Hyppää pääsisältöön

Ulkolinja: Kreikkalainen omatunto

Syyriasta Isisin terroria paennut tyttö piirsi kuvan näkemästään.
Kobanesta, Syyriasta Isisin terroria paennut tyttö piirsi kuvan näkemästään. Syyriasta Isisin terroria paennut tyttö piirsi kuvan näkemästään. Kuva: Yle Kuvapalvelu ulkolinja: kreikkalainen omatunto

TV1 torstaina 25.8.2016 klo 22.05-23.00, uusinta keskiviikkona 31.8. klo 23.05
Katsottavissa Yle Areenassa

Kreikassa on yhä yli 50 000 turvapaikanhakijaa. Kreikan valtion kyky auttaa on rajallinen, osa taakasta on langennut tavallisten kreikkalaisten kannettavaksi.

Ulkolinja-dokumentti Kreikkalainen omatunto tutustuu avokätisesti maan läpi kulkeneita pakolaisia auttaneisiin kreikkalaisiin. Lesboksen saaren vapaaehtoiset ovat ehdokkaina Nobelin rauhanpalkinnon saajiksi.

Nobel-ehdokkaita Lesbokselta

Kalastaja Stratos Valiamos on yksi Nobel-ehdokkaaksi nimetyistä saarelaisista. Hän on pelastanut lukuisia ihmishenkiä Lesboksen ja Turkin rannikon välisillä vesillä. Hän sanoo koko Nobel-palkinnon olevan arvoton, jos niin paljon ihmisiä joutuu kärsimään ja kuolemaan. Parempi olisi, jos ei olisi kärsimystä eikä palkintoakaan.

83-vuotias Emilia Kamvisi on toinen Lesboksen Nobel-ehdokkaaksi nimetyistä. Valokuvaaja ikuisti hänet juottamassa tuttipullosta maitoa syyrialaisvauvalle. Kuva teki Emiliasta kuuluisan - mutta myös monet muut Lesboksen asukkaat voisivat olla ehdolla.

Pakolaisten rantautuessa ei tarvitse miettiä, mitä tehdä

Afroditi Vati pitää perhehotellia, jossa ohjelman kuvaushetkellä oli yksi asiakas. Kuvat saaren rantoja täyttäneistä pakolaisista ovat karkottaneet turistit. Myös Afroditi auttoi viime vuonna hotellin rantaan päivittäin tulleita ihmisiä niin, että hotellin pyörittäminenkin unohtui.

- Me vain autoimme. Kun hätä on käsillä ja tuhansia ihmisiä rantautuu saarelle joka päivä, niin ei siinä mietitä mitä tehdä, siinä autetaan, kommentoi toinen saaren asukas Stergios Samariniadis.

Apua pakolaisille omasta ahdingosta huolimatta

Kreikassa riittää hädänalaisia ilman pakolaiskriisiäkin, sillä maa on syvällä talouskriisissä. Itse kriisin vuoksi työnsä menettänyt Sotiris Aleksopoulos sanoo, ettei se ole estänyt heitä tuntemasta solidaarisuutta myös pakolaisten kanssa. Sotiris on auttanut tuhansia Pireuksen satamaan jääneitä turvapaikanhakijoita.

Monet kreikkalaiset ovat kutsuneet turvapaikanhakijoita koteihinsa, tarjoutuneet pesemään pyykkejä ja auttamaan arjen askareissa. Ateenassa anarkistit ovat jopa vallanneet talousvaikeuksissa olleen hotellin ja asuttaneet siihen yli kolmesataa pakolaista.

23-vuotias Filippos Polyzoidis sanoo, että tuntuisi hyvältä, jos pakolaisleirin teltoissa asuvat hänenlaisensa nuoret voisivat myös opiskella ja rakentaa tulevaisuuttaan. Hän on Idomenissa, lähellä Makedonian rajaa, jakamassa ruokaa useita kertoja viikossa.

Vaikka kuinka olisi solidaarinen, illan tullen Filippos voi palata kotiinsa. Leirin asukkaat taas jäävät yöksi telttoihinsa ilman tietoa tulevasta.

Tuotanto: Yle, 2016. Ohjaus: Pertti Pesonen. Kuvaus: Antonio Marquez.

  • Hartausohjelmissa kysellään toivoa ja lohdutusta Ukrainan tilanteeseen

    Television ja radion hartausohjelmissa rukoillaan rauhaa.

    Hartausohjelmissa rukoillaan rauhan puolesta ja etsitään rohkaisua levottomuuden keskelle. Ukrainan tilanne näkyy ja kuuluu lähipäivinä sekä televisio- ja radiojumalanpalveluksissa, aamu- ja iltahartauksissa että Pisara-ohjelmassa. Sunnuntaina 13.3. klo 10 lähetetään myös suorana Yle TV1:llä ekumeeninen ja uskontojen välinen Rauhanrukous Ukrainan puolesta.

  • Alkuvuoden hartausohjelmissa uskon pohdintaa ja postikortteja maailmalta

    Radion ja tv:n hartausohjelmissa toivoa sävelin ja sanoin.

    Vuoden 2022 alkupäivinä on tarjolla runsas kattaus hartausohjelmia. Televisiossa nähdään arkistojen kätköistä nostalginen jumalanpalveluslähetys Lakeuden Rististä. Loppiaisena pohditaan lähetystyötä Nojatuolikirkossa. Radiossa kuullaan mm. moderni Verkoston jumalanpalvelus Munkkiniemestä sekä eri-ikäisten yhteisöllinen radiomessu suorana Haapajärven kirkosta. Radiohartauksissa saadaan postikortteja maailmalta. Musiikkina jumalanpalveluslähetyksissä kuullaan niin kanteleen helkyntää kuin urkuja ja bändimusiikkia.