Hyppää pääsisältöön

Välimeri on pakolaisten syvä hauta

”PM390304: - PM on yhtӓ kuin Post Mortem, ”ruumiinavaus”; 39 on Italian suuntanumero ja viimeinen, 0304, on juokseva numero. Se tarkoittaa, ettӓ kyseessӓ on ruumis numero 304. Post Mortem -lipuke numeroineen kiinnitetӓӓn nyt ruumispussiin. Sitten se avataan.”

Olemme pienen Melillin kylӓn laitamilla etelӓ-Italiassa, Sisiliassa, emme kaukana Syrakuusasta. Siellӓ toimii Italian rannikkovartioston erityisasema, ”Punainen vyӧhyke”. Siellӓ tutkitaan niiden poloisten jӓӓnteet, jotka eivӓt onnistuneet pakomatkallaan Afrikasta Vӓlimeren yli Eurooppaan. Tӓmӓn hetken suuri operaatio ovat ne liki seitsemӓn sataa afrikkalaista, joiden alus upposi vuosi sitten. Italian valtion toimesta ja sen rahoittamana hylky on nostettu meren pohjasta. Sen sisӓltӧ on nyt ruumispusseissa. Keitӓ nӓmӓ hukkuneet ovat tai olivat? Ja onko sillӓ vӓliӓ? Niin paljon kun niitӓ tulee... Polemiikkia on Italiassa kӓyty.

”Eikӧ niitӓ voitu jӓttӓӓ sinne meren pohjaan, kuolleitahan ne jo ovat? Sen sijaan, ettӓ mennӓӓn tuhlaamaan valtion varoja, perӓti kahdeksan miljoonaa...”

Nӓinkin voi tietysti jӓrkeillӓ. Ja kun ensimmӓiset ruumispussit tuotiin Catanian kaupunkiin ruuminavausta varten, syntyi ankara protesti. Juuri siksi entisestӓ kasarmialueen baseball-kentӓstӓ tehtiin alue, jolle voitiin sijoittaa kylmiӧt ja laboratorio ruumiitten tunnistamista ja sӓilyttӓmistӓ varten.
Mutta aivan toisin jӓrkeilee ”ruumiitten tutkijoiden” esimies - tai oikeammin esinainen, italialainen lӓӓkӓri Cristina Cattaneo:

”Vӓlimeren ylitys on pakolaisille ӓӓrimmӓisen vaarallinen, heitӓ hukkuu pӓivittӓin. Italia on ensimmӓinen maa, joka yrittӓӓ lӧytӓӓ nimen, identiteetin niille, jotka menehtyivät matkalla."

Paljon ihmisiä kumiveneessä
Välimeren pakolaisia Paljon ihmisiä kumiveneessä pakolaiset

Melillin ruumiinavauslaboratoriossa tyӧskentelee joukko lӓӓkӓreitӓ ja antropologeja. Myӧs paljon nuoria vapaaehtoisia.

”Tӓmӓ kokemus muuttaa heitӓ, ei tӓӓltӓ voi lӓhteӓ jӓrkyttymӓttӓ,”

sanoo italialainen journalisti Piero Colaprico, joka on lehtensӓ, la Repubblican, lӓhettӓmӓnӓ seurannut, kuinka Vӓlimeren ”syvӓstӓ haudasta” nostetuille hukkuneille hahmottuu elӓmӓntarina, ihmiskohtalo.

”Eihӓn se ole kaunista katseltavaa, varsinkaan ensi alkuun, siinӓ jӓӓhdytyskoneitten surinassa, ruumiitten hajussa, vieressӓ jo tutkitut ruumiit arkuissaan korkeissa pinoissa. Siinӓ voi helposti vaikka pyӧrtyӓ. Mutta kun nӓkee, kuinka ammattitaitoiset kӓdet tarttuvat siihen, mitӓ on ihmisestӓ jӓljellӓ, tutkivat, lajittelevat ruumiin osia ja luiden kappaleita, etsivӓt mitӓ lӧytyy riekaleisista vaatteista; kun nӓkee, miten tyӧssӓ yhdistyvӓt pieteetti ja anatomia, niin on kuin tajuaisi yhdessӓ ja samassa hetkessӓ, miten kurjuus on voinut luhistaa ihmisen, ja miten tieteen keinoin voidaan palauttaa sille ihmiselle hӓnen ihmisarvonsa. Myӧs meren takaa tulleelle afrikkalaiselle pakolaiselle.”

Sillӓ koko operaation tarkoituksena on kerӓtӓ ja luokitella lӓӓkӓrien ja antropologien havainnot niin, ettӓ hukkuneelle voitaisiin hahmottaa henkilӧllisyys. Niin ettӓ hӓnkin olisi joku. Ihminen niin kuin me kaikki. Nyt tutkitaan ruumista pussissa numero 0304.

”Tӓllӓ kertaa oli hyvӓ tuuri. Paidan sisӓltӓ lӧytyi kiinni ommeltu muovipussi, siellӓ passi ja henkilӧllisyystodistus, ihan luettavia. 0304 oli maatyӧlӓinen, kotoisin Malin tasavallasta, Boubacar Konaten lӓӓnistӓ, syntynyt vuonna 1982, kuollut siis 33-vuotiaana.”

Ei ole vaikeaa kuvitella malilaisen reittiӓ. Malista lӓhdӧn jӓlkeen Saharan ylitys, erӓmaarosvojen armoilla. Tulo Libyaan, siellӓ libyalaisten orjana, ehkӓ myӧs lyӧtynӓ ja pahoinpideltynӓ kenties pari vuotta, ettӓ sai matkarahat kokoon. Sen jӓlkeen ihmiskauppiaitten kӓsissӓ, jotka omistavat veneet ja vartioivat Vӓlimeren ylitystӓ. Kun Vӓlimeren pohjaan vajonnutta laivaa tutkittiin, todettiin, ettӓ meikӓlӓisten standardien mukaan se olisi voinut kantaa kolmisenkymmentӓ ihmistӓ. Heitӓ oli siellӓ seitsemӓn sataa.

”Ja kun lӓӓkӓrien kӓdet alkavat oikoa ruumiita – ne ovat kuin ihmisnyyttejӓ, yhtӓ kӓsien ja jalkojen solmua – niin kӓy selvӓksi sekin, ettӓ tӓpӧtӓydessӓ laivassa oli istuttu joka nurkassa, vieri vieressӓ, allekkain ja pӓӓllekkӓin, tiukkaan ahdettuina, joka neliӧmetriӓ kohti lӧytyi ehkӓ viisi ruumista. Niitӓ lӧytyi moottorin vierestӓ, jotkut olivat tankista valuneen polttoaineen peitossa. Tuskin kukaan erӓmaan asukkaista osasi uida. Tuskin kukaan erӓmaan asukkaista oli edes koskaan nӓhnyt merta. Lӧytyi myӧs nuoria poikia, 13-14 –vuotiaita – iӓn voi tunnistaa luiden perusteella -, yhdellӓ oli paitaan ommellussa muovipussissa koulutodistus, hyvӓt arvosanat kemiassa ja fysiikassa. Muovipusseissa kenellӓ oli kӓnnykkӓ – useimmilla -, kenellӓ eri Euroopan maiden puhelinnumeroita, kenellӓ valokuvia. Kaikki tӓmӓ voi auttaa jӓljittӓmӓӓn kuolleen henkilӧllisyyden, kun vielӓ tietӓӓ, ettӓ monet pakolaiset etsivӓt kadonneita ystӓviӓӓn ja sukulaisiaan Facebookin kautta, ja monet myӧs kirjoittavat ja pyytӓvӓt tietoa. Ei se ole lainkaan niin mahdotonta kuin voisi kuvitella. Lampedusan saaren lӓhellӓ muutama vuosi sitten hukkuneista on pystytty tunnistamaan jo kolmekymmentӓ. Heitӓ etsivӓt hӓtӓӓntyneet ystӓvӓt ja sukulaiset. Tiesivӓt mistӓ etsiӓ ja lӧysivӓt tiedot, joiden perusteella pystyivӓt tunnistamaan.”

Italiaan suuntautuva maahanmuutto on viime aikoihin saakka ollut lӓhtӧisin erityisesti Saharan etelӓpuolen synkistӓ oloista. Kuiville nostetusta laivan hylystӓ lӧytyi miehiӓ, naisia ja lapsia sellaisista kaukaisista maista kuin Sudan, Somalia, Mali, Gambia, Etiopia, Senegal, Norsunluurannikko, Eritrea, Guinea Bissau, Tschad. Nyt kun viime maaliskuussa tehty Euroopan Unionin ja Turkin vӓlinen sopimus on koko lailla tyrehdyttӓnyt niin sanotun Balkanin reitin, on Kreikkaan saapuvien mӓӓrӓ huomattavasti vӓhentynyt. Mikӓli sopimus Erdoganin kanssa pitӓӓ, se tarkoittaa, ettӓ Italian reittiӓ tullaan kӓyttӓmӓӓn yhӓ enemmӓn. Lӓhto tapahtuu yleensӓ Libyasta. Ja vӓlimerellinen tie Libyasta Italiaan on se vaarallisin. Lukuja:

”Pelkӓstӓӓn tӓnӓ vuonna on heinӓkuuhun mennessӓ kuollut Vӓlimeren ylityksessӓ liki 3.000 ihmistӓ. Tuloa Eurooppaan on sitӓ kautta yrittӓnyt 250.000 ihmistӓ. Italian vesillӓ on kuollut 2.606; Kreikan vesillӓ 383. Kolme neljӓstӓ kuolleesta lӧydetӓӓn Italian vesiltӓ. Vuodesta 2014 tӓmӓn vuoden heinӓkuuhun saakka on Vӓlimereen hukkunut yli 10.000 ihmistӓ. Kӓy niinkin, ettӓ ensin lӧydetӓӓn vedessӓ kelluvat ruumiit, ja vasta sitten haaksirikkoutuneet veneet.
Uutta ja erityisen huolestuttavaa on se, ettӓ Vӓlimeren ylitystӓ yrittӓvien joukossa on huikeassa nousussa yksin matkustavien alaikӓisten mӓӓrӓ. Kun heitӓ koko vuoden 2015 aikana saapui 12.360, niin tӓnӓ vuonna ollaan melkein samassa mӓӓrӓssӓ – 11.520 – jo heinӓkuun lopussa.”

Italian rannikkovartioston lehdistӧkeskus lӓhettӓӓ pӓivittӓin useampia raportteja Vӓlimerellӓ suoritetuista operaatioista. Meren takaa tulijoita etelӓ-Italiaan on joka pӓivӓ vӓhintӓin tuhatkunta, joskus yli kolme tuhatta. Kun tӓpӧtӓydet kumiveneet ja surkeakuntoiset veneet lӓhettӓvӓt avunpyynnӧn tai ne keksitӓӓn merihӓdӓssӓ, niitӓ lӓhdetӓӓn korjaamaan talteen. Avustustoiminnassa on italialaisten ohella useita Euroopan maita ja monia kansainvӓlisiӓ kansalaisjӓrjestӧjӓ. Usein korjataan talteen ruumiita. Kun vene ei ole pitӓnyt. Tai kun infernaaliset olosuhteet ovat vieneet matkailijoilta hengen. Kansainvӓlisten jӓrjestӧjen ”Médecins sans Frontières” – ”Lӓӓkӓrit ilman rajoja” – ja ”Sos Méditerranée” – ”Sos Vӓlimeri” – ohjaama laiva ”Acquarius” tӧrmӓsi torstaina 21 heinӓkuuta aurinkoa sӓkenӧivӓllӓ Vӓlimerellӓ tӓhӓn nӓkyyn:

”Kumiveneitӓ oli kaksi, molemmat jo uppoamaisillaan. Yhteensӓ niihin oli ahdettu yli kaksi sataa ihmistӓ. Nӓistӓ 53 oli naisia. Naisista puolet lӧytyi kuolleina. Eivӓt he olleet hukkuneet, he olivat tukehtuneet ja osin palaneet ӧljyssӓ, joka vuoti polttoainetankista. Sillӓ ihmissalakuljettajilla on tariffinsa ja sӓӓntӧnsӓ: alimmaisiksi ahdetaan ne, jotka ovat maksaneet vӓhemmӓn – ja naiset. Muut, paremmin maksaneet, ja miehet, kapuavat naisten pӓӓlle. Tӓssӓ kuljetuksessa kaikki miehet sӓilyivӓt hengissӓ.”

Ei mereltӓ oteta talteen ainoastaan pakolaisia ja pakolaisten ruumiita. Otetaan kiinni myӧs ihmissalakuljettajia. Italiassa niitӓ on veneistӓ pidӓtetty kaiken kaikkiaan yli 1.000. Vankilassa niitӓ istuu paljon vӓhemmӓn, sillӓ oikeudenkӓynti on ongelma: miten saada oikeussaliin todistajat, siis veneessӓ istuneet, jotka tietenkin pelkӓӓvӓt seurauksia erityisesti kotiin jӓӓneille omaisilleen. Ja kӓy niinkin, ettӓ Italiasta lopullisesti karkoitetut ihmiskauppiaat palaavat takaisin omille rannoilleen ja aloittavat ihmiskaupan uudestaan.
Elokuun ensimmӓisen pӓivӓn operaatiossa, jossa korjattiin talteen tuhatkunta ihmistӓ, lӧytyi kaksitoista ihmissalakuljettajaa, joista kaksi alaikӓisiӓ. Kaikki Saharan etelӓpuolen maista.
Sillӓ varsinaiset pomot ovat keksineet, miten pӓӓstӓ pienemmӓllӓ riskillӓ.

”Vӓrvӓӓvӓt ne kaikkein kurjimmat...,”

kertoo eritrealainen pappi Zerai, joka kantaa huolta omista pakolaisistaan.

”... siis nigerialaiset, eritrealaiset, somalit. Rikollisjӓrjestӧjen johtajat saattavat pakolaiset ulkomerelle, ja siellӓ tapahtuu kapteenin vaihto: laivasta, jolla oli lӓhdetty, pakkaudutaan pienempiin kumiveneisiin, ruori annetaan jollekulle, vaikka alaikӓiselle, joka sillӓ tyӧllӓ maksaa oman matkansa, ja lӓhdetӓӓn eteenpӓin. Kohti kuolemaa, tai parhaassa tapauksessa kohti avustuslaivoja, jos pӓӓstӓӓn kontaktiiin Italian kanssa. Johtajat jӓӓvӓt omiin aluksiinsa.”

Ihmissalakuljetus on rikos. Se on myӧs suuri bisnes. Arvioidaan, ettӓ viime vuonna sen ympӓrillӓ pyӧri rahaa seitsemӓn miljardin dollarin verran. Se raha lӧytyy maan kurjimpien taskuista; sillӓ rahalla yritetӓӓn lӧytӓӓ parempi elӓmӓ, tai ainakin se mahdollisuus, ettӓ sentӓӓn pysyisi elossa. Ihmisen pakoa sodasta, hӓdӓstӓ ja nӓlӓstӓ ei voi estӓӓ, paitsi vӓkivalloin. Mutta siitӓ voi rikollisella liikejӓrjellӓ hyӧtyӓ. Matka maksetaan salakuljettajille etukӓteen, kӓvi siinӓ sitten kuinka hyvӓnsӓ. Ja onko sillӓ ylipӓӓnsӓ vӓliӓ? Afrikan peruilta on aina uusia tulossa: mitӓ hankalampi matkasta tulee, mitӓ enemmӓn pannaan sulkuja, sitӓ korkeampi hinta matkasta tietenkin kiskotaan. Ja sitӓ enemmӓn sӓӓstetӓӓn polttoaineessa ja veneen kunnossa. Kunhan pӓӓstӓӓn Libyan rannikolta ulos. Ketӓ kiinnostaa, mitӓ sen jӓlkeen tapahtuu.

”Oli huhtikuun 18. pӓivӓ vuonna 2015, kun noin 100 kilometriӓ Libyan rannikolta tuli avunpyyntӧ vaikeuksiin joutuneestӓ veneestӓ,”

kertoo toimittaja Piero Colaprico, jonka tapasimme tӓmӓn jutun alussa ruumiinavauslaboratoriossa.

”Kun apuun lӓhtenyt kauppalaiva saapui paikalle, laiva kaatui kumoon ja upposi, ilmeisesti koska koko suunnaton ihmisjoukko ahtautui hӓdissӓӓn pelastuslaivan puoleiselle laidalle. Laivassa oli kaikkiaan seitsemӓn sataa matkustajaa: se on koko Vӓlimeren historian suurimpia onnettomuuksia. 169 ruumista korjattiin heti, 24 lӧydettiin Maltan rannikoilta ja loput sitten kun vene nostettiin ylӧs. Se lӧytyi kolmen sadan seitsemӓnkymmenen metrin syvyydestӓ, eikӓ sen nostaminen ollut yksinkertainen operaatio. Kun nyt katson tӓtӓ sini-puna-valkoista laivan hylkyӓ siinӓ kuivilla, mietin mikӓ voima mahtoi auttaa numeroa 0304 jaksamaan siellӓ ahtaassa ruumassa.”

Ehkӓ se sama, mikӓ sai hӓnet lӓhtemӓӓn punaisen maaperӓn Malista. Epӓtoivo.

”PM390304 – kyltti kiinnitetӓӓn ruumiinavauksen jӓlkeen ruumisarkkuun ja myӧs hautakiveen, niin ettӓ jos joskus joku tulee kaukaisesta Malista tӓnne, hӓn voi jӓljittӓӓ miehen joka joskus ehkӓ oli ystӓvӓ, sukulainen, tuttu. Voi myӧs kysyӓ – mutta kysyӓ keneltӓ? – kuinka on mahdollista, ettӓ ihmisen loppu voi olla tӓllainen, ja ettӓ onko todellakin niin, ettӓ ruumiit olisi pitӓnyt jӓttӓӓ meren pohjaan kalojen seuraksi, ja ettӓ kahdeksan miljoonaa euroa satojen Post Mortem-kylttiӓ kantavien tunnistamiseksi on liikaa; vaiko onko se pӓinvastoin liian vӓhӓn, aivan liian vӓhӓn. Tӓӓltӓ kun katsoo, tӓmӓn merestӓ nostetun laivan hylyn perspektiivistӓ, niin nӓkee Euroopan, joka laskee eurojaan ja pohdiskelee, ettӓ mitӓ oikein pitӓisi tehdӓ; ja nӓkee Italian, joka sen sijaan ajattelee, ettӓ myӧs Malista kotoisin oleva pakolainen, PM39034, on ihminen niin kuin mekin. Joku, jolla on nimi, oma henkilӧllisyys ja oma ihmisen arvonsa.”

Nӓille ruumisarkuille on luvattu paikat hautausmailla pienissӓ Sisilian kaupungeissa. Entӓ sitten, kun Vӓlimerestӓ jatkuvasti nousee yhӓ uusia ja uusia ruumiita? Jӓtetӓӓnkӧ ne nimettӧmiin joukkohautoihin, vai yritetӓӓnkӧ niidenkin, jokaisen, jӓӓnteistӓ lӧytӓӓ ihminen?

Pirkko Peltonen-Rognoni

https://youtu.be/CEn6BMjC-lI

Kommentit

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Uusimmat sisällöt - Yhteiskunta