Hyppää pääsisältöön

Tarina Grimmin veljesten keruutyöstä on satua

Kinder- und Hausmärchenin kansilehti
Kinder- und Hausmärchenin kansilehti vuodelta 1819. Kinder- und Hausmärchenin kansilehti lukupiiri grimm

Kaikki tietävät Grimmin veljekset - saksalaiset satusedät ja kansatieteilijät, jotka kulkivat pitkin Saksan maaseutua ja keräsivät kansan suusta talteen uskomattoman satuaarteen. Grimmien keruutyö osoitti, kuinka jalo maalaiskansakin pystyy taiteellisesti korkeatasoisiin suorituksiin. Vuosikymmeniä Grimmien maine oli ylittämätön, kunnes pikkuhiljaa alettiin ymmärtää, ettei kaikki ehkä mennytkään ihan niin kuin veljekset antoivat Kinder- und Hausmärchenin esipuheessa ymmärtää.

Jacob ja Wilhelm Grimmin satukokoelma Kinder- und Hausmärchen on saksankielisen kirjallisuuden eniten käännetty teos. Se julkaistiin ensimmäisen kerran vuonna 1812 ja se sisälsi yli 200 satua. Kokoelmansa esipuheessa Grimmin veljekset kertovat, mistä ja miten sadut on kerätty. He väittävät kulkeneensa syrjäisellä maaseudulla, alueilla, joilla saksalainen kansanperinne on säilynyt elävänä ja turmeltumattomana vuosisatojen ajan. Heidän mukaansa satuja ovat kertoneet köyhien tupien maalaisnaiset ja -miehet. Koska tällaisissa tölleissä asuvilla ihmisillä ei ole luku tai kirjoitustaitoa, on heidän kauttaan mahdollista tavoittaa ikivanha ja puhdas suullisen perinteen aarreaitta.

Grimmien ”keruutyöllä” oli valtavat vaikutukset, myös Saksan ulkopuolella. Veljesten esimerkki innoitti kansanperinteen kerääjiä ympäri Eurooppaa, myös Suomessa. Grimmien esikuvien mukaisesti vaellettiin tiettömille taipaleille, etsimään jotain aitoa ja alkuperäistä. Koska Grimmien esimerkistä tiedettiin, millainen oikeanlaisen kansansadun kuuluu olla, jätettiin keruuaineiston ulkopuolelle siitä poikkeavat ”vääränlaiset” sadut. Folkloristiikan tieteenala perusti Grimmien työn pohjalle kokonaisen tutkimusmenetelmän.

Käsitys kansan syvistä riveistä romuttuu

Käsitys Grimmin saduista alkoi muuttua rajusti 1970-luvulla. Kirjallisuudentutkija Heinz Rölleke alkoi selvittää, keitä Grimmin veljesten lähteet todellisuudessa olivat ja millaisesta taustasta he tulivat. Ihannoitu kuva satuja iltapuhteikseen kertovista kansan syvistä riveistä romuttuu.

Grimmin veljekset yhteispotretissa
Grimmin veljekset kirjassa A history of all nations from the earliest times (1905) Grimmin veljekset yhteispotretissa lukupiiri grimm
Todellisuudessa veljesten merkittävin satujen keruukenttä oli kirjasto. He hyödynsivät latinan-, saksan-, ranskan-, ja italiankielisiä kirjallisia satuja. Satuja, joista ensimmäiset olivat syntyneet keskiajalla ja uusimmat veljesten omana aikana. Ikivanha ja pyhä saksalainen kansanperinne osoittautui yleiseurooppalaiseksi kirjallisuudeksi, vieläpä suhteellisen tuoreeksi sellaiseksi.

Satuja kertoneet mökin muorit ja -vaarit olivat todellisuudessa luku- ja kirjoitustaitoisia porvareita ja pikkuporvareita. He kertoivat veljeksille erilaisista lähteistä lukemiaan satuja. Toki mukana oli myös kuulemalla opittuja satuja, mutta lähes kaikille Kinder- und Hausmärchenin saduille löytyy kirjallinen esikuva.

Tunnetuin veljesten sadunkertojista oli talonpoikaisvaimoksi esitelty Dorothea Viehmann. Yllättäen selvisi, että tämä talonpoikaisvaimo olikin kyläräätälin leski, ranskalaissukuisen majatalonomistajan tytär ja vahvasti lukutaitoinen henkilö.

Mielikuva elää yhä

Vaikka Grimmin satujen kyseenalainen alkuperä on tiedetty jo vuosikymmenien ajan, elää mielikuva veljeksistä kansansatujen kerääjinä ja uskollisina tallentajina vahvana. Ruususta, Tuhkimoa ja Lumikkia väitetään Grimmeistä johtuen usein alkuperältään kansansaduiksi. Niillä kaikilla on kuitenkin kirjailijansa, jotka ovat synnyttäneet luomuksensa paljon ennen Grimmejä.

Usein veljesten nimiin pannaan sellaisiakin satuja, jotka eivät lainkaan esiinny Kinder- und Hausmärchenissä. Esimerkiksi Wikipediassa Grimmin satujen listasta löytyy Saapasjalkakissa, vaikka juonikkaan kissan seikkailuja ei kokoelmasta löydy. Yksi versio sadusta tosin oli mukana eräässä kokoelman varhaisessa luonnoksessa.

Hannu ja Kerttu matkalla noidan mökkiin
Hannu ja Kerttu kuvitusta teoksesta Dramatic Reader For Lower Grades, Florence Holbrook 1911. Hannu ja Kerttu matkalla noidan mökkiin lukupiiri grimm

”Kansanperinteestä” kansanperinteeksi

Parhaiten Grimmin veljekset onnistuivat siis itsensä brändäämisessä, mutta ei heidän ansioitaan satusetinä voi kuitenkaan vähätellä. Grimmit loivat uuden sadunkerrontatyylin. Tuhkimon, Lumikin ja Ruususen 1600- ja 1700- luvuilla kirjoitetut versiot olivat koukeroisia ja korulauseisia. Grimmit muokkasivat sadut kuulostamaan enemmän kansansaduilta. Niistä tuli suoraviivaisempia ja sujuvampia – ja kaikesta julmuudesta ja väkivallasta huolimatta – luettavampia myös lapsille.

Grimmin satuja käännettiin nopeasti useille kielille. Niitä painettiin halpoina vihkosina, joten ne olivat kaiken kansan saatavilla. Koska niiden tyyli oli selkeää ja juonikuviot lyhyitä ja helposti omaksuttavia, alkoivat sadut levitä pian kansankertojien pariin. Kansan suussa sadut muovautuivat uudelleen, kunkin kertojan omaan kulttuuriympäristöön sopiviksi versioiksi. Suomessa Hänsel und Gretelistä tuli Hannu ja Rieti ja ylellinen piparkakkutalo muuttui vaatimattomammaksi leipätaloksi. Sadut, joiden väitettiin alun perin olevan kansanperinnettä, muuttuivat kansanperinteeksi.

Grimmin satuja Yle Radio 1:n Lukupiirissä 10.9.2016. Saduista kuulijoiden kanssa keskustelevat kirjailija Sari Peltoniemi, teatterimies Juha Hurme ja toimittaja Kaisa Pulakka:

Kommentit
  • Enkeleitä ja elokuvia Berliinin taivaan alla

    Mitä Wenders, Lucas ja Wilder kertovat Berliinistä?

    Ensimmäiset Berliinin muurin ylityksestä - tai pikemminkin alituksesta - kertovat elokuvat valmistuivat hyvin nopeasti muurin pystyttämisen jälkeen. Seuraavina vuosikymmeninä elokuvaohjaajat sekä Euroopassa että Yhdysvalloissa tarttuivat aiheeseen. Ikimuistettavin Berliinistä ja sen muurista kertova elokuva on kuitenkin Wim Wendersin runollinen, enkelien Berliinistä kertova tarina Berliinin taivaan alla, jonka yhtenä käsikirjoittajana oli vuoden 2019 kirjallisuuden Nobel-palkinnon saanut Peter Handke. Toimittajana on Jukka Mikkola.

  • Älä hylkää masentunutta

    Aito vuorovaikutus tukee masentunutta, ole kärsivällinen.

    Kun läheisen maailmankuva tummuu ja usko tulevaisuuteen hiipuu, häntä on vaikea ymmärtää. Masentunut vetäytyy omiin oloihinsa ja tuntuu elävän toisessa todellisuudessa. Hänen negatiivinen asenteensa ja flegmaattinen olemuksensa saattaa vähän ärsyttääkin. Miksi hän ei yksinkertaisesti ravista masennuksen viittaa harteiltaan ja huomaa kaikkea kaunista ja hyvää ympärillään?

  • David Bowie ja sankarit Berliinin muurilla

    Murrettiinko Berliinin muuri musiikin avulla?

    "Me lähetämme terveiset kaikille ystävillemme muurin toisella puolella", David Bowie sanoi ja esitti laulun, jonka myös itäberliiniläiset nuoret tunsivat. Se oli Heroes, sankarit, ja se oli saanut alkunsa Berliinin muurilta. Elettiin kesää 1987, eikä kukaan vielä uskonut muurin murtuvan. Musiikki oli ajatuksia herättävä asia jaetussa kaupungissa, ja ennen pian musiikista tuli olennainen osa idän ja lännen välistä ideologista taistelua. Jotkut ovat jopa sitä mieltä, että Berliinin muuri murrettiin musiikin avulla. Apuna olivat maailmantähtien kuten David Bowien ja Bruce Springsteenin lisäksi sekä itä-Berliinin punkkarit että kapellimestari Leonard Bernstein. Toimittajana Jukka Mikkola.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri

  • Taidepedagogi Marjatta Levanto: Taide on totta

    Lapset yllättivät Ateneumin ensimmäisen museolehtorin.

    Suomalaisen museopedagogiikan uranuurtaja Marjatta Levanto suhtautuu intohimoisesti niin taiteen kokemiseen kuin taiteesta kirjoittamiseenkin. Hän loi perustan Ateneumin museopedagogiikalle eli yleisötyölle ja on tullut tunnetuksi erityisesti lapsille suunnattujen taidehistoriakirjojen kirjoittajana. 

  • Enkeleitä ja elokuvia Berliinin taivaan alla

    Mitä Wenders, Lucas ja Wilder kertovat Berliinistä?

    Ensimmäiset Berliinin muurin ylityksestä - tai pikemminkin alituksesta - kertovat elokuvat valmistuivat hyvin nopeasti muurin pystyttämisen jälkeen. Seuraavina vuosikymmeninä elokuvaohjaajat sekä Euroopassa että Yhdysvalloissa tarttuivat aiheeseen. Ikimuistettavin Berliinistä ja sen muurista kertova elokuva on kuitenkin Wim Wendersin runollinen, enkelien Berliinistä kertova tarina Berliinin taivaan alla, jonka yhtenä käsikirjoittajana oli vuoden 2019 kirjallisuuden Nobel-palkinnon saanut Peter Handke. Toimittajana on Jukka Mikkola.

  • Älä hylkää masentunutta

    Aito vuorovaikutus tukee masentunutta, ole kärsivällinen.

    Kun läheisen maailmankuva tummuu ja usko tulevaisuuteen hiipuu, häntä on vaikea ymmärtää. Masentunut vetäytyy omiin oloihinsa ja tuntuu elävän toisessa todellisuudessa. Hänen negatiivinen asenteensa ja flegmaattinen olemuksensa saattaa vähän ärsyttääkin. Miksi hän ei yksinkertaisesti ravista masennuksen viittaa harteiltaan ja huomaa kaikkea kaunista ja hyvää ympärillään?

  • David Bowie ja sankarit Berliinin muurilla

    Murrettiinko Berliinin muuri musiikin avulla?

    "Me lähetämme terveiset kaikille ystävillemme muurin toisella puolella", David Bowie sanoi ja esitti laulun, jonka myös itäberliiniläiset nuoret tunsivat. Se oli Heroes, sankarit, ja se oli saanut alkunsa Berliinin muurilta. Elettiin kesää 1987, eikä kukaan vielä uskonut muurin murtuvan. Musiikki oli ajatuksia herättävä asia jaetussa kaupungissa, ja ennen pian musiikista tuli olennainen osa idän ja lännen välistä ideologista taistelua. Jotkut ovat jopa sitä mieltä, että Berliinin muuri murrettiin musiikin avulla. Apuna olivat maailmantähtien kuten David Bowien ja Bruce Springsteenin lisäksi sekä itä-Berliinin punkkarit että kapellimestari Leonard Bernstein. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Avaruusromua: Kahdeksan bitin voimalla!

    Se esiteltiin vuonna 1982 ja se muutti maailman.

    Vuonna 1982 kuluttajaelektroniikan suurtapahtumassa Consumer Electronics Showssa Las Vegasissa esiteltiin laite, joka tuli peruuttamattomasti muuttamaan meidän maailmaamme. Laite oli nimeltään Commodore 64. Se oli kotitietokone. Se valloitti maailman. Laitetta myytiin seuraavan kymmenen vuoden aikana jopa yli 30 miljoonaa kappaletta. Se oli suhteellisen edullinen, käyttökelpoinen ja hauska kone. Sillä pystyi tekemään monenlaisia asioita, muun muassa musiikkia. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • "Onko musta ollenkaan tähän, kun nuo muut on niin sairaan hyviä?" Lahjakkaan suvun vesa Aili Ikonen epäili pitkään, onko hänestä ammattimuusikoksi

    Musiikki on muusikko Aili Ikoselle intohimo.

    Erityisesti jazzlaulajana tunnettu muusikko Aili Ikonen kasvoi musiikin ympäröimänä. Korpilahdelta kotoisin oleva Ikonen pomppi lapsena Joutsenlammen finaaliosaa veljensä Osmon kanssa olohuoneen sohvan ympärillä ja harjoitteli pieteetillä viulunsoittoa viisivuotiaasta alkaen. Silti ura muusikkona ei ollut itsestäänselvyys.

  • Muotitaiteilija Anne-Mari Pahkala tekee jätteestä luksusta – hänen iltapukunsa pääsi Emma Karin yllä Linnan juhliin ja lopulta museoon

    Merestä kerätyistä muovipulloista syntyi asu Linnan juhliin.

    Maailman merissä saattaa olla 30 vuoden päästä enemmän muovia kuin kalaa. Silti muovia käytetään jatkuvasti enemmän. Muotitaiteilija Anne-Mari Pahkala haluaa tehdä jätemuovista muodikasta, jotta edes kierrätys toimisi paremmin. Kansanedustaja Emma Karille suunniteltu iltapuku hankittiin Kansallismuseon kokoelmiin.

  • Sanat haltuun rap-riimein

    Sanat haltuun -hanke auttaa nuoria löytämään äänensä.

    Rap-musiikki voi olla väylä parempaan luku- ja ilmaisutaitoon. Musiikkia kuunnellessa voi päähän tarttua myös muutama yhteiskunnallinen ajatus. Vielä enemmän kuhinaa päähän syntyy, jos alkaa itse luoda riimejä. Kirjallisuus- ja taidekriitikko, toimittaja sekä opettaja Aleksis Salusjärvi pohti, miksi lukeminen koetaan jotenkin epämiehekkääksi harrastukseksi.

  • Avaruusromua: Psykedeelinen äänikone nimeltä TONTO

    Mitä jos rakennettaisiin maailman suurin syntesoija?

    Malcolm Cecil ja Robert Margouleff kohtasivat 50 vuotta sitten New Yorkissa, tuolloin uudessa Media Sound -studiossa. Heillä oli idea. Mitä jos hankittaisiin useita syntesoijia ja soitettaisiin niitä yhtaikaa? Ja jos kytkettäisi in ne toisiinsa, toimimaan yhdessä, siinä meillä olisi elektroninen orkesteri. Idea hahmoteltiin kiinalaisen ravintolan pöytäliinaan ja se päätettiin toteuttaa. Alkoi syntyä psykedeelinen äänikone nimeltä TONTO. Toimittajana Jukka Mikkola.