Hyppää pääsisältöön

Sairaalat penseitä generaattorihapelle

Happimaski leikakussalissa.
Happimaski leikakussalissa. Kuva: Yle, MOT maskit (varusteet),leikkaussali

Enemmistö suurista suomalaisista sairaaloista kertoo, että niillä ei ole aikeita ottaa käyttöön aiempaa kevyempää hapentuotantoa sen edullisuudesta huolimatta.

MOT lähetti kaikille kahdellekymmenelle keskussairaalalle kyselyn. Kyselyyn vastanneista 19 keskussairaalasta 13 kertoi, että ne eivät harkitse uuden hapentuotantotavan käyttöönottoa. Sairaalat luottavat vahvasti nykyiseen malliin, jossa niiden tarvitsema nestemäinen ja kaasumainen happi tulevat valmiina kahdelta valmistajalta, Woikoskelta ja Agalta.

Vain muutama vastaaja kertoi selvittäneensä generaattorihapen käyttöönottoa. Nekään eivät ole kovin innokkaita uudesta hapentuotannosta.

”Itse tuotetun hapen osalta laadun pitää olla kaikkien viranomaislaatuvaatimusten mukaisia, ja laatutyöstä koituu merkittäviä lisäkustannuksia ja -työtä”, Satakunnan keskussairaalasta kerrotaan.

”Lisäksi erikoissairaanhoitoa antavan sairaalan lääkehapen kulutus on suurta, joten laitevalmistajien laitteilta vaaditaan suurta kapasiteettia ja toimintavarmuutta – sellaisia laitteita ei ole Suomessa käytössä”, Satakunnasta linjataan.

”Koko pulloihin ja nestehappeen perustuvan jakelujärjestelmän muuttaminen ei ole helppoa toteuttaa”, vastaa hapentuotantoa myös selvittänyt Keski-Pohjanmaan keskussairaala.

Pohjois-Karjalassa pohdituttavat vastuukysymykset, jos sairaala alkaisi itse tuottaa happea: ”Valvonnan pitäisi olla jatkuvaa. Eli vaikka säästäisimme hapen hinnassa, laadunvalvonta, siihen liittyvä työmäärä ja sen myötä kustannukset kasvaisivat.”

”Teho-osastoilla tarvitaan lääkkeellistä happea (99,5-prosenttista), jota generaattorilla ei ainakaan toistaiseksi saada (generaattorihappi 93-prosenttista)”, Pohjois-Karjalassa mietitään.

”Ei valmiuksia laadun varmistamiseen”

Kainuun keskussairaalassa generaattorihappea on harkittu, ”mutta jatkamme ostohapella”.

Kajaanista saamamme vastauksen mukaan happigeneraattoreiden laajamittainen käyttöönotto ”vaatisi riittävän monipuolisen (mm. teknisen, mikrobiologisen ja farmakologisen) laadunvarmistuksen, johon omana toimintana ei ole riittäviä valmiuksia”.

Kahdenkymmenenneljän kunnan yhteisessä HUS:ssa nestemäistä säiliöhappea kuluu noin kaksi tuhatta tonnia ja pullohappea noin 255 kuutiometriä vuodessa. Kaikkiaan HUS:n happikustannus on noin 855 000 euroa vuodessa.

HUS:n vastaus MOT:n kysymykseen on ytimekäs: ”HUS:lla ei ole aikeita tuottaa itse happea.”

Sairaaloissa ei tunnuta uskovan, että generaattorihappi alentaisi merkittävästi niiden kustannuksia.

”Saavutettava mahdollinen säästö ei ole suuri suhteessa tuotantotapaan sijoitettavaan resurssiin”, arvioidaan Kuopion yliopistollisesta sairaalasta.

Vaasan keskussairaalan mukaan muun muassa potilassiirroissa käytettävää pullohappea ei ole mielekästä korvata generaattorihapella.

”Siksi omalla generaattorilla tuotettu happi voi käytännössä korvata ainoastaan kaasuputkiston kautta jaellun hapen, joka ostetaan nesteytetyssä muodossa omaan säiliöömme. Sen vuosikustannus on toki 30 000 euroa, mutta korvaavankaan järjestelmän pystytys ja ylläpito eivät ole ilmaisia. Jos säästöä syntyisi, sen arvo jäisi koko sairaalan tasollakin vain muutamaan tuhanteen euroon vuodessa”, Vaasassa arvioidaan. Vaasan keskussairaalassa hapen osuus kaikista lääkekuluista on vain 0,3 prosenttia.

Terveys

Kommentit