Äidilläni on ollut aina tapana kirjoittaa lappuja pöydälle: ”kirkossa”, ”kaupassa”, ”pyykkejä viemässä”, ”ensin jumpassa - sitten Tuulalle klo 14.40”. Ne ovat olleet viestejä meille asunnon muille asukeille. Tapa on jatkunut, vaikka asunnossa ei enää muita isäni kuoleman jälkeen ole asunutkaan. Eräänä päivänä löysin keittiön pöydältä lapun, jossa luki ”Olen jossain – klo 12 -->”