöt ilmoittivat vartiopäällikölle kuulleensa venäjänkielistä puhetta metsästä, mutta päällikkö ei uskonut heitä eikä asiaa käyty tarkastamassa. Edes seuraavana päivänä karjaveräjän luota löytyneet vieraat jalanjäljet eivät saaneet vartiopäällikköä vakuuttumaan partisaanien läsnäolosta.

Aamuyöllä 7. heinäkuuta 48 partisaanin vahvuinen osasto hyökkäsi nukkuvaan kylään, joka heräsi kylän koirien raivoisaan haukuntaan. Yllätetyistä suomalaissotilaista ei ollut vastusta partisaaneille, jotka ottivat kylän haltuunsa lyhyen tulitaistelun jälkeen. Piiloon menneitä ihmisiä partisaanit houkuttelivat esiin lupaamalla suomeksi, ettei näille tehdä pahaa. Antautuneet kyläläiset partisaanit ottivat mukaansa. Lähtiessään neuvostoliittolaiset sytyttivät suurimman osan kylän rakennuksista palamaan.

Hävityksen jälkeen partisaanit vetäytyivät korpien kätköön siellä odottavan pääjoukon luokse. Heidän mukanaan oli 11 vankia, joista suurin osa oli yhä yöpuvuissaan.

Osa hyökkäyksestä pakoon selvinneistä ihmisistä saapui samoihin aikoihin Värriön kylään, josta saatiin hälytettyä suomalaisjoukot. Pakoon päässeiden joukossa oli myös tapahtuma-aikaan 10-vuotias Sirkka Lakela (os. Ollila), joka äitinsä ja sisarustensa kanssa nukkui hyökkäyksen aikaan hevostallissa. Perhe pääsi isoveli Valtteri Ollilaa lukuun ottamatta pakenemaan tallin lantaluukun kautta, Valtteri jäi partisaanien vangiksi. Sirkka Lakela kertoi pelastumisestaan Yle Radio Suomessa vuonna 2008.

Lapin pohjoisosaa valvoi 500 miehen vahvuinen Erillinen Osasto Sau, joka oli erikoistunut partisaanien torjuntaan. Osasto Sau lähti liikkeelle nopeiden valmistelujen jälkeen kahdella kevyellä joukkueella. Luutnantti Olavi Alakulpin joukkue suuntasi Värriön kautta Seitajärvelle, toinen joukkue kuljetettiin rajalle päin katkaisemaan pakenevien partisaanien paluutietä.

Alakulpin miehet tekevät karmean löydön

Alakulpin joukkue saapui Seitajärvelle iltapäivällä, noin yhdeksän tuntia hyökkäyksen jälkeen. Sotilaat tapasivat kylällä eloonjääneitä, joilta he saivat tietoja hyökkäyksestä. Osasto lähti jälkikoirien kanssa pikamarssia partisaanien perään.

Muutaman kilometrin jälkeen he törmäsivät karmaisevaan näkyyn: kylältä siepatut naiset ja lapset löydettiin surmattuina metsästä. He olivat osittain tai kokonaan alasti, osa oli myös raiskattu. Surmatyöt oli tehty ampumalla, puukoilla ja pistimillä. Tapettujen joukossa oli Alakulpin mukaan sotilaiden tuttuja, sukulaisia ja tyttöystäviä.

Seitajärven partisaanihyökkäyksen siviiliuhreja 7.7.1944.
Seitajärven partisaanihyökkäyksen siviiliuhreja 7. heinäkuuta1944. Seitajärven partisaanihyökkäyksen siviiliuhreja 7.7.1944. Kuva: SA-kuva Seitajärvi,Seitajärven partisaanihyökkäys,jatkosota,siviiliuhrit,partisaanit
Luutnantti Olavi Alakulppi kuuuntelemassa 80-vuotiaan metsänvartija Pekka Ikäheimosen elämänvaiheita ja -kokemuksia Savukoskella 29.9.1943.
Luutnantti Olavi Alakulppi (toinen oik.) kuuntelemassa 80-vuotiaan metsänvartija Pekka Ikäheimosen elämänvaiheita ja -kokemuksia Savukoskella 29.9.1943. Luutnantti Olavi Alakulppi kuuuntelemassa 80-vuotiaan metsänvartija Pekka Ikäheimosen elämänvaiheita ja -kokemuksia Savukoskella 29.9.1943. Kuva: SA-kuva jatkosota,siviiliväestö,syrjäkylät,sotilas,Olavi Alakulppi,Savukoski

Yllättäen yhden tytön huomattiin olevan elossa, vaikka häntä oli pistetty kaksi kertaa pistimellä rintaan. Tyttö näytteli kuollutta, kunnes vihdoin uskoi paikalle saapuneet sotilaat suomalaisiksi. Seitajärvelle tilattu saksalainen vesitaso vei 8-vuotiaan tytön sairaalaan ja hän pelastui.

Osasto Sau jatkoi partisaanien jäljittämistä ja sai kontaktin partisaanien jälkijoukkoihin. Taisteluita käytiin aamuyöhön saakka. Suomalaiset ampuivat kaikkiaan 33 partisaania, mutta pääjoukko pääsi pakemaan Kemijoen yli eikä heidän jälkiään enää löydetty.

En ollut katkera. Mutta olin entistä päättäväisempi, että tämä asia täytyy jonakin päivänä tuoda esille julkisesti, koska se oli niin suuri murhajuttu.― Olavi Alakulppi radiohaastattelussa vuonna 1987

Yhteensä Seitajärvelle tehdyssä iskussa kuoli 14 siviiliä ja kaksi sotilasta. Alakulpin joukkojen löytämällä Paavonkankaan surmapaikalla tapettiin kaksi täysi-ikäistä naista ja kahdeksan tyttöä. Lapsista nuorin oli seitsemän kuukauden ikäinen. Sirkka Lakelan sisarukset Valtteri ja Eliisi Ollilan sekä yhden sotilaan partisaanit ampuivat myöhemmin, ja yksi nainen kuoli jo Seitajärven hyökkäyksessä. Neuvostoliittolaisen partisaaniosaston tekemän virallisen raportin mukaan he hyökkäsivät Seitajärvellä “suomalaiseen varuskuntaan tuhoten 94 henkeä”.

Kaikkiaan Neuvostoliiton partisaanit iskivät Suomen puolella 45 kertaa. Tuhoisin isku tehtiin Lokkaan, jossa kuoli 21 siviiliä, joista 20 oli naisia ja lapsia. Osasto Sau jahtasi partisaaneja viikon verran, mutta silläkin kertaa partisaanit onnistuivat ohittamaan suomalaisten väijytykset.

Lähteet:
Erkkilä, Veikko: Vaiettu sota. Neuvostoliiton partisaanien iskut suomalaisiin kyliin.
Erkkilä, Veikko: Viimeinen aamu. Neuvostopartisaanien vaietut jäljet.

Olavi Alakulppi

Luutnantti Olavi Alakulppi Vienan Karjalassa joulukuussa 1941.
Olavi Alakulppi joulukuussa 1941. Luutnantti Olavi Alakulppi Vienan Karjalassa joulukuussa 1941. Kuva: Museovirasto / Pauli Jänis jatkosota,Jatkosodan hyökkäysvaihe,Mannerheim-ristin ritarit,Olavi Alakulppi,Seitajärvi,Savukoski

- syntyi Rovaniemen maalaiskunnassa vuonna 1915

- voitti maastohiihdon MM-kultaa 4 x 10 kilometrin viestissä Zakopanessa 1939

- edusti MM-kisoissa myös Yhdysvaltoja vuoden 1950 MM-kisoissa Lake Placidissa

- ylennettiin talvisodan aikana vääpeliksi ja kävi välirauhan aikana upseerikoulun

- toimi jatkosodassa mm. kaukopartioiden johtajana sekä partisaanien torjuntaan erikoistuneessa osastossa Lapissa

- Olavi Alakulppi on Mannerheim-ristin ritari nro 72, lisäksi hänet palkittiin jatkosodassa saksalaisella rautaristillä

- joutui pakenemaan Suomesta vuonna 1945 asekätkentäjutun vuoksi

- teki pitkän uran Yhdysvaltain armeijassa mm. talvisodankäynnin kouluttajana ja operatiivisena upseerina

- yleni everstiluutnantiksi saakka, palkittiin mm. Bronze Starilla

- kuoli Yhdysvaltain Petersburgissa vuonna 1990

Kommentit

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Studio Julmahuvin Lasi vie syvempiin varjoihin

    KGB-veteraanin odysseia ydinsodan jälkeisessä Moskovasssa

    Illan elokuva Lasi on vauhdikas neuvostoliittolaisjännäri entisen KGB-agentin, Mihail Gulashnikovin, odysseiasta ydinsodan jälkeisessä Moskovassa.

  • Studio Julmahuvin moraalisesti arveluttava Hittikimara

    Mainos, jonka esittämisen Jeesuksen Ryhti ry halusi estää

    Missä olit, kun kuulit ensi kertaa tämän klassikon? Entä minkä vuoden listaykkösenä killui tämä lyömätön superhitti? Tilaa heti ja kodissasi soi Hittikimara: ikimuistettavimmat kappaleesi vuosien takaa.

  • Nakkipiirakkaa vai poron peräsuolta? – Testaa, oletko kokkina kuin Jaakko Kolmonen vai Makupalojen parivaljakko!

    Testaa, minkälainen kokki olet.

    Oletko tavallinen kotikokki vai etsitkö jatkuvasi uusia ruokalajeja ja tapoja laittaa ruokaa? Pidätkö ruoanlaitossa tärkeämpänä rentoa meininkiä vai onko terveellisyys kaiken A ja O? Valitse kysymyksistä itseäsi kuvaavin vaihtoehto ja näet, oletko kuin Makupalojen Timo ja Janne, peruskokki vai peräti Jaakko Kolmonen! Nappaa alta reseptit!

  • Andy McCoy kovat piipussa

    Kitaramestari tarinoi leikkaamattomasti vuonna 1995.

    Heli Nevakare jututti huhtikuisessa Helsingissä 1995 Andy McCoyta ja tämän Live Ammo -yhtyettä. Maestron suu käy sujuvasti kolmella kielellä, ja tarinaa tulee heroiininitkuissa soitetusta keikasta rahanahneeseen Mick Jaggeriin. Leikkaamaton haastattelu on lähes kokonaan ennenjulkaisematonta materiaalia.

  • Helei, suomalainen mytologia puri! Hiisivuoressa tavalliset ihmiset muuttuivat näkymättömiksi

    Hui Hai Hiiden kaikki jaksot ovat nyt Areenassa.

    Pienet, jännityksestä hikiset kädet puristivat Hiisivuoren keiju Bereniken kättä, kun lapsisankarit ratkoivat seikkailun arvoituksia. Berenike eli ohjelman käsikirjoittaja Anu Tuomi-Nikula tiesi, että sadun taika oli saavutettu, kun ohjelman muut tekijät muuttuivat lasten silmissä näkymättömiksi ja he näkivät vain Hiisivuoren maailman.

  • Pekka Töpöhännän kadonnut Radiolähetys ja särähtävät neekerikissat

    Pellonpään ja Väänäsen luenta jälleen kokonaisena Areenassa

    Matti Pellonpään ja Kari Väänäsen lastenkirjaluennat Radiomafialle ovat silkkaa kulttikamaa. Veikkoset elävöittivät Nalle Puhin ja Pekka Töpöhännän seikkailut omaan jäljittelemättömään tyyliinsä. Kuulijalle Töpöhännän Amerikan-seikkailun luennasta kuitenkin särähtää korvaan halventava neekerikissa-sana ja sen käyttö. Samaisesta luennasta myös katosi yksi jakso, joka kuullaan nyt ensimmäistä kertaa ensilähetyksensä jälkeen.

  • Kaipaus pukeutuu sanoiksi: Venny ja muut rakkaustarinat nyt Areenassa

    Lokakuu tuo Areenaan rakkautta ja luomisentuskaa.

    "Minä uskon, että toisilleen määrätyt ovat toistensa luona jo ennen kuin kohtaavat", lausui Juhani Aho (Ville Virtanen) rakastetulleen Venny Soldanille (Sara Paavolainen). Nyt Areenaan julkaistavissa ohjelmissa kerrotaan Juhani Ahon ja Venny Soldanin, Eino Leinon ja L. Onervan, Aino ja Oskar Kallaksen sekä muiden vahvojen, mutta eripuraisten pariskuntien tarinat.

  • Miksi vanhempi surmaa lapsensa?

    2003–2014 Suomessa surmattiin 74 lasta vanhemman toimesta.

    Vuosina 2003–2014 Suomessa tehtiin 74 lapsisurmaa, jossa tekijänä oli oma vanhempi. Silminnäkijän dokumentissa syvennytään tekojen taustoihin ja pohditaan, olisivatko kuolemat olleet estettävissä.

  • Radioteatterin Nummisuutareissa Leo Jokela on Esko ja totta vie tyhmä

    Kansalliskomediamme kuunnelmaversio vuodelta 1965.

    Aleksis Kivi julkaisi Nummisuutarit vuonna 1864 pienenä omakustanteena. Näytelmä voitti seuraavana vuonna Suomen senaatin rahoittaman kirjoituskilpailun. Komedian kantaesitys käynnistyi kymmenen vuotta myöhemmin Oulussa. Kansalliskomediamme satavuotisuutta muistettiin Yleisradion Radioteatterissa kuunnelmalla vuonna 1965. Nummisuutarit on pysyvästi kuunneltavissa Areenassa.

  • Punkrockin pioneeri Pelle Miljoona – koottuja live-esiintymisiä, musiikkivideoita ja haastatteluja

    Pelle Miljoona oli suomalaisen punkin ääni 70-luvun lopulla.

    Pelle Miljoona (oikealta nimeltään Petri Samuli Tiili) on niittänyt mainetta 1970-luvulta alkaneen muusikon uran lisäksi kirjailijana ja runoilijana. Miljoona on tunnettu useista kokoonpanoistaan, joissa hän on säveltänyt, sanoittanut, laulanut sekä soittanut rumpuja, kitaraa ja huuliharppua. Hän on koulutukseltaan peruskoulunopettaja.

  • Opri on inhimillisyyden ja sydämen lämmön ylistysnäytelmä

    Opri-kuunnelman ensilähetys oli vuonna 1954.

    Kirjailija Kyllikki Mäntylän vuonna 1953 ilmestynyt elämänmakuinen teos Opri sovitettiin kuunnelmaksi Radioteatteriin vuonna 1954. Koskettavan näytelmän on sanottu kohentaneen aikoinaan huomaamattomasti kunnalliskotien huonoa mainetta ja vähentäneen ennakkoluuloja niitä kohtaan.