Hyppää pääsisältöön

New York Timesin suomalainen kuvatoimittaja: Nollasisältöiset kuvat syövät medioiden uskottavuutta

Pohjois-Korean Kim Jong-Un ja kenraalit.
Pohjois-Korean Kim Jong-Un ja kenraalit. Kuva: EPA/Rodong Sinmun, kuvankäsittely Annukka Palmén-Väisänen Kim Jong-un,Pohjois-Korea

Suomalainen Mikko Takkunen tekee maailmanlaajuisesti merkittävää uutiskuvien valintaa päivittäin työssään New York Timesin kuvatoimittajana. Takkusen mukaan yksittäisten uutiskuvien valinnoista ei kuitenkaan puhuta toimituksen sisällä “kovinkaan paljon”.

Takkusen kommentti vahvistaa käsitystä, että mediataloissa journalistit sisäistävät lehden linjan pitkälti tiedostamattaan. Toki linjauksia on. Esimerkiksi New York Timesin valokuvaajat allekirjoittavat työsopimusta tehtäessä sopimusliitteen, jossa määritellään uutiskuvan eettiset periaatteet.

Näistä keskeisin on uutiskuvan todenmukaisuuden vaaliminen, eli kuva ei saa missään olosuhteissa olla lavastettu.

– Jos kuvaaja on käyttäytynyt epäeettisesti kuvattaviaan kohtaan, esimerkiksi ollut Kreikan rannikolla epäkunnioittava ja tunkeileva juuri lapsensa menettänyttä syyrialaisäitiä kohtaan, sana leviää nopeasti, Takkunen kertoo.

New York Timesin kuvatoimittaja Mikko Takkunen.
New York Timesin kuvatoimittaja Mikko Takkunen työskentelee Hongkongissa. New York Timesin kuvatoimittaja Mikko Takkunen. Kuva: Earl Wilson/The New York Times toimittaja

Kuvatoimittajilla ei kuitenkaan ole erillistä eettistä opasta New York Timesissa.

– Hankalissa tapauksissa voi konsultoida lehden journalismin eettisistä valinnoista vastaavaa henkilöä.

Tärkeimmät kuvat käyvät myös esimiesten kautta.

– Vaikka toimituksessa kuvavalinnat tekee kuvatoimittaja, etusivun kuvat hyväksyy aina toimituksen esimies, kertoo Mikko Takkunen.

Kansainvälisen lehden kuvatoimitus työskentelee ympäri vuorokauden. Mikko Takkusen asemapaikka Hongkong on tasan 12 tuntia edellä New Yorkin aikaa. Takkunen erottelee olennaiset uutisteemat, tapahtumat ja ihmiset sisällöstä ja rakentaa kuvituksen sen mukaisesti.

Suurin osa uutisista kuvitetaan kansainvälisten kuvatoimistojen kuten Reutersin ja Gettyn kuvilla. Useimmat uutiset kuvitetaan vain yhdellä kuvalla, mutta on myös juttuja, joihin Takkunen paneutuu syvällisemmin.

Takkusen rooliin kuuluu myös toimeksiantojen antaminen eli hänen on tunnistettava jutut, joihin pitää tilata uniikkia kuvamateriaalia valokuvaajalta.

Todenmukaisuutta vaalitaan - kuva ei saa missään olosuhteissa olla lavastettu

Kehittynyt teknologia on muuttanut varsinkin valokuvaajien työtä nopeatahtisemmaksi.

Muun muassa James Nachtwey lähetettiin 90-luvulla jopa viikoiksi kuvaamaan Somalian nälänhätää. Vuonna 2015 Nepalin maanjäristyksen aikaan hänen kuviaan julkaistiin jo lähes reaaliaikaisesti, kertoo Takkunen.

Nopeuden vaatimuksesta huolimatta eettisen journalismin periaatteita vaalitaan Takkusen mukaan valokuvaajien keskuudessa vakaasti.

Mitään ei saa poistaa tai lisätä

Kuvankäsittelyä koskevat ohjeistukset ovat New York Timesissa selkeät. Mitään elementtejä ei saa poistaa eikä lisätä. Kuvankäsittelyohjelmaa saa käyttää sävyihin, kontrasteihin ja valotuksen korjaamiseen.

Kuvan rajaaminen on usein kuvankäsittelyä huomattavasti merkittävämpi päätös. Mitä kuvassa näytetään? Mitä jää ulkopuolelle?

– Kirjoittamaton sääntö on, että kuvan alkuperäistä rajausta eli valokuvaajan valintaa halutaan kunnioittaa, kertoo Takkunen.

Rajattu kuva mielenosoituksesta
Kuvan rajauksella voi muuttaa kuvan luonnetta. Rajattu kuva mielenosoituksesta Kuva: CC/Flickr/Johan Bichel Lindegaard rajaus,mielenosoitukset,Intia

Takkunen nostaa esille oppikirjaesimerkin kuvasta, jossa palestiinalaisnuoret heittävät kiviä Länsirannan levottomuuksissa. Vastakkaisesta kuvakulmasta otettu kuva paljastaa kuvaajien lauman nuorten vieressä.

– Kuvaajat yrittävät usein aivan ymmärrettävästi rajata pois muun median läsnäolon kuvista. Mutta koska suuren mediajoukon paikallaolo voi tuollaisessa tilanteessa vaikuttaa myös kuvattavien käyttäytymiseen, pitääkö meidän peitellä sitä? Takkunen pohtii.

– Tässä voidaan toki pohtia, kuinka autenttista uutiskuva enää on.

Epäilyttävät viralliset kuvalähteet

Kuvaa on kautta aikojen käytetty tarkoitushakuisesti, muun muassa poliittisessa propagandassa. Takkusen päivittäisessä työssä yleisin kuvajournalismin etiikkaan liittyvistä kysymyksistä on autoritaaristen valtioiden “tiedotustoimistojen” antamien kuvien käytön punnitseminen.

– Pohjois-Korea tarjoaa toistuvasti aineistoa medialle, mutta kuvia on usein käsitelty ja pääsääntöisesti niistä puuttuvat myös päivämäärät.

Välillä on kuitenkin turvauduttava virallisten tahojen luovuttamiin kuviin.

– Presidentti al-Assadin Damaskoksessa parlamentissa antamasta puheesta oli vain valtion antamia kuvia tarjolla, joten muita vaihtoehtoja ei käytännössä ollut, kertoo Takkunen.

Sosiaalinen media janoaa kuvaa

Sosiaalisen median murroksen ja kamerapuhelimien yleistymisen myötä kuvan voi ottaa ja julkaista käytännössä kuka tahansa. Sosiaalisen median kanavat ovat myös vakiintuneet yhdeksi uutismedioiden julkaisualustaksi.

Muutos heijastuu suoraan myös Mikko Takkusen työhön: uutisnostot sosiaalisessa mediassa eivät toimi ilman kuvia, mutta toisaalta some-kanavien reagointiherkkyys luo välillä ylitsepääsemättömiä aikapaineita, minkä seurauksena niin sanotut nollasisältöiset kuvat ovat tulleet osaksi arvostettujenkin mediatalojen julkaisuja.

"Nollasisällöstä" puhutaan, kun julkaisuun liitetään vain ”joku kuva” kuvitukseksi, jolloin kuvalla ei välttämättä ole minkäänlaista ”oikeaa” yhteyttä kyseiseen tapaukseen.

– Tällaisilla kuvilla, joiden journalistinen merkitys on mitäänsanomaton, lehtitalot tekevät hallaa journalistiselle brändilleen, sanoo Takkunen.

"Nollasisällöstä" puhutaan, kun some-julkaisuun liitetään vain ”joku kuva” kuvitukseksi.

Aihe on puhuttanut alalla. Mm. valokuvaaja David Guttenfelder kyseenalaisti Facebook-päivityksessään brittilehti Guardianin kuvajournalistisia valintoja liittyen osakalaisen pikkutytön kuolemasta uutisointiin.

“Miksi lehdet ja verkkojulkaisut, mukaan lukien Guardian, käyttävät täysin asiaankuulumatonta uutiskuvaa (jonka uskon kuvanneeni Tokiossa vuosia sitten) kuvittaakseen eilen Osakassa tapahtunutta pikkutytön kuolemaa? Törmään ilmiöön yhä useammin – harhaanjohtavaan uutiskuvan käyttöön niin kuin ne olisivat kuvapankki- tai tuotekuvia", kirjoitti Guttenfelder.

Takkusen mukaan New York Timesissa vaalitaan sosiaalisen median julkaisuissa samoja kuvajournalistisia laatukriteereitä kuin lehdessäkin.

Mikko Takkunen on New York Timesin kuvatoimittaja. Aiemmin hän työskenteli kuvatoimittajana Time-lehden palveluksessa. Hän on työskennellyt myös valokuvaajana. Takkunen on opiskellut kansainvälistä politiikkaa ja kuvajournalismia.

Pohdittavaa:

Mitä sisältävät New York Times -lehden kuvankäsittelyä koskevat ohjeistukset?

Mitään elementtejä ei saa kuvasta poistaa eikä lisätä. Kuvankäsittelyohjelmaa saa käyttää vain sävyihin, kontrasteihin ja valotuksen korjaamiseen. Kuvatoimittaja Mikko Takkusen mukaan myös kirjoittamaton sääntö on, että kuvan alkuperäistä rajausta eli valokuvaajan valintaa halutaan kunnioittaa.


Pohdi, miten median läsnäolo voi vaikuttaa valokuvan kohteeseen.

Esimerkiksi mielenosoittajat voivat käyttäytyä aggressiivisemmin, halutessaan "tarjota" raflaavia kuvia uutisvalokuvaajille.


Mitä tarkoittaa nollasisältöinen valokuva?

"Nollasisällöstä" puhutaan, kun julkaisuun liitetään vain ”joku kuva” kuvitukseksi, jolloin kuvalla ei välttämättä ole minkäänlaista ”oikeaa” yhteyttä kyseiseen tapaukseen. Tämä on yleistynyt erityisesti sosiaalisessa mediassa, missä uutisnostot eivät toimi ilman kuvia, ja aina oikeaa kuvaa ei ole saatavilla.

Media- ja digitaidot

  • Tosiasiat voi aina tarkistaa - faktantarkistajat karsivat pötypuhetta

    Uhkaako viihteellistyminen faktapohjaista uutisointia?

    Valeuutiset, valemedia, vaihtoehtoiset faktat, totuudenjälkeinen aika - uusia termejä, joiden esiin nouseminen kertoo siitä, kuinka totuuden ja valheen raja näyttäisi hämärtyneen. Toimittaja Tuomas Muraja kertoo tuoreessa Faktat tiskiin -kirjassa, miten mm. Faktabaari-palvelu tarkistaa julkisen keskustelun väitteitä.

  • Digitreenit: Hiiren kakkospainikkeen taikatemput

    Hiiren kakkosnapilla saa tehtyä ihmeellisiä asioita.

    Hiiren kakkosnapilla voi tehdä monenlaisia temppuja, kuten kääntää tekstiä, etsiä sanoja ja tietenkin kopioida, leikata ja liittää. Tästä muutama vinkki hiiren ja kosketuslevyn käyttöön.

  • Digitreenit: Näin karsit roskapostia

    Opeta sähköpostiasi suodattamaan roskapostit paremmin

    Roskapostia ovat ne sähköpostilaatikkoon tippuvat viestit, joita et halua, etkä ole tilannut. Roskaposti kannattaa aina merkitä roskaksi - silloin myös sähköpostisi suodattimet paranevat. Postilaatikon kouliminen on helppoa.

  • Digitreenit: Osaatko ostaa verkosta turvallisesti? Testaa tietosi

    Tee testi: Osaatko maksaa verkko-ostokset turvallisesti?

    Ostamme netistä melkein kaikkea: matkoja, pääsylippuja, urheiluvarusteita, majoitusta, nettiliittymiä, kirjoja... Testaa 12 tiukalla kysymyksellä, oletko fiksu nettishoppaaja. Tässä visassa on kyse ostamisesta yrityksiltä. Vastausvaihtoehdoista on oikein yksi tai useampi. Voit kuitenkin valita vain yhden oikean vastauksen per kysymys.

  • Digitreenit: Instagram - keskity kuviin

    Instagram-sovelluksen käyttöönotto ja ohjeet

    Instagram kasvaa hurjaa vauhtia. Sen käyttö kasvoi 10 prosenttia vuonna 2016. Näillä ohjeilla pääset alkuun ja saat muutaman vinkin käyttöönottoon.

  • Koodi on kaikkialla – lyhyt johdatus ohjelmoinnin maailmaan

    Ohjelmoinnin ABC yhdessä paketissa.

    Elokuvissa näemme usein hulluja koodareita, jotka silmät kiiluen hakkaavat tietokoneelle yötä myöten käsittämättömiä komentorivejä toisensa perään. Oikeasti koodaaminen eli tietokoneohjelmointi ei ole lainkaan noin mystistä. Se on oikeastaan vain yksityiskohtaisten ohjeiden antamista tietokoneelle. Tässä artikkelissa kerromme koodauksen historiasta ja selvitämme mihin ohjelmointi oikein perustuu.

  • Vallanpitäjät ovat suuria, naiset uhreja ja pakolaiset resuisia – uutiskuvat luovat omaa todellisuuttaan

    Valokuvaa ei oteta, vaan se tehdään.

    Uutiskuviin liitetään voimakas aitouden, luotettavuuden ja totuudenmukaisuuden sädekehä: kuva on totta. Mutta vaikka itse kuva olisikin totuudenmukainen, sen valintaan, rajaukseen, julkaisemiseen ja asiayhteyteen liittyy lukemattomia asioita, joilla voi muuttaa kuvan välittämää sanomaa. Uutiskuvat rakentavat maailmankuvaa lukijoille ja katsojille.

  • New York Timesin suomalainen kuvatoimittaja: Nollasisältöiset kuvat syövät medioiden uskottavuutta

    New York Timesissa mitään ei lisätä tai poisteta kuvista.

    Suomalainen Mikko Takkunen tekee maailmanlaajuisesti merkittävää uutiskuvien valintaa päivittäin työssään New York Timesin, kuvatoimittajana. Korkelaatuisesta journalismistaan tunnetussa lehdessä vaalitaan laatua, myös kuvien osalta. Muun muassa kuvankäsittelyä koskevat ohjeistukset ovat lehdessä selkeät. Mitään elementtejä ei saa poistaa eikä lisätä.

  • Finnit piiloon eikä ketään saa loukata - 6 kysymystä Instagram-suosikeille

    500 miljoona käyttäjää Instagramissa. Tapasimme 2 heistä.

    Tiedätko kuka on Teamarika? Tai Joonapuhakka? Ehkä et, mutta kymmenettuhannet tubettajat ja Instagram-seuraajat tuntevat heidät. Teamarika ja Joona kertovat millainen rooli Instagramilla on heidän elämässään ja millaista linjaa he kuvien jakamisessa noudattavat. 18-vuotiaan Joona Puhakan (@joonapuhakka) Instagram-tilillä on tällä hetkellä yli 44 000 seuraajaa.

  • Voiko Wikipediaan luottaa? Tarkista ainakin nämä viisi asiaa

    Vinkkejä Wikipedian käyttöön

    Laiskat heitot nettitietosanakirja Wikipedian paikkansapitämättömyydestä eivät välttämättä pidäkään paikkaansa. Tutkimusten mukaan valtaosa Wikipedian artikkeleista on (lähes) täyttä faktaa. Mutta koska artikkeleja voi muokata kuka tahansa, välillä tieto voi olla väärää.

  • Mistä tunnistaa some-mainoksen? Satu Apukka kertoo

    Some-mainonnallakin on eettinen koodisto.

    Suositut sometähdet kiinnostavat myös mainostajia. Sosiaalisen median kanavilla tavoitetaan nuoria kuluttajia, jotka eivät juuri lue lehtiä tai katso televisiota. Merkkituoteyritykset mainostavatkin mielellään tuotteitaan nuorten tekijöiden kanavilla. United Screens on yritys, joka kerää verkostoonsa tunnettuja some-kasvoja ja saattaa nämä yhteen mainostajien kanssa.

  • Valheenpaljastaja: Tervetuloa faktojen jälkeiseen aikaan

    Sosiaalinen media voimistaa populistien viestiä

    Poliitikot uskaltavat nykyään valehdella päin äänestäjien naamaa, sillä kiinni jääminen ei johda kannatuksen romahtamiseen. Sosiaalinen media on populistien käsissä voimakas megafoni. Elokuun toisella viikolla republikaanipuolueen presidenttiehdokas Donald Trump sanoi, että presidentti Barack Obama on perustanut Isis-terroristijärjestön.

  • Youtube-mainontaa sipsipalkalla

    Youtube-markkinoinnin pelisäännöt puuttuvat.

    Youtube-markkinoinnissa pelisääntöjä ei vielä ole. Videoiden tekijät eli tubettajat ovat usein nuoria - ja heidän seuraajansa vieläkin nuorempia. Mainostajista erityisesti vaate- ja meikkifirmat ovat löytäneet tubettajat, joille tarjotaan tuotteita mainosvideoita vastaan. Tube-suosikit IinaPS, Tume ja Lakko saavat yhteistyöehdotuksia laidasta laitaan.

  • Mediataitoja alakouluun

    Elävän kuvan alkeet ja kuvakerrontaa.

    Mediakompassin kuvakoulu on suunnattu kaikille elävän kuvan alkeista, kuvakerronnasta ja kuvaamisesta kiinnostuneille yli neljäsluokkalaisille. Pääosassa on tekemisen kautta oppiminen.

  • Mediataidot

    Taitoja eri medioiden haltuunottoon.

    Mediataidot tarkoittavat kykyä lukea ja tulkita viestejä, kykyä erottaa olennainen epäolennaisesta. Näitä taitoja oppii mm. itse tekemällä ja esittämällä.

  • Mediataitoja yläkouluun ja lukioon

    Mediataitoja yläkoululaisille.

    Päämääränä on kehittää 7-9-luokkalaisten oppilaiden mediatajua, innostaa viestien arviointiin ja rohkaista omaan vaikuttamiseen median keinoin.

  • 5 fiksua koodauspeliä kouluikäisille

    Lasten ohjelmointisovelluksilla ei ole yläikärajaa.

    Ensi syksystä lähtien peruskoululaiset tutustuvat koulussa ohjelmoimiseen, kun siitä tulee osa peruskoulujen opetussuunnitelmaa. Koodaustaitoja voi opetella pelillisillä ohjelmilla, jotka madaltavat oppimiskynnystä. Tabletti on aloittelevalle koodarille luonteva väline.

  • Digitreenit: Viisi vinkkiä tehokkaampiin Google-hakuihin

    Vie hakutaitosi verkossa uudelle tasolle

    Google on ottanut selkeän ykkösaseman universaalina hakukoneena, mutta sekin on lopulta vain työkalu. Työkalua voi käyttää monella tapaa, ja mitä paremmin välineen tuntee sitä parempia hakutuloksia saa. Tässä viisi vinkkiä parempiin Google-hakuihin.