Hyppää pääsisältöön

Kyllikki Saaren surma jäi ikuiseksi arvoitukseksi

Isojokelainen Kyllikki Saari oli palaamassa kotiinsa hartaustilaisuudesta toukokuussa 1953, kun hän katosi hiljaisella hiekkatiellä. Hänet löydettiin kahden kuukauden kuluttua surmattuna. Saaren tapaus vavisutti koko Suomea ja hänen hautajaisiinsa osallistui tuhansia ihmisiä ympäri maata.

Kortteenkylän kansakoulussa Isojoella oli sunnuntai-iltana 17. toukokuuta järjestetty hengellinen nuorisotilaisuus. Tilaisuuteen osallistunut 17-vuotias Kyllikki Saari (1935–1953) lähti iltakymmenen jälkeen pyöräilemään kansakoulusta takaisiin kotiinsa 13 kilometrin päähän. Hänen kanssaan matkaa oli hetken aikaa taittanut hänen ystävänsä Maiju-Helena Yli-Hietala. Isojoen meijerin risteyksessä tytöt lähtivät eri suuntiin. Yli-Hietala oli ehdottanut, että yksinäistä kotimatkaa pelännyt Saari yöpyisi heillä, mutta tämä oli torjunut ehdotuksen ja jatkoi matkaansa kohti kotia. Sinne hän ei kuitenkaan päässyt.


Saaren isä teki katoamisilmoituksen kahden päivän kuluttua. Katoamisilmoitusta seurasi suuretsintä. Tyttöä etsittiin jopa 600 etsijän voimin mutta turhaan. Tutkinnanjohtaja Axel Skogman alkoi tutkia katoamista henkirikoksena.

Silminnäkijähavaintoja alkoi ilmaantua. Mieshenkilö oli pyöräillyt yksin ollutta Saarta vastaan Isojoen meijerin risteyksen liepeillä. Tämän oli viimeinen silminnäkijähavainto hänestä. Kyllikki Saaren kotiin oli tästä kohtaamispaikasta kuutisen kilometriä.

Useat silminnäkijät kertoivat nähneensä myöhään illalla vaalean auton kiihdyttävän kyseistä tietä pitkin ilman ajovaloja. Autossa oli ollut mieshenkilöitä ja auton tavaratilasta pilkotti polkupyörä. Tiellä oli nähty myös lasinsirpaleita ja voimakkaita auton jarrutusjälkiä. Lasinsirpaleet ja muut jäljet oli siivottu pois ennen kuin poliisi ehti paikalle. Oliko Kyllikki Saari kenties joutunut yliajon uhriksi? Tämä teoria hylättiin sen jälkeen, kun Saaren polkupyörä löydettiin. Siinä ei havaittu minkäänlaisia rikkoontumisen jälkiä.

Kaksi kuukautta katoamisen jälkeen Kyllikki Saaren polkupyörä löytyi suohon upotettuna. Löytö oli yllätys, sillä pyörää oli etsitty tuloksetta jopa metallinpaljastimella. Lokakuun 10. päivä 1953 metsänistutustöiden yhteydessä löytyi Kyllikki Saaren toinen kenkä. Sen sisällä oli miehelle kuuluva sukka, ja kenkä oli sidottu mustalla villalangalla. Seuraavana päivänä alkoi uusi suuretsintä, joka tuottikin tuloksia. Mukana etsinnöissä olleen 27-vuotiaan Ilmari Hietaojan käteen tarttui männynnäre, joka oli tyvestään teroitettu. Näreen nosto maasta vapautti maan sisältä mätänevän ruumiin hajun. Näreen alla suohaudassa lepäsi jo pahoin maatunut Kyllikki Saari.

Kyllikki Saari löydetty
Kyllikki Saari löydettiin suohaudasta Kyllikki Saari löydetty Kuva: Huhtala, Branthin/Suomen Kuvalehti Yle Elävä arkisto

Kadonneen tytön löytyminen kuolleena kiihdytti huhumyllyä. Lehdistö seurasi tarkkaan tutkintaa ja julkaisi uusia vihjeitä tekijästä tai tekijöistä. Mutta mitään ratkaisevaa ei löytynyt. Sen sijaan poliisilla oli epäilyksenalaisia henkilöitä useitakin. Yksi heistä oli kirkkoherra Kauko Kanervo, jolla epäiltiin olleen liiankin läheinen suhde Kyllikki Saareen. Kanervolla oli kuitenkin murhaillaksi alibi.
Sanomalehtikirjoitus vuonna 1953
Sanomalehtikirjoitus vuonna 1953 Kuva: Yle kuvanauha Yle Elävä arkisto,sanomalehti 1953
Uuden Suomen lehtikirjoitus
Uuden Suomen lehtikirjoitus Kuva: Yle kuvanauha Yle Elävä arkisto,uusi suomi 1953
Sanomalehtikirjoitus Kyllikki Saaresta 1953
Sanomalehtikirjoitus Kyllikki Saaresta 1953 Kuva: Yle sanomalehtiuutinen 1953
Iltasanomien uutisointia 1953
Iltasanomien uutisointia 1953 Kuva: Yle kuvanauha Ilta-Sanomat,Yle Elävä arkisto,kuvakaappaus elävä arkisto
Helsingin Sanomien uutisointia Kyllikki Saaren hautajaisista
Helsingin Sanomien uutisointia Kyllikki Saaren hautajaisista Kuva: Yle kuvanauha helsingin sanomat 1953,Yle Elävä arkisto

Murhan selvittäminen näytti päätyvän aina umpikujaan ja vaikeaksi sen teki ennen kaikkea se, että Saaren ruumis oli löydettäessä niin pahoin mädäntynyt, että ei voida varmuudella sanoa, oliko kyseessä raiskaus vai oliko kuolema yliajon seurausta tai jotain muuta. Ruumiista voitiin kuitenkin todeta, että Saari oli saanut voimakkaan iskun kasvoihin, minkä vuoksi nenä- ja poskiluut olivat murtuneet. Seksuaalirikoksen mahdollisuus oli todennäköinen, sillä Saaren ruumis oli vyötäröstä alaspäin alaston ja hänen toinen rintansa oli paljaana.

Lokakuun 25. päivä pidettyihin hautajaisiin saapui Isojoelle Etelä-Pohjanmaalle ihmisiä kaikkialta Suomesta. Paikalla oli noin 25 000 ihmistä, mikä oli enemmän kuin Helsingin olympiakisojen avajaisissa. Kirkon ulkopuolella oli kovaääniset, joiden kautta sisällä pidetty siunaustilaisuus kuului kirkkopihalle, Muistotilaisuutta edelsi surusaatto kunniakujineen. Markkinatunnelmaltakaan ei voitu välttyä, sillä tuhansia ihmisiä oli ruokittava ja samalla saattoi myydä muitakin oheistuotteita.

Murhatutkimuksia jatkettiin, mutta tekijää ei koskaan saatu selville. Vahva epäilys oli siitä, että tekijä olisi ollut paikkakuntalainen, joka asui muutaman kilometrin päässä tapahtumapaikasta. Ruumiin kätkeminen ja suunnitelmallisuus viittaisivat poliisin myöhemmin tekemän psykologisen profiloinnin mukaan siihen, että tekijällä olisi ollut jonkinlaista rikostaustaa. Ei kuitenkaan henki- tai seksuaalirikostaustaa vaan pikemminkin hän olisi syyllistynyt omaisuusrikoksiin tai pahoinpitelyihin. 2000-luvulla poliisi kertoi, että sillä oli näkemys tekijästä. Tämä oli viranomaisten mukaan kuitenkin jo kuollut.

Lähteet: Alibi 1/2002; Markkula Hannes: Suomalainen murha 1953–1990; Tiede 1/2000

Kommentit
  • Tikkakoskella päihdeongelmaiset siivottiin pois silmistä "Puuhamaahan"

    Paikalliset alkoholistit siivottiin pois silmistä.

    Jyväskylän Tikkakoskella koettiin vuonna 1997 pelkoa ja inhoa. Paikkakunnan päihdeongelmaisille oli muodostunut tavaksi viettää aikaansa turhan lähellä asuinaluetta. Sietämättömän tilanteen johdosta Jyväskylän sosiaalityöntekijät päätyivät esittämään laitapuolen kulkijoille sopivampaa ajanviettokeidasta. Kotimaan katsaus kiirehti paikalle raportoimaan juuri parahultaisesti tämän uuden ”Puuhamaan” avajaisiin.

  • Kannaksen kierros vie akateemikkohuviloilta sodan aavemaisille raunioille

    Arvo Tuominen tekee automatkan Kannaksen reunoille.

    Karjalankannas on Suomenlahden ja Laatokan toisistaan erottava maakaistale, jolla on verinen historia. Toimittaja Arvo Tuominen ja luottokuvaaja Igor Jurov hyppäsivät limpun näköiseen UAZ Buhanka -maastopakettiautoon ja tekivät 1500 kilometrin matkan, josta syntyi vuonna 2015 valmistunut dokumenttielokuva Kannaksen kulttuurisista kerrostumista.

  • Vuokko Eskolin-Nurmesniemi teki nimestään palkitun brändin

    Taiteilija on luonut tekstiilejä ja vaatteita vuosikaudet.

    Vuokko Eskolin-Nurmesniemi (s.1930) on suomalainen tekstiilitaiteilija, keraamikko ja taiteen akateemikko. Hänet tunnetaan Marimekon alkuvaiheiden merkittävänä suunnittelijana sekä omasta Vuokko-vaatebrändistään. Maan mainiot -sarjan jaksossa (2005) tutustutaan Eskolin-Nurmesniemen mittavaan uraan, joka taiteilijan mukaan jatkuu niin kauan, kuin henki pihisee ja hänellä on vielä alalle annettavaa.

  • Ysäripunastuttaja E-rotic live-vieraana ja musiikkivideoilla

    Saksalainen eurodance-yhtye Lista-ohjelmassa 1995 ja 1996

    Saksalainen eurodance-yhtye E-rotic nousi Suomessa korkeille listasijoituksille eroottisilla kappaleillaan. Suosionsa huipulla yhtye vieraili Lista TOP 40 -ohjelmassa vuosina 1995 ja 1996. Elävän arkiston koosteeseen on koottu E-roticin musiikkivideoita ja live-esiintymisiä.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Tikkakoskella päihdeongelmaiset siivottiin pois silmistä "Puuhamaahan"

    Paikalliset alkoholistit siivottiin pois silmistä.

    Jyväskylän Tikkakoskella koettiin vuonna 1997 pelkoa ja inhoa. Paikkakunnan päihdeongelmaisille oli muodostunut tavaksi viettää aikaansa turhan lähellä asuinaluetta. Sietämättömän tilanteen johdosta Jyväskylän sosiaalityöntekijät päätyivät esittämään laitapuolen kulkijoille sopivampaa ajanviettokeidasta. Kotimaan katsaus kiirehti paikalle raportoimaan juuri parahultaisesti tämän uuden ”Puuhamaan” avajaisiin.

  • Kannaksen kierros vie akateemikkohuviloilta sodan aavemaisille raunioille

    Arvo Tuominen tekee automatkan Kannaksen reunoille.

    Karjalankannas on Suomenlahden ja Laatokan toisistaan erottava maakaistale, jolla on verinen historia. Toimittaja Arvo Tuominen ja luottokuvaaja Igor Jurov hyppäsivät limpun näköiseen UAZ Buhanka -maastopakettiautoon ja tekivät 1500 kilometrin matkan, josta syntyi vuonna 2015 valmistunut dokumenttielokuva Kannaksen kulttuurisista kerrostumista.

  • Vuokko Eskolin-Nurmesniemi teki nimestään palkitun brändin

    Taiteilija on luonut tekstiilejä ja vaatteita vuosikaudet.

    Vuokko Eskolin-Nurmesniemi (s.1930) on suomalainen tekstiilitaiteilija, keraamikko ja taiteen akateemikko. Hänet tunnetaan Marimekon alkuvaiheiden merkittävänä suunnittelijana sekä omasta Vuokko-vaatebrändistään. Maan mainiot -sarjan jaksossa (2005) tutustutaan Eskolin-Nurmesniemen mittavaan uraan, joka taiteilijan mukaan jatkuu niin kauan, kuin henki pihisee ja hänellä on vielä alalle annettavaa.

  • Ysäripunastuttaja E-rotic live-vieraana ja musiikkivideoilla

    Saksalainen eurodance-yhtye Lista-ohjelmassa 1995 ja 1996

    Saksalainen eurodance-yhtye E-rotic nousi Suomessa korkeille listasijoituksille eroottisilla kappaleillaan. Suosionsa huipulla yhtye vieraili Lista TOP 40 -ohjelmassa vuosina 1995 ja 1996. Elävän arkiston koosteeseen on koottu E-roticin musiikkivideoita ja live-esiintymisiä.

  • Äiti peloton -dokumentti kertoo Makedoniasta paenneen äidin tarinan

    Ibadet Faziolova perheineen saapui pakolaisena Suomeen 1992.

    Tosi tarina: Äiti peloton (2003) kertoo Makedoniasta pakolaisena tulleen Ibadet Faziolovan elämästä Suomessa. Jaana Jetzingerin ohjaaman puolen tunnin pituisen jakson aikana Faziolova kertoo tarinansa – miten hän pääsi eroon naisiin kohdistuvista ahtaista lokeroista ja miten hän aloitti uuden, vapaan elämän. Makedonian albaani Ibadet Faziolova saapui pakolaisena Suomeen vuonna 1992.

  • Onko anorektikko kontrolliyhteiskunnan mallioppilas, Asta Leppä?

    Asta Leppä Seitsemäs taivas -ohjelmassa 2012.

    Toimittaja-kirjailija Asta Leppä puhuu anoreksiasta, riittämättömyydestä ja puolison äkillisestä kuolemasta. Miten selvitä tragediasta kahden lapsen kanssa, ja miksi onnellisuus johtaa yhteiskunnalliseen katastrofiin? Haastattelu on Seitsemäs taivas -ohjelmasta vuodelta 2012.

  • Maagisia kaupunkileikkejä ja salakavalaa valistusta – Ihmeellinen Ilokylä nyt Areenassa!

    1960-lapselle television leikki tuntui maagiselta.

    Isän tekemät puujalat ja liiterin edustan lankkukeinu eivät enää innostaneet, kun televisiossa Ilokylän tenavat seikkailivat kattokeinuissa ja polkivat polkuautoa. Ilokylä-ohjelmat saivat maaseudun lapsen kaipaamaan kaupunkiin. Toivotut: Lääkäri Pilleri ja tenavia Ilokylästä Siihen aikaan kun äiti television osti...

  • Aravalaina, pulsaattori ja nuoren perheen rahahuolet – Heikki ja Kaija pysyvästi Areenassa

    Heikki ja Kaija ovat moderni 1960-luvun pariskunta.

    Tuore äiti Kaija (Eila Roine) kaipaa jo konttoristin töihin, sillä nuoren perheen penni on pitkä. Heikki (Vili Auvinen) työskentelee konepajalla sorvarina, mutta yritys kärsii vähäisistä kaupoista. Heikki ja Kaija kertoo pienen perheen elämästä 1960-luvulla, mutta aivan yhtä hyvin se voisi kertoa tästä päivästä.

  • Jokerit ensimmäiseen Suomen mestaruuteen ja huhuja Euroopan ammattilaisliigasta

    Helsinkiläisseura julistettiin mestariksi 1973.

    Helsingin Jokerit voitti ensimmäisen jääkiekon Suomen mestaruutensa keväällä 1973. Ajankohtainen kakkonen tallensi narripaitojen voitonjuhlia. Muina aiheina raportissa käsiteltiin suomalaisten jääkiekkojoukkueiden taloutta sekä suunnitelmia Euroopan ammattilaisjääkiekkoliigasta. Haastateltavina pelaajat Pertti Ansakorpi, Ilpo Kuisma, Lauri Mononen ja Timo Sutinen sekä toimitusjohtaja Mikko Westerberg.

  • Robotti-termi syntyi tšekkiläisten maaorjien raadannasta

    Näytelmäkirjailija lanseerasi käsitteen 1920-luvulla.

    Kun puhumme roboteista, puhumme tšekkiläisistä maaorjista. Kirjailija Karel Čapek kuvasi ihmisiä palvelevia koneita roboteiksi ensimmäisen kerran näytelmässään R.U.R. Rossum's Universal Robots vuonna 1920. Näytelmä sai valtaisan suosion Keski-Euroopassa ja se käännettiin yli 30 kielelle. Robotti-termi levisi nopeasti kielenkäyttöön näytelmän Lontoossa ja New Yorkissa saaman menestyksen myötä.

  • Jamiroquain ympäristökriittisessä happofunkissa pärisevät V-moottorit ja kokaiini

    Musiikkivideokooste 1990–2000-luvuilta.

    Brittiläisiltä acid jazz -lähteiltä maailmanlistoille purkautunut Jamiroquai on epätavallinen 1990-luvun musiikillinen menestystarina. Nörttimäisellä pieteetillä soittavaa funkpumppua saattoi ihastella anarkiaa puhisevan teinin lisäksi jäyhempikin nuottipoliisi. Elävä arkisto koosti yhtyeen musiikkivideoita kahdelta vuosikymmeneltä.

  • Raija Orasen harvoin kuullut kasarikuunnelmat nyt Areenassa!

    Suosikkikirjailijan kuunnelmat ovat taattua laatua.

    Pitkän ja mittavan uran tehnyt käsikirjoittaja ja kirjailija Raija Oranen täyttää 2.8.2018 70 vuotta. Juhlistamme tapausta julkaisemalla Areenassa neljä Orasen radiodraamaa: kaksi lapsille ja kaksi aikuisille.