Hyppää pääsisältöön

Woodstockissa 1994 rokattiin ja pyörittiin mudassa

Legendaarinen Woodstock-festivaali järjestettiin virallisesti toisen kerran vuonna 1994. Kolmipäiväisestä tapahtumasta raportoi A-studio-ohjelman toimittaja Ari Ylä-Anttila, joka pääsi kokemaan autenttista Woodstock-tunnelmaa, kun rankat sateet muuttivat alueen mutalätäköksi.

Woodstockin 25-vuotisjuhlaa vietettiin New Yorkin Saugertiesissä, joka sijaisee noin 200 kilometriä Manhattanilta pohjoiseen. Sateisena elokuun viikonloppuna järjestetty festivaali keräsi yhteen arviolta noin 200 000–350 000 musiikin ystävää. Näistä noin 150 000 arveltiin saapuneen alueelle ilman lippua livahtaen läpi heikosti vartioitujen aitojen.

Festivaalien artistikattaukseen kuului ensimmäisessä Woodstockissa esiintyneitä konkariartisteja kuten Joe Cocker, Santana ja Crosby, Stills & Nash. Tuoreempaa kaartia edustivat muun muassa Cypress Hill, Blind Melon, Primus, The Cranberries ja Green Day, jonka mutasodaksi yltynyt energinen esiintyminen edesauttoi menestyksen kynnyksellä ollutta yhtyettä supertähteyteen.

Vei 15 vuotta ennen kuin toivuin Woodstockista.― Woodstockin perustaja Artie Kornfeld
Musiikin monitoimimies Artie Kornfeld vuonna 1994.
Ensimmäisen Woodstockin perustaja Artie Kornfeld Musiikin monitoimimies Artie Kornfeld vuonna 1994. Kuva: Yle kuvanauha Woodstock,Woodstock II,Artie Kornfeld,1994
Crosby, Stills & Nash Woodstockissa vuonna 19994.
Crosby, Stills & Nash esiintyivät myös ensimmäisessä Woodstockissa. Silloin yhtyeessä oli mukana Neil Young. Crosby, Stills & Nash Woodstockissa vuonna 19994. Kuva: Yle kuvanauha David Crosby,Graham Nash,Stephen Stills,Woodstock II,1994
Kitaristi Joe Perry Woodstockissa vuonna1994.
Aerosmith-kitaristi Joe Perry antamassa haastattelua amerikkalaiselle medialle. Kitaristi Joe Perry Woodstockissa vuonna1994. Kuva: Yle kuvanauha Joe Perry,Aerosmith,Woodstock II,1994,kitaristit

Reportaasissa turistaan myös Artie Kornfeldin kanssa, joka oli yksi ensimmäisen Woodstockin järjestäjistä. Hänen kanssaan puheeksi nousevat muun muassa vuoden 1969 Woodstockin talousasiat. Raportissa kurkistetaan myös pikaisesti muusikko David Crosbyn syntymäpäiväkakun leikkuuseen, jonka päivänsankari tekee miehekäästi artistipassilla.

Ilman ongelmia ei vuoden -94 Woodstockissa selvitty. Suurimpia huolia aiheuttivat hallitsematon ihmismäärä sekä ruokien ja juomien kalliiden hintojen aiheuttama ryöstely. Alueelle kun ei saanut tuoda omia eväitä tai virvokkeita. Myös huumeiden yliannostukset työllistivät festivaalien pelastustyöntekijöitä. "Noin yksi kolmasosa tänne tuoduista tapauksista liittyy suoraan huumeisiin tai alkoholiin", kertoo festivaalien kenttäsairaalan johtaja Eric A. Larson

Yleisöä Woodstockissa vuonna 1994.
Yleisön muodissa näkyi Woodstockille ominaisia hapokkaita kuoseja. Yleisöä Woodstockissa vuonna 1994. Kuva: Yle kuvanauha muoti,Woodstock II,rockfestivaalit,1994
Yleiskuvaa Woodstockista vuodelta 1994.
Rankkasateiden vuoksi festivaalialueesta muodostui mutalammikko – Mudstock. Yleiskuvaa Woodstockista vuodelta 1994. Kuva: Yle kuvanauha Woodstock II,1994,rockfestivaalit,yleisö
Mutaista yleisöä Woodstockissa vuonna 1994.
Monia festarikävijöitä ei mutainen ja märkä meno haitannut. Mutaista yleisöä Woodstockissa vuonna 1994. Kuva: Yle kuvanauha Woodstock II,Woodstock,1994,rockfestivaalit
  • ”Tervetuloa rahinan pariin!” – Kansanmusan legendat ja kadonneet taitajat tallentuivat Ylen muinaisille pikalevyille

    1930-luvun ääniaarteita sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa.

    Suorakaiverruslevyt olivat aikanaan mullistava äänitystekninen uutuus. Niille tallentuivat 1930–1950-lukujen suomalaisen juurimusiikin tärkeimmät osaajat, osa heistä myöhempiä folklegendoja, jotkut unohdettuja, monet jo tuolloin katoamassa olleen maailman viimeisiä edustajia. Ylen varastoihin unohtuneet ääniaarteet nostettiin vuonna 1991 päivänvaloon sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa, joka on nyt kokonaan kuunneltavana Elävässä arkistossa ja Yle Areenassa.

  • Suomalaiset taistelivat puukot tanassa vapaan Viron puolesta 1919

    Liki 4 000 suomalaista soti Viron vapaussodassa.

    Loppuvuodesta 1918 puhjennut Viron vapaussota sai lähes neljätuhatta suomalaista ylittämään Suomenlahden taistellakseen siellä vapaaehtoisjoukoissa bolševismia vastaan. Osa lähteneistä oli vasta kouluikäisiä nuorukaisia. Vuonna 1993 valmistunut Untamo Eerolan ytimekäs dokumentti antaa puheenvuoron sekä heille itselleen sekä virolaisille: millaisen hengen vallassa sotaa käytiin entä millaisista teoista suomalaiset Virossa muistetaan? Dokumentti sisältää runsaasti arvokasta arkistomateriaalia.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto