Hyppää pääsisältöön

Huoltovarmuuskeskus: ei periaatteellista estettä generoidulle lääkehapelle

Huoltovarmuuskeskus sijaitsee Helsingin Aleksilla.
Huoltovarmuuskeskus sijaitsee Helsingin Aleksilla. Kuva: Yle, Taisto Lapila rakennukset,Huoltovarmuuskeskus

"Hajautettu tuotantohan on huoltovarmuusmielessä tietysti positiivinen asia. Semminkin kriisiajan hoidon kannalta, kun mennään kenttäolosuhteisiin, niin tämmönen osaaminen - joka hajautetun järjestelmän kautta syntyisi - ehdottomasti tukisi kriisiajan toimintaedellytyksiä", arvioi Huoltovarmuuskeskuksen perustuotanto-osaston johtaja Jyrki Hakola. Hänen mukaansa paikan päällä tapahtuva, hajautettu hapentuotanto vähentäisi Suomen happihuoltojärjestelmän haavoittuvuutta.

”Viestejähän on kentältä tullut, että jotain suunnitelmia terveydenhuoltopuolella on tämäntyyppisen kokeilun tekemiseen. Huoltovarmuuskeskus ei lähde tällaisia asioita pilotoimaan. Uskon, että tämä on sellainen asia, joka tulee omaehtoisesti leviämään, mikäli yleiset edellytykset leviämiselle on olemassa.”

"Mikäli se on säädöspohjaisesti mahdollista ja lääketieteelliset perusteet on olemassa sekä siihen liittyvät taloudelliset intressit riittävät, niin terveydenhuollon yksiköt varmaan ihan oma-aloitteisesti niitä laittavat pystyyn jossain vaiheessa."

Jyrki Hakola johtaa Huoltovarmuuskeskuksen perustuotanto-osastoa.
Jyrki Hakola johtaa Huoltovarmuuskeskuksen perustuotanto-osastoa. Kuva: Yle, Taisto Lapila hakola

Huoltovarmuuskeskus huolehtii yhteiskunnan toimivuudesta kriisitilanteissa. Se mm. hoitaa valtion varmuusvarastointia. HVK ei näe mitään estettä happigeneraattorien tulolle suomalaiseen terveydenhuoltoon.

”Mitä useampia erilaisia toimitusvaihtoehtoja ja tuotantovaihtoehtoja Suomen rajojen sisällä on, niin kaikkineenhan se parantaa meidän huoltovarmuuden tasoa. Eli toimintavarmuus ja toimitusvarmuus, materiaalien saatavuuden varmuus, kaikkihan ne paranee, kun on useita vaihtoehtoja.”

”Mutta sitä emme lähde arvioimaan, onko generoidun hapen lääkinnälliset reunaehdot minkälaisia tai mikä paikan päällä tuotetun hapen kilpailuasema taloudellisessa mielessä tai muista syistä on markkinoilla.” ”En lähtisi yhtä menetelmää nostamaan toisen menetelmän edelle tai paremmaksi, vaan käyttäisin useampia järjestelmiä rinnan. Silloin meidän huoltovarmuus kaiken kaikkiaan paranee”, summaa Hakola.

Happihoitoa annetaan Meilahden sairaalassa.
Happihoitoa annetaan Meilahden sairaalassa. Kuva: Yle, Jyrki Ojala leikkaussalit,happihoito,nukutuskaasut,nukutus,anestesiologia,happipitoisuuden lisääminen

Sairaaloilla ei varasuunnitelmia

Sairaaloiden ja terveyskeskusten happiasia on suurelta osin myös huoltovarmuuskysymys. Jos Suomen happitehtaat syystä tai toisesta lakkaisivat toimimasta, sairaaloista uhkaisi loppua happi.

”Ei se heti lopu. Meillä on tiettyjä varmuusvarastoja olemassa. Mutta eivät nekään useita päiviä riitä. Oletan, että suurista hoitolaitoksista lääkehappi loppuisi vähintään viikossa,” sanoo lääketieteen tohtori, dosentti Pekka Honkavaara.

”Uskoisin, että aika suuria vaikeuksia tulisi silloin”, sanoo puolestaan lääkintöneuvos Timo Keistinen sosiaali- ja terveysministeriöstä. Keistisen mukaan Suomen sairaaloilla ei ole erityistä varasuunnitelmaa siltä varalta, että lääkkeellisen hapen saanti syystä tai toisesta yhtäkkiä loppuisi.

Huoltovarmuuskeskuksen mukaan mitään syytä paniikkiin ei silti ole.

”Lääkehapen saannin täytyy tietysti olla turvattu. Ja se on sitä. Sairaaloilla on aika hyvät varmuusvarastot sitä kaiken aikaa olemassa”, sanoo johtaja Jyrki Hakola. Hänen mukaansa kriisin yhteydessä ja varastojen tyhjentyessä turvauduttaisiin tuontijärjestelyihin – lääkehappea tuotaisiin lähinnä Ruotsista ja keskisestä Euroopasta.

”Täytyy myös muistaa, että samaa happea kuin lääkintäpuolella, on käytössä monin verroin suurempia määriä teollisuudessa. Sieltä sitä riittää tarvittaessa.”

Göttingenin yliopistosairaalan happilaitteistoa.
Göttingenin yliopistosairaalan happilaitteistoa. Kuva: Yle, Taisto Lapila happihoito,happi,happipitoisuuden lisääminen

Happitehtaat usein sotatoimien kohteina

”Mulla on tietoa tuolta itäisen Ukrainan taistelukentiltä. Kun siellä ensimmäiseksi alettiin hävittää tykistöasemia, niin seuraavaksi meni jo tämmönen teollisuuskompleksi, missä oli happitehdas”, huomauttaa eläkkeellä oleva Pekka Honkavaara, joka toimi pitkään keskussotilassairaala Tilkan anestesiaylilääkärinä.

Happi on siis myös strateginen valmiste. Happitehtaat ovat Honkavaaran mukaan sotilasstrategisessa mielessä helposti maalitettavissa.

”Happi sinänsä on potilaille elintärkeää, mutta sitten, kun se pääsee valloilleen, se aiheuttaa mittavaa tuhoa.”

Suomessa toimii tällä hetkellä ainakin kaksi lääkkeellistä happea valmistavaa laitosta: Woikosken tehdas Mäntyharjun Voikoskella sekä Agan tuotantolaitos Porvoon Kilpilahdella.

”Tarkkaa lukumäärää en tässä yhteydessä halua edes sanoa. Tuskin se on tarpeenkaan. Meillä on huoltovarmuusmielessä tietyt rajoitteet informaation jakamisessa”, muotoilee johtaja Jyrki Hakola Huoltovarmuuskeskuksesta.

Terveys

Kommentit