Hyppää pääsisältöön

Teknokratiapakolaiset

Bengt aavassa sähköttömässä maisemassa Lapissa
Lapissa voi päästä niin kauas sähkösaasteesta kuin Suomessa on mahdollista Bengt aavassa sähköttömässä maisemassa Lapissa ykkösdokumentti

Teknokratiapakolaiset kertoo sähköyliherkistä ihmisistä teknologiasta huumaantuneessa yhteiskunnassa. Kolme suomalaista sähköyliherkkää kertoo, miten he sairastuivat, millaisiin tilanteisiin he sairautensa takia ajautuvat ja miten selviytyvät.
Teema tiistaina 30.8. klo 23.20. Areenassa 7 päivää

Sähköyliherkkä ihminen ei herkimmillään kestä edes kodin sähköverkkoa, valaistusta, kodinkoneita, ei pysty soittamaan matkapuhelimella tai käyttämään tietokonetta, matkustamaan julkisilla kulkuneuvoilla eikä ylipäänsä olemaan missään, missä on paljon ihmisiä, koska siellä on myös paljon kännyköitä. Suomessa kännykkäliittymiä on yhtä paljon kuin asukkaita, ja valtion virallinen tavoite on olla tietoyhteiskuntana maailman edelläkävijä.

Bengt suorittaa mittauksia kotonaan dokumentissa Teknokratiapakolaiset
Bengt suorittaa mittauksia kotonaan Bengt suorittaa mittauksia kotonaan dokumentissa Teknokratiapakolaiset ykkösdokumentti

Sähköyliherkkyyttä ei tunnusteta olemassa olevaksi sairaudeksi, vaan ainoa virallisesti hyväksyttävä diagnoosi sairastuneille on masennus tai jokin muu psyykkinen sairaus. Dokumentin henkilöt yrittävät suojautua rakentamalla säteilyä läpäisemättömästä kankaasta ns. Faradayn häkkejä sänkyjensä ympärille, maalaamalla huoneita säteilyä eristävällä maalilla ja peittämällä asuntojensa ikkunoita hiilikuituverkoilla. He yrittävät paikallistaa säteilevät alueet mittareiden avulla ja löytää paikkoja, joihin sähkömagneettinen säteily ei vielä ylettyisi.

Päähenkilöiden sairaus aiheutti haasteita myös dokumentin tekijöille: oli löydettävä välineitä, jotka eivät aiheuttaisi heille oireita. Dokumentti päädyttiinkin kuvaamaan vanhemmalla filmikameralla. Samoin äänityksessä käytettiin jo vanhentunutta nauhatekniikkaa uudempien kovalevytallentimien sijasta. Kuvauksissa ei myöskään käytetty elokuvaukseen tarkoitettuja valaisimia, vaan suurin osa kohtauksista kuvattiin mahdollisimman valoherkällä filmillä. Valaisimina käytettiin lähinnä kynttilöitä, joskus myös kaasulamppuja.

Teknokratiapakolaisest kertoo hulluksi leimatuksi tulemisesta, ulkopuolisuuden tunteesta ja toiveesta löytää jokin paikka maailmasta, jossa voisi tuntea olonsa turvalliseksi. Dokumentti kertoo myös 2000-luvun alun yhteiskunnan arvoista ja teknologian hurjasta kehityksestä. Entä jos olemme rakentaneet maailman, jossa jotkut meistä eivät kerta kaikkiaan voi enää elää?

  • Ohjaus, käsikirjoitus, kuvaus: Jussi Eerola. Tuotanto: Elokuvayhtiö Aamu /Auli Mantila, 2009.
Kommentit

Yle Teema

Teema Twitterissä ja Facebookissa