Hyppää pääsisältöön

Viivat eivät ole samalla viivalla

Fraktuura kirjaintyyppi (kirjasin, fontti, aakkoset, kirjasinlaji). Fraktuuralla ladottu saksankielinen teksti kuvateoksesta "Tizian, E. A. Seemanns Künstlermappen". Vanhan kirjan sivu, yksityiskohta tekstistä, painettu mahdollisesti vuonna 1921.
Fraktuuralla ladotussa saksankielisessä tekstissä on käytetty sekä tavu- että ajatusviivaa. Teksti on kuvateoksesta "Tizian, E. A. Seemanns Künstlermappen". Fraktuura kirjaintyyppi (kirjasin, fontti, aakkoset, kirjasinlaji). Fraktuuralla ladottu saksankielinen teksti kuvateoksesta "Tizian, E. A. Seemanns Künstlermappen". Vanhan kirjan sivu, yksityiskohta tekstistä, painettu mahdollisesti vuonna 1921. Kuva: Yle kirjat,Fraktuura

On tavuviivaa ja ajatusviivaa ja vaikka mitä viivaa. Mitä viivaa pitääkään käyttää missäkin yhteydessä ja minkä näppäinkomentojen takana ne ovat? Moni painii näiden tuttujen kysymysten kanssa. Tietokirjailija Jukka Korpelan mukaan erilaiset viivat eivät kuitenkaan ole olemassa kirjoittamisen vaikeuttamiseksi vaan lukemisen helpottamiseksi.

Tavu- eli yhdysviiva ja ajatusviiva ovat kehittyneet samankaltaisesta ulkonäöstään huolimatta eri yhteyksissä. Näin kertoo tietokirjailija Jukka Korpela Aristoteleen kantapään haastattelussa.

Ajatusviiva on kehittynyt Korpelan mukaan ilmeisesti vinoviivasta (/). Kun tekstit aikoinaan oli tarkoitettu ääneen luettavaksi, vinoviiva ilmaisi tauon paikkaa. Myös viivojen määrällä oli merkitystä, sillä yksi vinoviiva merkitsi lyhyttä taukoa ja kaksi pidempää taukoa.

Image taken from page 282 of 'Goethe's Italienische Reise. Mit 318 Illustrationen ... von J. von Kahle. Eingeleitet von ... H. Düntzer'
Ei saa kirjoittaa selkä kyyryssä! Piirros kirjasta "Goethe's Italienische Reise". Image taken from page 282 of 'Goethe's Italienische Reise. Mit 318 Illustrationen ... von J. von Kahle. Eingeleitet von ... H. Düntzer' Kuva: The British Library kirjoittaja,piirrokset

Tauotuksen ideaan palautunee myös suomen kielen sana ajatusviiva. Se ilmaisee sitä, kuinka kirjoittaja ikään kuin pitää tauon ajatellessaan – tai siirtyy ajatuksesta toiseen. Kyseessä on laina ruotsin sanasta tankstreck.

Muissa kielissä ajatusviiva on sanallistettu eri tavoilla. Esimerkiksi englannin sana dash merkitsee kirjaimellisesti pyyhkäisyä. Ja ajatusviivaa todella on käytettykin pyyhkäisemiseen. Venäjänkielisessä kirjallisuudessa on ollut tyypillistä jättää jokin paikannimi abstraktiksi siten että ensimmäisen ja viimeisen kirjaimen välissä on viiva. Esimerkiksi nimi K–n jättää pyyhkäisyllään lukijan mielikuvitukselle varaa.

Viivain vaikeus

Tietokoneen näppäimistössä erilaiset viivat ovat vaikeiden näppäinkomentojen takana. Syy palautuu vanhaan kirjoituskoneeseen, jonka näppäinvalikoiman tuli teknisistä syistä olla mahdollisimman suppea.

Käsi kirjoituskoneella
Kirjoituskoneen näppäimistö. Käsi kirjoituskoneella Kuva: Yle keinoäly

Tietokoneiden aikaan siirryttäessä ongelma ei ollut vieläkään ratkaistavissa, sillä erilaiset merkit tuli koodata, ja tietokoneiden tarvitsema muisti oli kallista. Vaikka myöhemmin näppäimistöä on ollut periaatteessa mahdollista laajentaa, trendi on kuitenkin ollut päinvastainen näppäimistöjen pyrkiessä matkapuhelimien myötä taskukokoon.

Kuuntele

Lisää viivoista Aristoteleen kantapäässä 24.8.2016, jolloin aiheena ovat viivat ja vieraana tietokirjailija Jukka Korpela: Viivojen maailma

Nyt viivana viivoista kuuntelemaan!

Kommentit
  • Avaruusromua: Tehtävä Itä-Berliinissä!

    He soittivat DDR:ssä jo 1980.

    David Bowie, Eurythmics ja Genesis esiintyivät läntisessä Berliinissä kesällä 1987. Samana syksynä Bob Dylan esiintyi Itä-Berliinin puolella. Vuonna 1988 itäpuolella esiintyi Bruce Springsteen. Seuraavana vuonna muuri murtui. Sen jälkeen pohdittiin, kuinka suurta ja tärkeää osaa popmuusikot olivat näytelleet Berliinin muurin murtumisessa. Myös itäisen Saksan punk-rockareiden ja muiden vaihtoehtokapinallisten tärkeä rooli on nostettu esiin. Nämä kaikki 1980-luvun lopulla tapahtuneet asiat olivat tärkeitä, mutta kuka muistaa, että ensimmäinen Itä-Berliinissä esiintynyt läntinen pitkätukkaorkesteri kävi siellä jo vuonna 1980? Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Enkeleitä ja elokuvia Berliinin taivaan alla

    Mitä Wenders, Lucas ja Wilder kertovat Berliinistä?

    Ensimmäiset Berliinin muurin ylityksestä - tai pikemminkin alituksesta - kertovat elokuvat valmistuivat hyvin nopeasti muurin pystyttämisen jälkeen. Seuraavina vuosikymmeninä elokuvaohjaajat sekä Euroopassa että Yhdysvalloissa tarttuivat aiheeseen. Ikimuistettavin Berliinistä ja sen muurista kertova elokuva on kuitenkin Wim Wendersin runollinen, enkelien Berliinistä kertova tarina Berliinin taivaan alla, jonka yhtenä käsikirjoittajana oli vuoden 2019 kirjallisuuden Nobel-palkinnon saanut Peter Handke. Toimittajana on Jukka Mikkola.

  • Älä hylkää masentunutta

    Aito vuorovaikutus tukee masentunutta, ole kärsivällinen.

    Kun läheisen maailmankuva tummuu ja usko tulevaisuuteen hiipuu, häntä on vaikea ymmärtää. Masentunut vetäytyy omiin oloihinsa ja tuntuu elävän toisessa todellisuudessa. Hänen negatiivinen asenteensa ja flegmaattinen olemuksensa saattaa vähän ärsyttääkin. Miksi hän ei yksinkertaisesti ravista masennuksen viittaa harteiltaan ja huomaa kaikkea kaunista ja hyvää ympärillään?

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri

  • Avaruusromua: Tehtävä Itä-Berliinissä!

    He soittivat DDR:ssä jo 1980.

    David Bowie, Eurythmics ja Genesis esiintyivät läntisessä Berliinissä kesällä 1987. Samana syksynä Bob Dylan esiintyi Itä-Berliinin puolella. Vuonna 1988 itäpuolella esiintyi Bruce Springsteen. Seuraavana vuonna muuri murtui. Sen jälkeen pohdittiin, kuinka suurta ja tärkeää osaa popmuusikot olivat näytelleet Berliinin muurin murtumisessa. Myös itäisen Saksan punk-rockareiden ja muiden vaihtoehtokapinallisten tärkeä rooli on nostettu esiin. Nämä kaikki 1980-luvun lopulla tapahtuneet asiat olivat tärkeitä, mutta kuka muistaa, että ensimmäinen Itä-Berliinissä esiintynyt läntinen pitkätukkaorkesteri kävi siellä jo vuonna 1980? Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Taidepedagogi Marjatta Levanto: Taide on totta

    Lapset yllättivät Ateneumin ensimmäisen museolehtorin.

    Suomalaisen museopedagogiikan uranuurtaja Marjatta Levanto suhtautuu intohimoisesti niin taiteen kokemiseen kuin taiteesta kirjoittamiseenkin. Hän loi perustan Ateneumin museopedagogiikalle eli yleisötyölle ja on tullut tunnetuksi erityisesti lapsille suunnattujen taidehistoriakirjojen kirjoittajana. 

  • Enkeleitä ja elokuvia Berliinin taivaan alla

    Mitä Wenders, Lucas ja Wilder kertovat Berliinistä?

    Ensimmäiset Berliinin muurin ylityksestä - tai pikemminkin alituksesta - kertovat elokuvat valmistuivat hyvin nopeasti muurin pystyttämisen jälkeen. Seuraavina vuosikymmeninä elokuvaohjaajat sekä Euroopassa että Yhdysvalloissa tarttuivat aiheeseen. Ikimuistettavin Berliinistä ja sen muurista kertova elokuva on kuitenkin Wim Wendersin runollinen, enkelien Berliinistä kertova tarina Berliinin taivaan alla, jonka yhtenä käsikirjoittajana oli vuoden 2019 kirjallisuuden Nobel-palkinnon saanut Peter Handke. Toimittajana on Jukka Mikkola.

  • Älä hylkää masentunutta

    Aito vuorovaikutus tukee masentunutta, ole kärsivällinen.

    Kun läheisen maailmankuva tummuu ja usko tulevaisuuteen hiipuu, häntä on vaikea ymmärtää. Masentunut vetäytyy omiin oloihinsa ja tuntuu elävän toisessa todellisuudessa. Hänen negatiivinen asenteensa ja flegmaattinen olemuksensa saattaa vähän ärsyttääkin. Miksi hän ei yksinkertaisesti ravista masennuksen viittaa harteiltaan ja huomaa kaikkea kaunista ja hyvää ympärillään?

  • David Bowie ja sankarit Berliinin muurilla

    Murrettiinko Berliinin muuri musiikin avulla?

    "Me lähetämme terveiset kaikille ystävillemme muurin toisella puolella", David Bowie sanoi ja esitti laulun, jonka myös itäberliiniläiset nuoret tunsivat. Se oli Heroes, sankarit, ja se oli saanut alkunsa Berliinin muurilta. Elettiin kesää 1987, eikä kukaan vielä uskonut muurin murtuvan. Musiikki oli ajatuksia herättävä asia jaetussa kaupungissa, ja ennen pian musiikista tuli olennainen osa idän ja lännen välistä ideologista taistelua. Jotkut ovat jopa sitä mieltä, että Berliinin muuri murrettiin musiikin avulla. Apuna olivat maailmantähtien kuten David Bowien ja Bruce Springsteenin lisäksi sekä itä-Berliinin punkkarit että kapellimestari Leonard Bernstein. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Avaruusromua: Kahdeksan bitin voimalla!

    Se esiteltiin vuonna 1982 ja se muutti maailman.

    Vuonna 1982 kuluttajaelektroniikan suurtapahtumassa Consumer Electronics Showssa Las Vegasissa esiteltiin laite, joka tuli peruuttamattomasti muuttamaan meidän maailmaamme. Laite oli nimeltään Commodore 64. Se oli kotitietokone. Se valloitti maailman. Laitetta myytiin seuraavan kymmenen vuoden aikana jopa yli 30 miljoonaa kappaletta. Se oli suhteellisen edullinen, käyttökelpoinen ja hauska kone. Sillä pystyi tekemään monenlaisia asioita, muun muassa musiikkia. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • "Onko musta ollenkaan tähän, kun nuo muut on niin sairaan hyviä?" Lahjakkaan suvun vesa Aili Ikonen epäili pitkään, onko hänestä ammattimuusikoksi

    Musiikki on muusikko Aili Ikoselle intohimo.

    Erityisesti jazzlaulajana tunnettu muusikko Aili Ikonen kasvoi musiikin ympäröimänä. Korpilahdelta kotoisin oleva Ikonen pomppi lapsena Joutsenlammen finaaliosaa veljensä Osmon kanssa olohuoneen sohvan ympärillä ja harjoitteli pieteetillä viulunsoittoa viisivuotiaasta alkaen. Silti ura muusikkona ei ollut itsestäänselvyys.

  • Muotitaiteilija Anne-Mari Pahkala tekee jätteestä luksusta – hänen iltapukunsa pääsi Emma Karin yllä Linnan juhliin ja lopulta museoon

    Merestä kerätyistä muovipulloista syntyi asu Linnan juhliin.

    Maailman merissä saattaa olla 30 vuoden päästä enemmän muovia kuin kalaa. Silti muovia käytetään jatkuvasti enemmän. Muotitaiteilija Anne-Mari Pahkala haluaa tehdä jätemuovista muodikasta, jotta edes kierrätys toimisi paremmin. Kansanedustaja Emma Karille suunniteltu iltapuku hankittiin Kansallismuseon kokoelmiin.