Hyppää pääsisältöön

Ulkona unionista

Yhdistyneiden Kuningaskuntien Brexit-äänestys oli todellisuudessa protesti syrjäytymistä ja yhteiskunnallista epätasa-arvoa vastaan. Näin sanoo viidessä EU-maassa työskennellyt brittiläinen EU-juristi Jane Golding.
Britanniassa eletään edelleen suuressa epätietoisuudessa siitä, mitä Brexit lopulta tuo tullessaan.
Kokenut EU-juristi arvioi, että tulevat kauppasopimusneuvottelut Britannian ja EU:n välillä ratkaistaan vapaan liikkuvuuden ja sisämarkkinoille pääsyn välillä.
Berliinissä asuva Golding arvioi Saksan nousevan Brexitin jälkeen entistä selkeämpään johtoasemaan EU:ssa.

harmaatukkainen nainen katsoo kameraan
Jane Golding harmaatukkainen nainen katsoo kameraan jane golding

Euroopan unionin toiseksi suurin nettomaksaja, Yhdistyneet Kuningaskunnat, järjesti kesäkuun lopulla kansanäänestyksen, jonka tuloksena maa aikoo erota EU:sta.
Viikkojen kuluessa ja kesän kääntyessä syksyyn on kautta Euroopan arvuuteltu, mitä kansanäänestyksen päätyminen Britannian eron, eli Brexitin kannalle tarkkaa ottaen merkitsee.

Ankarimmat oraakkelit kertovat Britannian lähdön ennakoivan koko EU:n lopullista hajoamista. Finanssi-ja velkariisin, terrorismin ja pakolaiskriisin puristuksessa EU ei enää kestä tärkeän jäsenmaan eroa. Dominoefekti leviää ja seuraavia suuria jäsenmaita irtautuu pian perässä.

Jane Golding on britannialainen EU-juristi, joka on työskennellyt ja asunut viidessä eri jäsenmaassa. Neljää eurooppalaista kieltä sujuvasti puhuva Jane Golding asuu nyt perheineen Saksan pääkaupungissa Berliinissä ja toimii aktiivisesti Berliinin brittiyhteisön parissa.
Hän on työskennellyt EU:n komission ja lainopillisen komitean kanssa ja oli muun muassa mukana kirjoittamassa Lissabonin sopimuksen tekstiä. Hän on toiminut myös Britannian parlamentin ylähuoneen neuvonantajana. Jane Golding seuraa siis Britannian tilannetta sekä Manner-Euroopan, että saarivaltakunnan näkökulmasta.
Tapasin Jane Goldingin Berliinissä syyskuun alkupäivinä, kun hän juuri oli palannut 10 päivän Britannian matkaltaan.

"On hyvin vaikea sanoa selkeästi millainen ilmapiiri nyt Britanniassa todella vallitsee.
Me emme ihan tarkkaan tiedä mitä brexit oikein tarkoittaa.
Ilmassa on vähän kieltämisen tuntua, että josko kansanäänestys edes tapahtui.
Jollain merkillisellä itsetyytyväisyydellä pohditaan, että tuleeko se nyt olemaan niin vakavaa, kuin mitä aluksi luulimme. Tavallaan halutaan irtautua koko hommasta.
Mutta ennen kaikkea ilmassa on epätietoisuutta, että mitä brexit oikein merkitsee."

David Cameronin seuraaja, uusi pääministeri Theresa May teki hallituksen ensimmäisen syysistunnon yhteydessä selväksi, että Britannian ja EU:n suhteista ei järjestetä uutta kansanäänestystä. Samaan hengenvetoon May vakuutti, että uusintavaalit eivät myöskään ole tarpeen. Ilmeisesti Britannian hallitus on aivan tosissaan?

"Kyllä minusta näyttää siltä, että Theresa May on nyt hyvin vakavissaan. Mutta minulle muodostui Lontoossa sellainen käsitys, että hän jättää edelleen itselleen jonkin verran pelivaraa.
Hän sanoo, että ei tule toista kansanäänestystä. Mutta Britanniassa julkaistiin vetoomus toisen kansanäänestyksen järjestämiseksi. Vetoomus jätettiin jo ennen kesälomia. Ja sen taakse tuli yli neljä (4 ) miljoonaa kannattajaa. Mikä tarkoittaa, että tästä aiheesta täytyy kuitenkin keskustella parlamentissa.

Nyttemmin Theresa May on lausunut, että Britannialla on edessään vaikeita aikoja.
Eli minusta hän yrittää varoittaa ihmisiä siitä, että ei tämä niin helposti tule ratkeamaan.
Britannian pääministerin maaseutu-asunnolla järjestettiin juuri aivoriihi, jonka yhteydessä pääministeri teki selväksi, että hallituksen sisällä on erilaisia käsityksiä siitä, mitä Brexit oikeastaan tarkoittaa.
Aivan selvästi keskeisin kysymys on, että onko meillä edelleen pääsy EU:n sisämarkkinoille. Ja jos meillä on, niin se tarkoittaa ihmisten vapaata liikkuvuutta.
Mutta millaisesta vapaasta liikkuvuudesta on silloin kysymys?
Koska muut EU-kumppanit eivät ole valmiita myöntämään meille EU:n etuja, jos emme salli sitä vapaata liikkuvuutta."

Esiintyykö Britanniassa protestihenkeä tai katumusta Brexitin johdosta?
Miten tavalliset ihmiset reagoivat nyt kun kansanäänestyksestä on kulunut jo useita viikkoja?

"Yli 16 miljoonaa ihmistä sentään äänesti EU:ssa pysymisen puolesta.
Ja tämä 48 prosenttia äänestäjistä tuntuu olevan edelleen aika äänekäs kansanosa Britanniassa. Heinäkuussa oli mielenosoitus missä 14 000 ihmistä kokoontui Lontoossa parlamentin aukiolle. Tämä oli siis EU:n puolesta mielenosoitus, missä ihmiset hulmuttavat EU:n lippuja.
Tällä tarkoitan sanoa, että emme ole ikinä nähneet Britanniassa mitään sellaista.
Enkä usko, että olemme nähneet sen mittaluokan niin näyttävää EU:n puolesta järjestettyä mielenosoitusta muissakaan Euroopan maissa.
Ja sama meno toistuu Britanniassa edelleen. Juuri kun olin vielä syyskuun alkupäivinä Britanniassa, niin tuhansia ihmisiä nousi kadulle Lontoossa ja saman aikaisesti muissa kaupungeissa. Eli ne ihmiset, jotka äänestivät EU:ssa pysymisen puolesta, eivät ole kadonneet minnekään."

Millä tavalla Brexit kansanäänestys muutti Yhdistynyttä Kuningaskuntaa?

"Brexit on osoittanut miten jakautunut Brittiläinen yhteiskunta on. Ja tuo jakautuminen on luonteeltaan hyvin monimutkaista. Britanniassa keskustellaan paljon siitä, kuinka oleellinen tai relevantti yhteiskunnallinen elementti on kysymys maahanmuutosta ollut brexitin yhteydessä. Tällä kortilla ero-osapuoli pelasi hyvin voimakkaasti, erityisesti kampanjansa loppupuolella. Maahanmuuttoargumentilla käytiin jatkuvasti niiden kimppuun, jotka olivat EU:ssa pysymisen kannalla. Eli: ”meitä pelottaa, kun tähän maahan tulee niin paljon ihmisiä, olemme huolissamme taloudellisten resurssien ja paikallisten palveluiden sekä koulutuksen riittävyydestä.

Mutta minä olen sitä mieltä, että kyse on jostakin paljon monimutkaisemmasta, kuin vain maahanmuuton ongelmasta.
On noussut näkyviin, miten pahasti maa on alueellisesti jakautunut. Kuinka syvä juopa vallitsee eri sukupolvien välillä. Kuten suurten ikäluokkien ja alle kolmekymppisten kesken. Rikkaiden ja köyhien erot tulivat entistä jyrkemmin näkyviin, kuten myös kuilu korkeammin ja vähemmin koulutettujen välillä.
Aiheesta on nyttemmin julkaistu useita tutkimuksia ja näitä erottavia elementtejä on todella runsaasti.
Eli EU:sta eroamisen kannattajaa ei pysty pistämään kovin selkeään profiiliin, koska he tulivat hyvin monesta erilaisesta ryhmästä.

Ongelman koko kuva on erittäin monimutkainen. Kyllä, maahanmuutto oli iso tekijä , mutta enemmänkin on kysymys siitä, että on ihmisiä, jotka tuntevat itsensä syrjäytetyiksi. Kyse on yhteiskuntamme epätasa-arvosta. Brexitissä oli kyse protestiäänestyksestä tätä epätasa-arvoa vastaan."

Millä tavalla Brexit-kansanäänestys muutti Euroopan unionia?

"Huh, tuo onkin hyvin suuri kysymys. En tarkkaa tiedä, miten EU on britannian vuoksi vielä muuttunut, mutta varmasti muutos on tapahtunut. Täällä Saksassa monet sanovat nyt, että jos britit haluavat nyt lähteä unionista, niin sehän sopii. Nehän olivatkin aika vaikeita EU-kumppaneita. Antaa heidän siis mennä.
- Meidän täytyy Saksassa jatkaa tässä EU-projektissa edelleen ja heidän pitää erota niin pian kuin mahdollista. Ja tämä antaa meille mahdollisuuden hoitaa EU-hommamme entistä paremmin kun britit eivät enää istu mukana aiheuttamassa hankaluuksia!
Mutta toiset täällä Saksassa ajattelevat, että britit olivat hyödyllisiä EU-kumppaneita. Koska toisinaan on pelkästään hyväksi, että on kumppaneita, jotka vähän ravistelevat vallitsevia olosuhteita ja kyseenalaistavat asioita. Britannia toimi siis muiden EU-maiden vastavoimana."

Näemmekö nyt EU:ssa jotakin uusin silmin?

"Kyllä minun mielestäni. Koska kaikki ovat nyt vähän säikähtäneet. Kun näin suuri maa jättää unionin. Britannia on kuitenkin yksi EU:n suurimmista ja tärkeimmistä jäsenmaista, myös vaikeina aikoina. Nyt kysellään aika laajasti, että jos kerran Britannia todella jättää EU:n, niin mihin se johtaa koko eurooppalaisen projektin? Saksan finanssiministeri Sigmar Gabriel on jo ottanut puheeksi tämän asian."

EU:n tasapaino muuttuu rakenteellisesti aika rajusti. Eurovaluutta-alueen ulkopuoliset maat, kuten Puola, Unkari ja Tsekin tasavalta tulevat menettämään vaikutusvaltaansa EU:n sisällä, koska heidän vähemmistöosuutensa korostuu Britannian pois jäädessä entisestään. Jäljelle jäävien ei-euromaiden finanssipoliittinen ja taloudellinen rooli jää EU:n sisällä marginaaliseksi. Näiden maiden osuudeksi jää ainoastaan 16 prosenttia EU:n bruttokansantuotteesta.

"Kyllä tasapaino muuttuu useilla eri tasoilla EU:ssa kun Britannia lähtee. Olen varma, että sellaisessa maassa kuten esimerkiksi Tanska on seurattu hyvinkin tarkkaan mitä Britanniassa tapahtuu.
Minun vaikutelmani on, että Yhdistyneiden Kuningaskuntien tapahtumien johdosta on EU:n suosio kasvanut Tanskassa. Tämä siksi, koska ihmiset äkkiä havahtuivat huomaamaan, miten vakavat seuraukset voivat olla sillä, jos maa luopuu EU:n jäsenyydestä.
Toisaalta, jo ennen Brexitiä keskusteltiin paljon dominoefektistä. Mutta nyt
äänestyksen jälkeen minusta näyttää, että useissa EU-maissa, missä on ollut jäsenyyttä vastustavaa tendenssiä, onkin EU-jäsenyyden kannatus kääntynyt kasvuun."

Jane Golding, olet työskennellyt EU-lainsäädännön kanssa 20 vuoden ajan. Miten arvioit EU-komission ja Britannian välisiä tulevia kauppasopimusneuvotteluja?

"On vaikeaa tietää millaiset kauppaneuvottelut tulevat olemaan, koska minun tietääkseni Britannian hallitukselle ei ole tarkasti selvinnyt, millaista mallia he oikein ovat etsimässä.
Eikä ole vielä kokonaan selvää millainen linkki tulee olemaan sisämarkkinoille pääsyn ja toisaalta EU:n vapaan liikkuvuuden välillä. Koko tämän keskustelun ajan on EU:sta eroamisen puolesta propagoinut kampanja esitellyt niin monia malleja: Norjan malli, Sveitsin malli, Kanadan malli...tiedättekö, jossain vaiheessa oli puhetta jopa Turkin ja Albanian mallista.
Meillä ei siis ole todellakaan selvää tavoitetta mitä olemme kauppaneuvotteluissa oikein etsimässä."

G 20 maiden syyskuun tapaamisessa Kiinassa pääministeri May kertoi Britannian hallituksen aikeista tiukentaa maahan muuttavien tulijoiden kontrollisysteemiä.
- Automaattiseen pistelaskuun perustuvasta järjestelmästä on siirryttävä hallituksen säätelemään suoraan kontrolliin, sanoin May.
Onko mitään merkkejä siitä, miten Britannian hallitus nyt tulee seuraavaksi menettelemään?

"Ei, minulla ei ole selvää kuvaa siitä, mitkä ovat nyt päällimmäiset vaihtoehdot.
Hallitus haluaa saada edelleen pääsyn EU:n sisämarkkinoille. Erityisesti finanssiministeri Philip Hammond ja pääministeri Theresa May . Mutta samaan aikaan heidän täytyy olla hyvin tietoisia siitä, samoin kuin heitä enemmän euroskeptiset hallituksen jäsenet, että enemmistö äänestäjistä valitsi EU:sta lähtemisen pitkälti sen vuoksi, että he halusivat äänestää vapaata liikkuvuutta ja maahanmuuttoa vastaan."

Komissaari Cecilia Malmström haluaa saada päätökseen neuvottelut vapaakauppasopimuksesta EU:n ja Yhdysvaltain kesken. TTIP – sopimus on ehkä hankalin kauppasopimus, mitä EU: on koskaan yrittänyt saada aikaan.
Onko TTIP ponnisteluilla vaikutusta Britannian uuden kauppasopimuksen syntymiseen?

"Minä luulisin, että, kyllä, niistä neuvotellaan samanaikaisesti. Ihan vastikään sekä ranskalaiset, että saksalaiset ovat todenneet, että TTIP-neuvottelut ovat pahasti jumissa.
Luulen, että tärkeysjärjestys on sellainen, että Britannian kanssa yritetään saada aikaan sopimus niin pian kuin mahdollista. Tämä siksi, koska niin monet ihmiset muissa 27 jäsenmaassa haluavat saada tämän asian järjestykseen ja selväksi. Niin että EU voi jatkaa ja kehittyä omalla tiellään.
Niinpä minusta näyttä siltä, että Britannian kysymys tulee EU:lle tärkeysjärjestyksessä ennen TTIP:ä."

Kuka sitten selviää koko Brexit jupakasta voittajana?

"Ehkäpä Saksa tule tästä ulos pelin varsinaisena voittajana. On jo tiedossa yrityksiä ja organisaatioita, jotka haluavat toimia EU:n laajuisesti, ja valmistelevat Euroopan toimistojensa siirtämistä Lontoosta Berliiniin tai muualle Saksaan.
Berliinin kaupungilla on jo perustettuna erityinen ohjelma pohjustaa maaperää ja houkutella vastaperustettuja start-up yrityksiä Berliiniin.
Berliini on jo nyt erittäin tärkeä start-up firmojen sijaintikaupunki. Ja siitä tulee tällä alalla nyt ehkä vieläkin tärkeämpi. Euroopan Pankkiviranomainen EBA lähtee Lontoosta todennäköisesti Saksaan."

Millä tavalla Saksan asema EU:ssa tulee muuttumaan Brexitin myötä, siinä vaiheessa kun Britannian ero on lopullisesti selvää?

"Minusta Saksalla on useissa asemissa, kuten EU:n neuvostossa, yhtä vahva asema kuin Isolla-Britannialla. Saksa ja Britannia ovat joutuneet usein kilpailemaan arvovallasta. Mutta ei minusta tiukkakaan keskustelu ole lainkaan haitaksi.
Ja nyt Saksa tulee todellakin nousemaan EU:n huipulle ja kaikkein tärkeimpään asemaan unionissa."

Onko meillä jo pelkoa siitä, että Saksasta tulee liian voimakas maa Euroopassa?

"Tällä haavaa se ei vastaa minun arviotani. Minulla on todellakin sellainen mielikuva, että Saksa ja saksalaiset poliitikot olivat peloissaan Britannian EU-eron johdosta. Koska he nimenomaan eivät halunneet joutua tähän voimakkaimman maan asemaan. Ja siksi en näe Saksan liiallista voimistumista erityisenä vaarana tällä hetkellä. Enkä usko, että Saksa haluaisi käyttää hyväkseen uutta, vahvempaa rooliaan EU:ssa.
Saksalaiset poliitikot näkisivät Britannian mieluimmin edelleen EU:n jäsenenä."

Olemme nähneet Euroopassa velka- ja finanssikriisin, meilllä on terrorismia, pakolaiskriisi ja brexit tuo vielä yhden kriisin lisää...
Onko EU:ssa näkyvissä uutta tulevaisuuden suuntaa, uutta visiota mihin unionia voi ja pitää kehittää?

"Minä uskon, että tarvitsemme uuden EU:n idean hyvin pian. EU on erittäin suurien haasteiden edessä parhaillaan. Enkä todellakaan ole vakuuttunut pystyykö EU hoitamaan tämän pakolaiskriisin.
Tätä kuulen jatkuvasti ja usein Isossa-Britanniassa. Pakolaiskriisi rasittaa koko unionia eikä EU tunnu kykenevän sitä kunnolla hoitamaan.
Vasta sen jälkeen, kun EU on osoittanut kykenevänsä suoriutumaan kaikista kriiseistään, pystyy se selviytymään jatkoon, suuntaamaan kohti uusia ideoita ja uudistumaan.
Jos meillä olisi näitä parempia ideoita ollut viime vuosina, emme ehkä olisi päätyneet brexitin kaltaiseen tilanteeseen."

Entäs sitten jos brexitin jälkeen edessä onkin frexit?
Ranskan kansallisen rintaman puheenjohtaja Marie Le Pen ilmoitti syyskuun alussa halustaan järjestää Ranskassa kansanäänestys EU-jäsenyydestä. Tämä siinä tapauksessa, jos hän menestyy maan presidentinvaaleissa ensi vuonna riittävän hyvin.

"Se olisi tietenkin EU:lle aivan täysi katastrofi. Mutta en usko, että tilanne kehittyy niin pitkälle.
Olen kuullut, että myös Italiassa voisi kansanäänstys tulla kysymyksen.
Samoin Alankomaissa, Tanskassa ja Ruotsissakin on tarkkaan seurattu mitä Britanniassa tapahtuu ja millä tavalla Iso-Britannia tulee sopimaan EU:n kanssa jatkosta. Josko siis muille maille avautuisi samanlaisia mahdollisuuksia neuvotella toisenlaiset suhteet EU:n suuntaan. Tällä suunnalla on ollut jo aika paljon liikettä.

Jorma Mattila

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Uusimmat sisällöt - Yhteiskunta