Hyppää pääsisältöön

Vallanpitäjät ovat suuria, naiset uhreja ja pakolaiset resuisia – uutiskuvat luovat omaa todellisuuttaan

Sanomalehtien kansikuvia. Kuvien kohdalla on kysymysmerkkejä.
Sanomalehtien kansikuvia. Kuvien kohdalla on kysymysmerkkejä. Kuva: Yle / Annukka Palmén-Väisänen oppiminen,medialukutaito,kuvajournalismi,valokuvat,valokuvaajat

Uutiskuviin liitetään voimakas aitouden, luotettavuuden ja totuudenmukaisuuden sädekehä: kuva on totta. Mutta vaikka itse kuva olisikin totuudenmukainen, sen valintaan, rajaukseen, julkaisemiseen ja asiayhteyteen liittyy lukemattomia asioita, joilla voi muuttaa kuvan välittämää sanomaa. Uutiskuvat rakentavat maailmankuvaa lukijoille ja katsojille.

Aalto-yliopiston yliopistonlehtori Hanna Weselius on tutkinut mm. aikakauslehtien henkilövalokuvia. Median laitoksella työskentelevän Weseliuksen mukaan uutiskuvien totuudenmukaisuutta vahvistetaan muun muassa toistamalla; mitä useampi lehti julkaisee saman uutiskuvan, sitä todempi kuvasta ja sen välittämästä todellisuudesta tulee.

– Ympäri maailmaa kuvajournalistit valitsevat saman kuvan. Kuorossa kerrotaan, että olemme oikeassa ja objektiivisia, ironisoi Weselius.

Ihmisistä, joita kuvataan paljon, tulee tärkeämpiä.

Toistaminen pätee myös henkilökuviin. Ihmisistä, joita kuvataan paljon, tulee tärkeämpiä.

Eri lehdet haluavat myös tietoisesti välittää eri tavoin painotettuja kuvia maailmasta. Toimitukselliset filosofiat, juttumuodot ja mediakonseptit määrittävät, miten ympäröivää todellisuutta kunkin julkaisun kuvissa esitetään.

– Lehden toimituksessa rakennetaan huolellisesti yhteinen todellisuus ja pohditaan millaiset kuvat esittävät sitä parhaiten, sanoo Weselius.

Valokuvien kohdalla suunnitelmallisuus on äärimmäisen konkreettista. Tiedetään etukäteen, mihin kohtaan tekstiä kuva upotetaan ja mitä kuvalta halutaan.

Medialukutaito: uutiskuvan valinta.
Medialukutaito: uutiskuvan valinta. Kuva: Kuvakaappaus Helsingin Sanomien näköislehdestä Medialukutaito,Juha Sipilä,Alexander Stubb,Timo Soini
Medialukutaito: uutiskuvan valinta.
Medialukutaito: uutiskuvan valinta. Kuva: Kuvakaappaus Aamulehden näköislehdestä Aamulehti,Alexander Stubb,Juha Sipilä,Timo Soini


Kumpi kuva on totuudenmukaisempi? Samasta tilaisuudesta, samasta aiheesta on otettu kaksi tyystin eritunnelmaista kuvaa. Helsingin Sanomien julkaisemassa kuvassa Sipilä, Soini ja Stubb ovat maansa myyneitä, kun taas Aamulehden kuvassa kolmikko paiskaa voitokkaasti kättä.

”Oikein” ja ”väärin” kuvattu ihminen

Hanna Weseliuksen mukaan uutiskuviin liitetään aina myös tietyt muodolliset asiat: mm. valtaapitävät kuvataan alaperspektiivistä käsin ”kravattia pitkin”, syyrialainen pakolaisnainen kuvataan usein madonnamaisena hahmona lapsi sylissään. Kuvien asetelmien perinteet juontavat juurensa maalaustaiteeseen ja aina kirkkotaiteen traditioihin.

Pakolaisen "kuuluu" näyttää resuiselta uhrilta.

Valokuvan “oikein” ja ”väärin” kuvaamisen perinteet rakentuvat hitaasti ja niiden muuttaminen vaatii aikaa. Kun kirjoittamattomia sääntöjä rikotaan, syntyy väittelyä. Länsimaisiin vaatteisiin pukeutuneet turvapaikanhakijamiehet älypuhelimineen aiheuttivat närää, sillä he eivät täyttäneet odotuksia klassisesta pakolaisesta: pakolaisen kuuluu näyttää resuiselta uhrilta.

Valokuvan kautta myös arvotetaan niiden kohteita, ihmisiä.

– Vaikka uutiskuva ei ole juurikaan muuttunut, niin nykyään sentään niin sanotuille toisille, esimerkiksi kodittomille, annetaan kuvateksteissä nimet, kertoo Hanna Weselius.

Kuvan kautta ei ainoastaan rakenneta kuvaa yksittäisestä ihmisestä vaan myös ihmisryhmästä, jota hän edustaa. Esimerkiksi naisia valokuvataan yhä usein alisteisina kohteina – ei aktiivisina toimijoina.

– Naisia objektivoiva kuva esittää naisen uskonnollisten tai eroottisten kliseiden kautta. Uhriuttavassa kuvassa nainen on voimaton, nimetön ja avuton osa massaa maailman pahuuden keskellä, tiivistää Weselius.

Tuorein esimerkki uhriuttavasta ja objektivoivasta naiskuvasta oli Brysselin maaliskuisten terrori-iskujen yhteydessä maailmanlaajuisesti levinnyt kuva ”haavoittuneesta” lentoemäntänaisesta alusvaatteisillaan.

Keskustelua naisten kuvaamisesta on käyty myös Suomessa. Markus Jokelan Haitin maanjäristyksen yhteydessä ottama kuva nuoresta puolialastomasta tytöstä aiheutti keskustelua.

Hanna Weselius osallistui itsekin aktiivisesti kuvasta nousseeseen debattiin. Olisiko esimerkiksi Helsingin Sanomat julkaissut kuvan puolialastomasta suomalaistytöstä? Silloinen Helsingin Sanomien ulkomaantoimituksen päällikkö Heikki Aittokoski kiisti, että kuva olisi julkaistu sukupuolen perusteella.

Weselius totesi tähän: "Totta kai kaunis, kärsivä nainen iltaruskossa tekee paremman uutiskuvan kuin ruma, kärsivä nainen sateessa. Hyvännäköinen kuva herättää huomiota. Mitä sitä kieltämään tai selittelemään."

Kuvatekstillä voidaan harhauttaa

Kuvatekstien manipulointi on myös alaa vaivaava ilmiö. Samaa kuvaa voidaan käyttää lukuisiin eri tarkoitusperiin, sillä kuva ei yksinään väitä mitään, vaan se diskurssi, johon kuva liitetään.

Medialukutaito: uutiskuvan valinta.
Medialukutaito: uutiskuvan valinta. Kuva: Kuvakaappaus MV-verkkolehdestä Medialukutaito,MV-lehti

MV-lehti julkaisi HUSLABin neulasekaannuksesta kertovan juttunsa yhteydessä asiaan liittymättömän kuvan, jota käytettiin rasistisiin tarkoituksiin.

Hanna Weseliuksen mukaan on pelkästään positiivista, että ihmiset eivät enää usko sokeasti kuvaan.

– Mitä enemmän kyseenalaistetaan, sen parempi. MV-lehden kaltaiset roska-aviisit sahaavat omaa oksaansa parantaen samalla ihmisten medialukutaitoa.

Kuvamanipulaation armoton maailma

Kuvamanipulaatioista puhutaan paljon, varsinkin luontokuvauksessa. Uutiskuvissakin niistä nousee poikkeuksetta kohu, ja kiinnijääneisiin suhtaudutaan ankarasti.

Hanna Weseliuksen mukaan kuvankäsittelyyn kiinnitetään kuitenkin liikaa huomioita.

– Todelliset valtarakenteet ovat muualla. Ei kuvaajan tai kuvankäsittelijän hallussa.

Weselius näkee kuviaan käsittelevän valokuvaajan pikemminkin tiukentuneen kilpailutilanteen uhrina kuin kavalana roistona.

Ikoni muuttuu meemiksi

Joskus uutiskuvat muuttuvat ikonisiksi symbolikuviksi, kun shokeeravat kuvat leviävät sosiaalisessa mediassa huikealla vauhdilla. Esimerkiksi veteen huuhtoutuneesta syyrialaispojasta Alan Kurdista tuli Eurooppaa ravistelevan pakolaiskriisin ikoni yhdessä yössä.

Pekka Jylhän Alan Kurdista tehty veistos
Pekka Jylhän Kunnes meri hänet vapauttaa -teos. Pekka Jylhän Alan Kurdista tehty veistos Kuva: Ilpo Vainionpää/Helsinki Contemporary Pekka Jylhä,kuvataide,veistos,Alan Kurdi,helsinki contemporary,pakolaiset,lapsi (6 -12 vuotta),hukkuminen
Seinämaalaus Alan Kurdista Frankfurtissa.
Graffiti Frankfurtissa. Seinämaalaus Alan Kurdista Frankfurtissa. Kuva: EPA/Arne Dedert Alan Kurdi,pakolaiset,hukkuminen,seinämaalaus,Frankfurt am Main

Hanna Weseliuksen mukaan traagisesta kuvasta tuli internet-meemi, jota kopioitiin massoittain. Variaatioita tekivät niin suomalainen kuvanveistäjä Pekka Jylhä kuin maailman vaikutusvaltaisimpiin lukeutuva käsitetaitelija ja ihmisoikeusaktivisti Ai Weiwei.

Skip Twitter post


– Massa, jolla kuvaa toistettiin oli käsittämätöntä. On ihmeellistä, jos kuvasta ei tule totta tuolla toiston määrällä, toteaa Weselius.

Hanna Weselius on tutkija ja Aalto-yliopiston median laitoksen yliopistonlehtori, joka on työskennellyt taitelijana ja valokuvaajana. Weselius on opiskellut valokuvausta ja väitellyt henkilövalokuvien rakentamisesta aikakauslehdissä.

Media- ja digitaidot

  • Tosiasiat voi aina tarkistaa - faktantarkistajat karsivat pötypuhetta

    Uhkaako viihteellistyminen faktapohjaista uutisointia?

    Valeuutiset, valemedia, vaihtoehtoiset faktat, totuudenjälkeinen aika - uusia termejä, joiden esiin nouseminen kertoo siitä, kuinka totuuden ja valheen raja näyttäisi hämärtyneen. Toimittaja Tuomas Muraja kertoo Faktat tiskiin -kirjassa, miten mm. Faktabaari-palvelu tarkistaa julkisen keskustelun väitteitä.

  • Digitreenit: Hiiren kakkospainikkeen taikatemput

    Hiiren kakkosnapilla saa tehtyä ihmeellisiä asioita.

    Hiiren kakkosnapilla voi tehdä monenlaisia temppuja, kuten kääntää tekstiä, etsiä sanoja ja tietenkin kopioida, leikata ja liittää. Tästä muutama vinkki hiiren ja kosketuslevyn käyttöön.

  • Digitreenit: Näin karsit roskapostia

    Opeta sähköpostiasi suodattamaan roskapostit paremmin

    Roskapostia ovat ne sähköpostilaatikkoon tippuvat viestit, joita et halua, etkä ole tilannut. Roskaposti kannattaa aina merkitä roskaksi - silloin myös sähköpostisi suodattimet paranevat. Postilaatikon kouliminen on helppoa.

  • Digitreenit: Osaatko ostaa verkosta turvallisesti? Testaa tietosi

    Tee testi: Osaatko maksaa verkko-ostokset turvallisesti?

    Ostamme netistä melkein kaikkea: matkoja, pääsylippuja, urheiluvarusteita, majoitusta, nettiliittymiä, kirjoja... Testaa 12 tiukalla kysymyksellä, oletko fiksu nettishoppaaja. Tässä visassa on kyse ostamisesta yrityksiltä. Vastausvaihtoehdoista on oikein yksi tai useampi. Voit kuitenkin valita vain yhden oikean vastauksen per kysymys.

  • Digitreenit: Instagram - keskity kuviin

    Instagram-sovelluksen käyttöönotto ja ohjeet

    Instagram kasvaa hurjaa vauhtia. Sen käyttö kasvoi 10 prosenttia vuonna 2016. Näillä ohjeilla pääset alkuun ja saat muutaman vinkin käyttöönottoon.

  • Koodi on kaikkialla – lyhyt johdatus ohjelmoinnin maailmaan

    Ohjelmoinnin ABC yhdessä paketissa.

    Elokuvissa näemme usein hulluja koodareita, jotka silmät kiiluen hakkaavat tietokoneelle yötä myöten käsittämättömiä komentorivejä toisensa perään. Oikeasti koodaaminen eli tietokoneohjelmointi ei ole lainkaan noin mystistä. Se on oikeastaan vain yksityiskohtaisten ohjeiden antamista tietokoneelle. Tässä artikkelissa kerromme koodauksen historiasta ja selvitämme mihin ohjelmointi oikein perustuu.

  • Vallanpitäjät ovat suuria, naiset uhreja ja pakolaiset resuisia – uutiskuvat luovat omaa todellisuuttaan

    Valokuvaa ei oteta, vaan se tehdään.

    Uutiskuviin liitetään voimakas aitouden, luotettavuuden ja totuudenmukaisuuden sädekehä: kuva on totta. Mutta vaikka itse kuva olisikin totuudenmukainen, sen valintaan, rajaukseen, julkaisemiseen ja asiayhteyteen liittyy lukemattomia asioita, joilla voi muuttaa kuvan välittämää sanomaa. Uutiskuvat rakentavat maailmankuvaa lukijoille ja katsojille.

  • New York Timesin suomalainen kuvatoimittaja: Nollasisältöiset kuvat syövät medioiden uskottavuutta

    New York Timesissa mitään ei lisätä tai poisteta kuvista.

    Suomalainen Mikko Takkunen tekee maailmanlaajuisesti merkittävää uutiskuvien valintaa päivittäin työssään New York Timesin, kuvatoimittajana. Korkelaatuisesta journalismistaan tunnetussa lehdessä vaalitaan laatua, myös kuvien osalta. Muun muassa kuvankäsittelyä koskevat ohjeistukset ovat lehdessä selkeät. Mitään elementtejä ei saa poistaa eikä lisätä.

  • Finnit piiloon eikä ketään saa loukata - 6 kysymystä Instagram-suosikeille

    500 miljoona käyttäjää Instagramissa. Tapasimme 2 heistä.

    Tiedätko kuka on Teamarika? Tai Joonapuhakka? Ehkä et, mutta kymmenettuhannet tubettajat ja Instagram-seuraajat tuntevat heidät. Teamarika ja Joona kertovat millainen rooli Instagramilla on heidän elämässään ja millaista linjaa he kuvien jakamisessa noudattavat. 18-vuotiaan Joona Puhakan (@joonapuhakka) Instagram-tilillä on tällä hetkellä yli 44 000 seuraajaa.

  • Voiko Wikipediaan luottaa? Tarkista ainakin nämä viisi asiaa

    Vinkkejä Wikipedian käyttöön

    Laiskat heitot nettitietosanakirja Wikipedian paikkansapitämättömyydestä eivät välttämättä pidäkään paikkaansa. Tutkimusten mukaan valtaosa Wikipedian artikkeleista on (lähes) täyttä faktaa. Mutta koska artikkeleja voi muokata kuka tahansa, välillä tieto voi olla väärää.

  • Mistä tunnistaa some-mainoksen? Satu Apukka kertoo

    Some-mainonnallakin on eettinen koodisto.

    Suositut sometähdet kiinnostavat myös mainostajia. Sosiaalisen median kanavilla tavoitetaan nuoria kuluttajia, jotka eivät juuri lue lehtiä tai katso televisiota. Merkkituoteyritykset mainostavatkin mielellään tuotteitaan nuorten tekijöiden kanavilla. United Screens on yritys, joka kerää verkostoonsa tunnettuja some-kasvoja ja saattaa nämä yhteen mainostajien kanssa.

  • Valheenpaljastaja: Tervetuloa faktojen jälkeiseen aikaan

    Sosiaalinen media voimistaa populistien viestiä

    Poliitikot uskaltavat nykyään valehdella päin äänestäjien naamaa, sillä kiinni jääminen ei johda kannatuksen romahtamiseen. Sosiaalinen media on populistien käsissä voimakas megafoni. Elokuun toisella viikolla republikaanipuolueen presidenttiehdokas Donald Trump sanoi, että presidentti Barack Obama on perustanut Isis-terroristijärjestön.

  • Youtube-mainontaa sipsipalkalla

    Youtube-markkinoinnin pelisäännöt puuttuvat.

    Youtube-markkinoinnissa pelisääntöjä ei vielä ole. Videoiden tekijät eli tubettajat ovat usein nuoria - ja heidän seuraajansa vieläkin nuorempia. Mainostajista erityisesti vaate- ja meikkifirmat ovat löytäneet tubettajat, joille tarjotaan tuotteita mainosvideoita vastaan. Tube-suosikit IinaPS, Tume ja Lakko saavat yhteistyöehdotuksia laidasta laitaan.

  • Mediataitoja alakouluun

    Elävän kuvan alkeet ja kuvakerrontaa.

    Mediakompassin kuvakoulu on suunnattu kaikille elävän kuvan alkeista, kuvakerronnasta ja kuvaamisesta kiinnostuneille yli neljäsluokkalaisille. Pääosassa on tekemisen kautta oppiminen.

  • Mediataidot

    Taitoja eri medioiden haltuunottoon.

    Mediataidot tarkoittavat kykyä lukea ja tulkita viestejä, kykyä erottaa olennainen epäolennaisesta. Näitä taitoja oppii mm. itse tekemällä ja esittämällä.

  • Mediataitoja yläkouluun ja lukioon

    Mediataitoja yläkoululaisille.

    Päämääränä on kehittää 7-9-luokkalaisten oppilaiden mediatajua, innostaa viestien arviointiin ja rohkaista omaan vaikuttamiseen median keinoin.

  • 5 fiksua koodauspeliä kouluikäisille

    Lasten ohjelmointisovelluksilla ei ole yläikärajaa.

    Ensi syksystä lähtien peruskoululaiset tutustuvat koulussa ohjelmoimiseen, kun siitä tulee osa peruskoulujen opetussuunnitelmaa. Koodaustaitoja voi opetella pelillisillä ohjelmilla, jotka madaltavat oppimiskynnystä. Tabletti on aloittelevalle koodarille luonteva väline.

  • Digitreenit: Viisi vinkkiä tehokkaampiin Google-hakuihin

    Vie hakutaitosi verkossa uudelle tasolle

    Google on ottanut selkeän ykkösaseman universaalina hakukoneena, mutta sekin on lopulta vain työkalu. Työkalua voi käyttää monella tapaa, ja mitä paremmin välineen tuntee sitä parempia hakutuloksia saa. Tässä viisi vinkkiä parempiin Google-hakuihin.