Hyppää pääsisältöön

Peace, Love and Undergrounding

Juha Hurme
Juha Hurme Kuva: Yle/Jyrki Valkama juha hurme

Love Recordsin viisikymppisiä on juhlittu kuluvana vuonna mukavan monenlaisin ja näkyvin menoin, mutta se varsinainen synttärilahja meille erikoisen musiikin ystäville on levy-yhtiön kaikkien sinkkujen kronologinen julkaisusarja, josta on saatu ulos kaksi pakettia eli yli 300 kappaletta perustamisvuodesta 1966 vuoden 1974 puoliväliin. Love Records oli vielä hullumpi ja villimpi yhtiö kuin luulinkaan.

Onhan näillä pikkulevyilläkin Loven taiteellinen kärki toki edustettuna: Otto Donnerin ja Kaj Chydeniuksen väkivahvuus, Blues Sectionin, Wigwamin ja Tasavallan Presidentin edistyksellisyys, Arja Saijonmaan ja Pepe Willbergin laulutaide, Pekka Strengin, Dave Lindholmin ja Juicen rockrunous, M. A. Nummisen kiero huumori sekä Baddingin ja Hurriganesin kivikova vääntö.

Yhtiön kaaosteoreettinen julkaisustrategia juhlii näillä kokoelmilla. Mikä tahansa voi seurata mitä tahansa, ja seuraakin.

Mutta sitten se muu kama. Ja sitä on paljon! Yhtiön kaaosteoreettinen julkaisustrategia juhlii näillä kokoelmilla, joissa sinkku a- ja b-puolineen seuraa vääjäämättömästi toista ulostulojärjestyksessä. Mikä tahansa voi seurata mitä tahansa, ja seuraakin.

Huh huh. Ja ihanaa!

Kreivi Pertti Ylermi Lindgrenin pornografinen revittely kappaleessa ”Kaksi kanaa” on rikollista laatua kuten oli tämä huijarina elellyt artisti itsekin. Herra Yasuichi Mizutani tapasi pari japanilaista kaveriaan Helsingissä kuumana kesänä 1971. Miekkoset päättivät juhlistaa iloista jälleennäkemistä levyttämällä singlen. Love Recordsin puhelinnumero löytyi luettelosta ja murretulla englannilla lauletut Shuzo Yamamoton nikkaroimat kömpelöntuskaiset lemmenlaulut ”Baby, Leave Me Alone” ja ”I’m Trying To Forget You” löytyvät singleltä LRS 1071.

Tulipunaisen sektorin kiinnostavinta antia näin jälkikäteen ovat salamannopeat reaktiot johonkin yhteiskunnalliseen epäkohtaan.

Kommunistisista tuuttauksista Love tunnetaan. Tulipunaisen sektorin kiinnostavinta antia näin jälkikäteen ovat salamannopeat reaktiot johonkin yhteiskunnalliseen epäkohtaan. Siitä vaan kiireesti biisintekoon ja levyttämään.

Kulttuurityöläinen Antero Byman kunnostautui tällä salamannopealla saralla solistina ja sanoittajana. ”Metallimiehet ja kunniatohtorin hattu” –kappaleessa hän hyökkää SAK:n puheenjohtaja Niilo Hämäläisen kimppuun, ”Heijuli eli nykyajan linjurijenkka” kuvaa Helsingin sopimuslinja-autoliikenteen (Hejuli) korpilakkoa vappuna 1971 ja ”Politiikkaa yleisradiossa” puolustaa pakkolomautettua ”reporadio”-pomo Eino S. Repoa.

Reipas sinkku on myös SKDL:n kuoron kajauttama ”Äänestämme vaaleissa SKDL:ää”. Tämän M. A. Nummisen sävellyksen sanoitti anarkistirunoilija Jarkko Laine, myöhemmin kokoomuslaisena tunnettu tekijä. Ovelan naivistisessa ja jopa överin puhdasoppisessa teoksessa haiskahtaa salakiero piiloparodian käry.

Näitä kokoelmia saamme kiittää myös runoilija Markku Inton sykähdyttävästä hengentuotteesta ”Keitä, keitä kahvinkeitin!”, joka on ihan aidosti hauska kappale ja ryhdikäs pienlevytys.

Huh huh. Aivan mahtavaa. Mä rakastan Lovea.

Mutta eipä aikaakaan, kun ääneen pääsee Humppa-Cannon eli Vilho Kohvakka, joka esiintyi amerikkalaisen televisiosarjan pyylevän yksityisetsivän Frank Cannonin näköisolentona: ”Kuka sarjassansa ei tappiolle nyt jää – Mr. Cannon; kuka paksu jätkä on jolla välkky on pää – Mr. Cannon.”

Huh huh. Aivan mahtavaa. Mä rakastan Lovea. Kuka näitä juttuja, näiden kulttuurihistoriallista panosta ei tajua arvostaa, on nauta.

  • Enkeleitä ja elokuvia Berliinin taivaan alla

    Mitä Wenders, Lucas ja Wilder kertovat Berliinistä?

    Ensimmäiset Berliinin muurin ylityksestä - tai pikemminkin alituksesta - kertovat elokuvat valmistuivat hyvin nopeasti muurin pystyttämisen jälkeen. Seuraavina vuosikymmeninä elokuvaohjaajat sekä Euroopassa että Yhdysvalloissa tarttuivat aiheeseen. Ikimuistettavin Berliinistä ja sen muurista kertova elokuva on kuitenkin Wim Wendersin runollinen, enkelien Berliinistä kertova tarina Berliinin taivaan alla, jonka yhtenä käsikirjoittajana oli vuoden 2019 kirjallisuuden Nobel-palkinnon saanut Peter Handke. Toimittajana on Jukka Mikkola.

  • Älä hylkää masentunutta

    Aito vuorovaikutus tukee masentunutta, ole kärsivällinen.

    Kun läheisen maailmankuva tummuu ja usko tulevaisuuteen hiipuu, häntä on vaikea ymmärtää. Masentunut vetäytyy omiin oloihinsa ja tuntuu elävän toisessa todellisuudessa. Hänen negatiivinen asenteensa ja flegmaattinen olemuksensa saattaa vähän ärsyttääkin. Miksi hän ei yksinkertaisesti ravista masennuksen viittaa harteiltaan ja huomaa kaikkea kaunista ja hyvää ympärillään?

  • David Bowie ja sankarit Berliinin muurilla

    Murrettiinko Berliinin muuri musiikin avulla?

    "Me lähetämme terveiset kaikille ystävillemme muurin toisella puolella", David Bowie sanoi ja esitti laulun, jonka myös itäberliiniläiset nuoret tunsivat. Se oli Heroes, sankarit, ja se oli saanut alkunsa Berliinin muurilta. Elettiin kesää 1987, eikä kukaan vielä uskonut muurin murtuvan. Musiikki oli ajatuksia herättävä asia jaetussa kaupungissa, ja ennen pian musiikista tuli olennainen osa idän ja lännen välistä ideologista taistelua. Jotkut ovat jopa sitä mieltä, että Berliinin muuri murrettiin musiikin avulla. Apuna olivat maailmantähtien kuten David Bowien ja Bruce Springsteenin lisäksi sekä itä-Berliinin punkkarit että kapellimestari Leonard Bernstein. Toimittajana Jukka Mikkola.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri

  • Taidepedagogi Marjatta Levanto: Taide on totta

    Lapset yllättivät Ateneumin ensimmäisen museolehtorin.

    Suomalaisen museopedagogiikan uranuurtaja Marjatta Levanto suhtautuu intohimoisesti niin taiteen kokemiseen kuin taiteesta kirjoittamiseenkin. Hän loi perustan Ateneumin museopedagogiikalle eli yleisötyölle ja on tullut tunnetuksi erityisesti lapsille suunnattujen taidehistoriakirjojen kirjoittajana. 

  • Enkeleitä ja elokuvia Berliinin taivaan alla

    Mitä Wenders, Lucas ja Wilder kertovat Berliinistä?

    Ensimmäiset Berliinin muurin ylityksestä - tai pikemminkin alituksesta - kertovat elokuvat valmistuivat hyvin nopeasti muurin pystyttämisen jälkeen. Seuraavina vuosikymmeninä elokuvaohjaajat sekä Euroopassa että Yhdysvalloissa tarttuivat aiheeseen. Ikimuistettavin Berliinistä ja sen muurista kertova elokuva on kuitenkin Wim Wendersin runollinen, enkelien Berliinistä kertova tarina Berliinin taivaan alla, jonka yhtenä käsikirjoittajana oli vuoden 2019 kirjallisuuden Nobel-palkinnon saanut Peter Handke. Toimittajana on Jukka Mikkola.

  • Älä hylkää masentunutta

    Aito vuorovaikutus tukee masentunutta, ole kärsivällinen.

    Kun läheisen maailmankuva tummuu ja usko tulevaisuuteen hiipuu, häntä on vaikea ymmärtää. Masentunut vetäytyy omiin oloihinsa ja tuntuu elävän toisessa todellisuudessa. Hänen negatiivinen asenteensa ja flegmaattinen olemuksensa saattaa vähän ärsyttääkin. Miksi hän ei yksinkertaisesti ravista masennuksen viittaa harteiltaan ja huomaa kaikkea kaunista ja hyvää ympärillään?

  • David Bowie ja sankarit Berliinin muurilla

    Murrettiinko Berliinin muuri musiikin avulla?

    "Me lähetämme terveiset kaikille ystävillemme muurin toisella puolella", David Bowie sanoi ja esitti laulun, jonka myös itäberliiniläiset nuoret tunsivat. Se oli Heroes, sankarit, ja se oli saanut alkunsa Berliinin muurilta. Elettiin kesää 1987, eikä kukaan vielä uskonut muurin murtuvan. Musiikki oli ajatuksia herättävä asia jaetussa kaupungissa, ja ennen pian musiikista tuli olennainen osa idän ja lännen välistä ideologista taistelua. Jotkut ovat jopa sitä mieltä, että Berliinin muuri murrettiin musiikin avulla. Apuna olivat maailmantähtien kuten David Bowien ja Bruce Springsteenin lisäksi sekä itä-Berliinin punkkarit että kapellimestari Leonard Bernstein. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Avaruusromua: Kahdeksan bitin voimalla!

    Se esiteltiin vuonna 1982 ja se muutti maailman.

    Vuonna 1982 kuluttajaelektroniikan suurtapahtumassa Consumer Electronics Showssa Las Vegasissa esiteltiin laite, joka tuli peruuttamattomasti muuttamaan meidän maailmaamme. Laite oli nimeltään Commodore 64. Se oli kotitietokone. Se valloitti maailman. Laitetta myytiin seuraavan kymmenen vuoden aikana jopa yli 30 miljoonaa kappaletta. Se oli suhteellisen edullinen, käyttökelpoinen ja hauska kone. Sillä pystyi tekemään monenlaisia asioita, muun muassa musiikkia. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • "Onko musta ollenkaan tähän, kun nuo muut on niin sairaan hyviä?" Lahjakkaan suvun vesa Aili Ikonen epäili pitkään, onko hänestä ammattimuusikoksi

    Musiikki on muusikko Aili Ikoselle intohimo.

    Erityisesti jazzlaulajana tunnettu muusikko Aili Ikonen kasvoi musiikin ympäröimänä. Korpilahdelta kotoisin oleva Ikonen pomppi lapsena Joutsenlammen finaaliosaa veljensä Osmon kanssa olohuoneen sohvan ympärillä ja harjoitteli pieteetillä viulunsoittoa viisivuotiaasta alkaen. Silti ura muusikkona ei ollut itsestäänselvyys.

  • Muotitaiteilija Anne-Mari Pahkala tekee jätteestä luksusta – hänen iltapukunsa pääsi Emma Karin yllä Linnan juhliin ja lopulta museoon

    Merestä kerätyistä muovipulloista syntyi asu Linnan juhliin.

    Maailman merissä saattaa olla 30 vuoden päästä enemmän muovia kuin kalaa. Silti muovia käytetään jatkuvasti enemmän. Muotitaiteilija Anne-Mari Pahkala haluaa tehdä jätemuovista muodikasta, jotta edes kierrätys toimisi paremmin. Kansanedustaja Emma Karille suunniteltu iltapuku hankittiin Kansallismuseon kokoelmiin.

  • Sanat haltuun rap-riimein

    Sanat haltuun -hanke auttaa nuoria löytämään äänensä.

    Rap-musiikki voi olla väylä parempaan luku- ja ilmaisutaitoon. Musiikkia kuunnellessa voi päähän tarttua myös muutama yhteiskunnallinen ajatus. Vielä enemmän kuhinaa päähän syntyy, jos alkaa itse luoda riimejä. Kirjallisuus- ja taidekriitikko, toimittaja sekä opettaja Aleksis Salusjärvi pohti, miksi lukeminen koetaan jotenkin epämiehekkääksi harrastukseksi.

  • Avaruusromua: Psykedeelinen äänikone nimeltä TONTO

    Mitä jos rakennettaisiin maailman suurin syntesoija?

    Malcolm Cecil ja Robert Margouleff kohtasivat 50 vuotta sitten New Yorkissa, tuolloin uudessa Media Sound -studiossa. Heillä oli idea. Mitä jos hankittaisiin useita syntesoijia ja soitettaisiin niitä yhtaikaa? Ja jos kytkettäisi in ne toisiinsa, toimimaan yhdessä, siinä meillä olisi elektroninen orkesteri. Idea hahmoteltiin kiinalaisen ravintolan pöytäliinaan ja se päätettiin toteuttaa. Alkoi syntyä psykedeelinen äänikone nimeltä TONTO. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Finnjet oli kaikkien aikojen matkustajalaiva, joka pilkottiin kylmästi palasiksi – entisen konepäällikön rakkaus ei katoa

    Finnjet oli merimatkailun ylellinen tulevaisuus.

    Finnjet oli maailman suurin ja nopein matkustaja-autolautta. Samalla se oli uuden ajan airut, joka uitti Suomen maailmankartalle. Kaikkien aikojen matkustaja-alus paloiteltiin 10 vuotta sitten Intiassa. Konepäällikkö Juhani Puontille se oli kova isku. Onneksi muistot eivät katoa. Niitä tulvii mieleen, kun katsoo vanhan virkapuvun murentuvia kenkiä.