Leo Kosola
Yle
Filosofia, maantiede ja saksa, eli noin viisi prosenttia syksyn 2016 yo-kokeista kirjoitetaan sähköisesti. Tämä mahdollistaa kokeisiin monipuolisempia aineistoja. Ylioppilastutkintolautakunta suunnittelee jo seuraavia uudistuksia, kuten avointa internetiä ja suullisen kielitaidon arviointia koneellisesti.
Ylioppilastutkintolautakunta, YTL, järjesti toimistollaan Helsingin Suvilahdessa tiedotustilaisuuden medialle pari viikkoa ennen ensimmäistä virallista sähköistä yo-koetta. Paikalla olivat YTL:n väen lisäksi puheenjohtajat Riikka Lindroos Suomen Rehtorit ry:stä ja Elli Luukkainen Suomen Lukiolaisten Liitosta. Kaikki olivat tyytyväisiä kokeiden uudistumisesta. Luukkainen kuvaili sähköistymistä luontaiseksi siirtymäksi, jota on lukiolaisten keskuudessa odoteltu.
Sähköistymisen myötä aineistotehtävät todennäköisesti kasvavat ja monipuolistuvat, koska digitaalisesti tämä on helppo toteuttaa. Toisaalta koeaika pysyy samana, joten aineistojen laajuus on rajallinen. Uusia aineistoja voivat olla videoiden lisäksi esimerkiksi muokattavat ja liikuteltavat kartat.
Kokelaille sähköiset kokeet eivät tässä vaiheessa tuo radikaaleja digitaalisia uudistuksia, mutta niitäkin on suunnitteilla. YTL:n pääsihteeri Kaisa Vähähyyppä sanoo, että tulevaisuudessa yo-kokeissa voisi olla avoin internet tai mahdollisuus ryhmäkeskusteluun chatissa. Nyt kannettaviin tietokoneisiin asennettavassa koeympäristössä ei pääse nettiin.
Jos ja kun yo-koeaineisto kasvaa ja mahdollisuus internetiin avataan, kirjatiedon ulkoa opettelun merkitys vähenee.
Ongelma internetin kanssa on kuitenkin se, että verkossa kokelas voi olla yhteydessä koesalin ulkopuolisiin ihmisiin. Tällöin on vaikea tietää, kuka yo-kokeen on todella tehnyt. Toisaalta, jo nyt suorituksen lisäksi YTL ottaa kokelaiden koneilta talteen paljon muutakin dataa, muun muassa vilppiepäilyjä varten. Ehkä dataa seuraamalla voitaisiin valvoa myös internetin käyttöä ilman, että valvojan täytyisi koko ajan kurkkia kokelaan olan yli.
Internetin korvaajaksi YTL on miettinyt sähköistä ryhmäkeskustelua, eli jonkinlaista chattia koetilanteeseen. Yo-koechatin tarkempaa olemusta tai teknistä toteutusta ei Vähähyypän mukaan ole kuitenkaan vielä mietitty.
Tietokoneesta tehdään kaikkien kielten asiantuntijaa
Yksi tulossa oleva uudistus on suullinen koe kielten yo-kokeisiin. Jos chatti ja internet ovat vielä utopistisia, suullista arviointia kehitetään jo yhteistyössä Aalto-yliopiston ja Helsingin yliopiston kanssa. Ideana on, että kokelaan suullista kielitaitoa arvioitaisiin koneavusteisesti vuodesta 2020 alkaen.
Käytännön hankaluudet ovat estäneet puhetaidon mittaamisen. Kymmenien tuhansien kokelaiden pitäisi pystyä tekemään koe samanaikaisesti, minkä jälkeen kokeet pitäisi pystyä arvioimaan keskitetysti, kertoi hanketta YTL:sta koordinoiva Raili Hildén Yle Uutisille toukokuussa.
Suullista arviointia kielten yo-kokeisiin on kaivattu kymmeniä vuosia.
Koetilanteessa kokelaan puhetta nauhoitettaisiin, minkä jälkeen tietokone kävisi ääniraidan läpi ja arvioisi sen. Yo-tutkinnon arvosana ei kuitenkaan määräytyisi vain tietokoneen arvion perusteella, ainakaan aluksi, mutta tietokoneen tekemä arvio helpottaisi huomattavasti opettajien ja sensorien työtä.
Vielä on opittava, millä kriteereillä opettajat itse arvioisivat kokelaiden suullista kielitaitoa, ennen kuin tietokone voidaan kouluttaa opettajan rooliin. Koneen täytyy myös oppia tuntemaan kaikki kirjoitettavat kielet. Ensimmäiset kokeilut on tehty ruotsilla.
Sähköistyminen tuntuu koesalien ulkopuolella
Siirtymäaika kokonaan sähköiseen yo-tutkintoon kestää kevääseen 2019. Ensimmäiset sähköiset aineet ovat maantiede, filosofia ja saksa, mikä tarkoittaa, että kun syksyllä 2016 tehdään yhteensä 67 046 yo-koetta, niistä 3078 kirjoitetaan sähköisesti.
Kansantajuisin hyöty sähköistymisestä on logistiikan eli kokeiden kuljettamisen keveneminen. Ylioppilastutkintolautakunnan pääsihteeri Kaisa Vähähyyppä aloitti tiedotustilaisuuden esittelemällä kuvaa huoneesta, jossa on rullakoittain pahvilaatikoita. Kuva on yo-kokeiden lähtöterminaalista, YTL:n toimistorakennuksen huoneesta, jossa salaiset kokeet odottavat postimiehiä ennen kirjoituksia.
Paperipinot vaihtuvat muistitikkuihin, joista päästäneen myös lähivuosina eroon. Vaikka paperinivaskan vaihtaminen muistitikkuun ei ehkä kuulosta ihmeelliseltä parannukselta – jotain edelleen postitetaan – kokeen jälkeen sujuvampi logistiikka korostuu: kouluille ei enää kerry ainutkertaisia konseptipapereita, joita lähetellään ylioppilastutkintolautakuntaan. Koe tallentuu koko ajan koetilanteen aikana palvelimelle, josta opettaja pääsee siihen kokeen jälkeen käsiksi.
Toisin kuin paperiset, sähköiset kokeet voidaan tarkastaa nimettöminä. Kun opettaja on tehnyt oman arviontinsa, koe lähetetään ilman kokelaan tai lukion nimeä ylioppilastutkintolautakuntaan lopulliseen tarkastukseen. Ainakin teoriassa sähköiset yo-kokeet päätyvät siis nopeammin ja tasapuolisemmin liikuntasalista sensorin – digitaaliselle – työpöydälle kuin paperiset.
Näin sähköinen yo-koe etenee
- Läppäri kuin läppäri eteen.
- Läppärin usb-porttiin isketään YTL:n asentama tikku, joka sisältää koeympäristön.
- Näpytellään kokelaan tiedot ja tietosuojaan liittyvät koodit ja avainluvut.
- Kokeessa on kaksi välilehteä: toisella tehtävät, toisella niihin liittyvät aineistot.
- Koeympäristössä on asennettuna kokeissa tarvittavia ohjelmia esimerkiksi piirtämiseen ja laskemiseen. Valitut ohjelmat eivät ole monille arkikäytöstä tuttuja, sillä ne ovat avoimen lähdekoodin ohjelmia. Esimerkiksi Windowsista tutut MS Paint ja Word ovat yo-kokeissa Pinta ja Libre Office Writer.
- Kun koe on valmis, painetaan nappia Päätä koe. Tämä ei itse asiassa ole samalla tavalla peruuttamaton teko kuin konseptipaperin palauttaminen, sillä kokeen lopettaa todellisuudessa koesalin valvoja, joka tulee kokelaan luokse.
Muokattu 8.9.2016 klo 15.50: lisätty nimien lihavoinnit sekä linkit Ylen uutiseen että Digitala-hankkeen sivuille.
