Hyppää pääsisältöön

Maisteri tarpoo kritiikin suossa

Kriitikko Seppo Heikinheimo
Kriitikko Seppo Heikinheimo Seppo Heikinheimo,maisteri lindgre

Hyvän musiikkikritiikin tulisi olla asiantuntevaa, taitavasti kirjoitettua, puolueetonta, sivistävää, yleistajuista, erittelevää ja perusteltua. Tällaisia kritiikkejä emme kuitenkaan saa lukea sanomalehtien sivuilta.

Miksi kritiikkejä sitten ylipäänsä kirjoitetaan? Onko musiikkikritiikki vain yhden ihmisen mielipide ? Pitääkö myös huonosta konsertista kirjoittaa kritiikki? Koskevatko journalistin ohjeet kriitikoita? Entä mitä tekemistä basettitorvella on musiikkikritiikin kanssa?

Maisteri Lindgren aloitti toimittajan uransa jutulla, jossa piikiteltiin musiikkikriitikoita. Kriitikot loukkaantuivat, ja ensi askel Maisterin taistelussa musiikkiritiikkiä vastaan oli otettu. Tämä taistelu jatkuu musikkiesitelmässä Yle Radio 1:ssä keskiviikkona 24.8. klo 11. Kuuntele ohjeman musiikkinäytteet tässä kokonaisuudessaan.

"Vaikka ette sitä vielä ymmärrä, tämä musiikki liittyy kiinteästi esitelmän aiheeseen, joka on musiikkikritiikki."

"Georg Druschetzkyn kuolematonta musiikkia oli tämä, tiedättehän, hän oli tsekkisäveltäjä, joka omana aikanaan tunnettiin myös taitavana oboen ja patarumpujen soittajana, ja senpä tähden on hänen laajalti unohdetussa tuotannossaan myös kolme oboekonserttoa ja konsertto kuudelle patarummulle. "

"Uskokaa pois, tämä musiikki liittyy päivän aiheeseen."

"Jos arvostelijalla on neuvokkuutta ja laajaa sivistystä, hän kyllä keksii jotain muuta kirjoitettavaa, kun ennalta sovittu taide-elämys olikin yksinomaan ala-arvoinen. Tämän taiteen mestarihan oli Erik Tawaststjerna."

"Hauskimmaksi kriitikoksi me nimeämme tietysti Seppo Heikinheimon, koska hän oli niin hauskasti ilkeä. Ehkä suomalainen sivistynytkin huumori sitten on parhaimmillaan vain ilkeätä, sitä, että hauskasti ilmaistaan toisen typeryys, osaamattomuus ja epäonnistuminen."

"Musiikkikritiikki on erikoislaji taidekritiikin sisällä. Sillä näet nimittäin, miksi? Miksi meidän pitää lukea tänään sanomalehdestä, mitä toissapäivänä soitettiin konsertissa, jossa me emme olleet?"

"En muista koskaan olleeni konsertissa, jossa kapellimestari ei olisi luottanut itseensä ja olisi pilannut konsertin siksi, että hänen hermonsa eivät pitäneet. Ilmeisesti olen ollut siinä onnellisessa asemassa, että kohdalleni sattuneissa konserteissa on esiintynyt ammattitaitoisia muusikoita. Mikä sattuma, mikä ilo!"

"Tätä on vaikea ymmärtää. Siis että klassisen musiikin vihaaminen on jotain sellaista, mikä on hyvä kirjoittaa sanomalehden kulttuuriosastossa julkaistun esseen alkuun. "

"Paljon, paljon, liian paljon helpompaa on kuitata vapaalippu, mennä täysin valmistautumattomana konserttiin, torkahdella se kelmeästi läpi ja kirjoittaa seuraavana päivänä 150 sanaa maagisesta loihtimisesta."

"Tuolloin oli tapana, että kritiikit kirjoitettiin nimimerkillä, ja tämä perversiohan jatkui Suomessakin aina 80-luvulle. Bernard Shaw keksi nimimerkikseen Corno di Bassetto."

  • Jyväskylä Sinfonia jatkaa esimerkillisesti aikamme musiikin taltioimista

    Jyväskylä Sinfonia jatkaa aikamme musiikin taltioimista

    Kapellimestari Ville Matvejeff on johdatellut Jyväskylä Sinfoniaa hyvinkin eri tyyppisistä taltioimisprojekteista toiseen. Yhdistävä tekijänä on ollut etenkin aikamme musiikkiin keskittyminen. Sama kunnioitettava linjanveto jatkuu edelleen, kun orkesterin uusimmalla julkaisulla kuullaan ranskalaisen Éric Tanguyn (s.

  • Fagerlundin kamarimusiikki soi luottomuusikoiden käsissä iskevästi

    Fagerlundin kamarimusiikki soi luottomuusikoiden käsissä isk

    Säveltäjä Sebastian Fagerlundin (s. 1972) tuotannon ikuistaminen jatkuu. Tällä kertaa suurille kokoonpanoille laadittujen teosten sijaan huomio keskittyy kamarimusiikkiin. Nyt kuultavat kuusi teosta ovat valmistuneet vuosien 2007-2013 välisenä aikana.

  • Bartókin synteesi-hitit soivat nautittavasti

    Bartókin synteesi-hitit soivat nautittavasti

    Kapellimestari Susanna Mälkki ja Helsingin kaupunginorkesterin edellisellä julkaisulla Béla Bartókin pianokonserton kytkynä soi pirteästi Ravel ja aikamme musiikki. Nyt ollaan liikkeellä taas täys-Bartók-paketilla. Bartók-matkailu on muutamalla aiemmalla julkaisulla keskittynyt säveltäjän varhaistuotantoon.

  • Aili Järvelä ja Sointi Jazz Orchestra - hyvän mielen sointeja raikkaalla otteella

    Aili Järvelän hyvän mielen sointeja

    Aili Järvelä (s. 1985) on tullut tutuksi laulajana, lauluntekijänä, säveltäjänä, sovittajana, viulistina, tuottajana, Järvelän pelimannina sekä freelance-muusikkona useista eri yhtyeistä ja yhteyksistä. Sointi Jazz Orchestra on vuonna 2013 toimintansa aloittanut nuorista ammattimuusikoista koostuva yhtye, jonka taiteellisena johtajana toimii yhtyeen perustanut Rasmus Soini.