Hyppää pääsisältöön

Teemu Selänne hioo laukaustaan televisiovisassa vuonna 1991

Albertvillen vuoden 1992 olympialaisiin valmistauduttiin Yleisradiossa kisailulla, jossa huippu-urheilijat ja julkisuuden henkilöt ottivat mittaa toisistaan leikkimielisissä tehtävissä. Kisalippu Albertvilleen -ohjelman joukkueet oli koottu alueittain, ja oheisessa jaksossa vastakkain ovat Helsinki ja Varsinais-Suomi. Joukkueiden kapteeneina olivat NHL:ään vasta matkalla ollut Teemu Selänne ja Pohjois-Amerikan kierrokseltaan jo takaisin palannut Mikko Mäkelä.

1990-luku oli tv-visailujen aikaa, ja siihen rakoon iski myös urheiluhenkinen visailukisailu Kisalippu Albertvilleen. Turkka Talosen ja Heikki Hilanderin juontamassa 10-osaisessa ohjelmassa kilvoiteltiin tehtävärastein ja tietokilpailuin. Oikean urheilujuhlan tuntua kisaan toivat äänekäs studioyleisö ja urheilulliset college-puvut.

Helsingin ja Varsinais-Suomen väliseen mittelöön oli saatu kaksi Suomen jääkiekkomaajoukkueen pelaajaa, kun Helsingin joukkuetta edusti nuori Jokeri-tähti Teemu Selänne ja Varsinais-Suomen riveissä nähtiin NHL:stä Turun Palloseuraan palannut Mikko Mäkelä. Selänteen laitahyökkääjinä häärivät näyttelijä Riitta Räty ja tanssija Pasi Leppänen, Mäkelän tukena olivat näyttelijät Leena Takala ja säveltäjä Matti Paananen.

Riitta Räty, Teemu Selänne ja Pasi Leppänen kisailuohjelmassa Kisalippu Albertvilleen.
Riitta Räty, Teemu Selänne ja Pasi Leppänen. Riitta Räty, Teemu Selänne ja Pasi Leppänen kisailuohjelmassa Kisalippu Albertvilleen. Kuva: Yle Kuvanauha Teemu Selänne,Albertvillen olympialaiset 1992,tietokilpailut,Riitta Räty
Leena Takala, Mikko Mäkelä ja Matti Paananen kisailevat ohjelmassa Kisalippu Albertvilleen.
Leena Takala, Mikko Mäkelä ja Matti Paananen. Leena Takala, Mikko Mäkelä ja Matti Paananen kisailevat ohjelmassa Kisalippu Albertvilleen. Kuva: Yle Kuvanauha jääkiekko,Albertvillen olympialaiset 1992,Mikko Mäkelä

Lajeina olivat mm. minigolf jääkiekkomailoin, koripallo ja pingispallojen etsintä. Kummasta joukkueesta löytyy tarkemmat kädet ja nokkelammat aivot?

  • Chilen pakolaiset saivat Suomessa lämpimän vastaanoton ja voimistivat entisestään suomalaisten vahvaa halua auttaa

    Ensimmäiset pakolaiset saapuivat Chilestä 19.11.1973.

    Tiedot Chilen sotilasjuntan jatkamista väkivallanteoista järkyttivät sekä suomalaisia että virallista Suomea syys–lokakuussa 1973. Syntyi vahva halu auttaa juntan vainon kohteiksi joutuneita henkilöitä konkreettisesti. Ensimmäisen kerran historiansa aikana Suomi otti poliittisella päätöksellä vastaan ulkomaalaisia pakolaisia. Heistä ensimmäiset saapuivat Suomeen 19.11.1973. Pakkasesta huolimatta vastaanotto Suomessa oli lämmin.

  • Chilestä tuli sydämenasia Tapani Brotherukselle ja Harald Edelstamille – näin diplomaatit itse kertovat vaiheistaan

    Brotherus ja Edelstam auttoivat tuhansia pakolaisia Chilestä

    Vallankaappauksesta alkanut terrori mullisti chileläisten elämän vuonna 1973. Poikkeuksellinen tilanne vaati poikkeuksellisia toimia myös auttamishaluisilta diplomaateilta. Heistä ruotsalaisella Harald Edelstamilla ja suomalaisella Tapani Brotheruksella oli ratkaiseva rooli tuhansien maasta henkensä edestä pois paenneiden chileläisten kohtaloissa. Tässä artikkelissa he kertovat itse, miten tilanteen kokivat.

  • Suomalaistoimittajat tallensivat Chilen sosialistisen unelman ennen vallankaappausta

    Tältä näytti Allenden Chile suomalaissilmin 1971–1973

    1970-luvun alussa maailma käänsi katseensa Chileen, missä vahvasti oikeistoon ja vasemmistoon jakautunut kansa valitsi itselleen vapaissa vaaleissa sosialistisen presidentin. Myös Suomesta matkusti toimittajia paikan päälle katsomaan, millaista elämä presidentti Allenden Chilessä oli. He näkivät, millaisia saavutuksia ja ongelmia uusi hallinto oli tuonut mukanaan. Tuloksena oli ainutlaatuista kuva- ja äänimateriaalia, josta myöhäisin on tallennettu vain muutamaa kuukautta ennen sotilasvallankaappausta.

  • Chilen vallankaappaus ja sen seuraukset järkyttivät suomalaisia syyskuussa 1973

    Presidentti Allende syöstiin vallasta 11.9.1973

    Liki kolme vuotta kestänyt presidentti Allenden hallinto tuli tiensä päähän 11. syyskuuta 1973, jolloin armeija kaappasi maassa vallan kenraali Pinochetin johdolla. Yhdysvaltain tukema kaappaus oli lyhyt ja väkivaltainen, ja ajoi Allenden tekemään itsemurhan heti kaappauspäivänä. Santiago de Chilen tapahtumia seurattiin tiiviisti myös Suomessa.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto