Hyppää pääsisältöön

Lauri Kivinen: Monimutkainen maailma tarvitsee sananvapautta

Lauri Kivinen
Lauri Kivinen Kuva: yle lauri kivinen

Ihmiskunnan käsissä on tänään enemmän tietoa kuin koskaan ennen historiassa, mutta samalla sananvapautta uhkaavat todelliset vaarat. Tiedon määrä ei takaa sen laatua.

Tämä johtuu siitä vanhasta totuudesta, että tieto on valtaa. Sitä halutaan hallita. Avoimen tiedonvälityksen tielle kasataan erilaisia esteitä: löytyy monia, jotka haluavat ohjata ajatteluamme ja vaikuttaa asenteisiimme. Ja koska maailma on monimutkainen, halutaan sen selittämiseksi tarjota yksinkertaisia ratkaisuja. Sellaisia ei kuitenkaan ole.

Helppojen vastausten eteen uhrataan avoimuus ja suvaitsevaisuus. Helppoja vastauksia haetaan kansanäänestyksillä vaikeista, suurta paneutumista vaativista aiheista ja vaihtoehdoiksi tarjotaan kyllä tai ei.

Vapaus vähenee, kuplat kasvavat

Vastalääke näille haluille on vapaa ja riippumaton lehdistö ja tiedonvälitys. Vain silloin, kun mediamaisema on monipuolinen ja riippumaton, toteutuu lehdistönvapaus. Valitettavasti kehitys on huolestuttavaa. Amerikkalainen ajatushautomo Freedom House toteaa tuoreessa selvityksessään, että viime vuonna lehdistönvapaus maailmassa vajosi alimmilleen 12 vuoteen. Eikä vakavia esimerkkejä tarvitse hakea kaukaa, niitä löytyy melkein kotiporteiltamme.

Kolikon toinen puoli liittyy meihin kaikkiin tiedon vastaanottajina. Samasta syystä – koska maailman ymmärtäminen on yhä vaikeampaa – suojelemme itseämme valikoimalla mitä luemme, katselemme ja kuuntelemme. Vedämme yllemme suojaavan viitan, jonka turvassa meitä ei mikään epämukava häiritse. Syntyy kupla, josta ei tee mieli kurkistaa ulos.

Onneksi tähänkin löytyy vastarohto: medialukutaito. Ennen vain lukutaitoinen kansa saattoi sivistää itseään ja rakentaa demokratiaa. Tämän päivän lukutaito on taito lukea mediaa, tulkita ja ymmärtää, mikä on totta ja mikä olennaista. Yhteiskunta voi tukea mahdollisuutta oppia käyttämään ja ymmärtämään mediaa.

Vapaa media ja kansalaisten taito lukea sitä – nämä kaksi yhdessä rakentavat lujan pohjan sananvapaudelle.

Sananvapaus on aina ollut yleisradiotoiminnan ytimessä. Yleisradio on aina pyrkinyt tarjoamaan monipuolista, avartavaa, suoraa ja rohkeaa ja riippumatonta sisältöä, joka haastaa niin yleisön kuin yhteiskunnan päättäjätkin. Yle pitää myös huolta siitä, että kansalaiset osaavat lukea mediaa.

Avoimuus luo hyvinvointia

Avoimuus ja sen myötä vapaa media on rakentanut ihmiskunnan hyvinvointia viimeisten vuosikymmenten kuluessa enemmän kuin koskaan. Jakautunut Eurooppa on uudelleenrakennettu. Kiina avautunut ja maailman maat ovat riippuvaisempia rajat ylittävästä kaupasta kuin koskaan. Satoja miljoonia ihmisiä on nostettu köyhyydestä.

Kaikkea tätä hyvää ei pidä tuhota sulkeutumisen ja sisäänpäin kääntymisen malleilla, joita nyt helpoilla ratkaisuilla eri puolilla maailmaa tarjotaan. Pyörää ei saa kääntää taaksepäin vierasta peläten ja vähemmistöjä syrjien. Tämä on todellinen uhka, sillä maailma on monimutkainen, ei helppo.

Tarvitsemme vapaata mediaa, taitoa lukea ja myös uskallusta kyseenalaistaa sitä, kun maailma on murrosten edessä. 90 vuotta täyttävä Yleisradio on suomalaisten omistama julkinen palvelu ja ylpeästi yksi sananvapauden rakentajista Suomessa.

On arvokasta, että meillä Suomessa on muitakin tiedotusvälineitä, joilla on pitkä perspektiivi maailmaan. Useat sanoma- ja aikakauslehdet ovat jo hyvinkin satavuotiaita.

Kun ikää tulee, on helpompi katsoa päiväkohtaisten ilmiöiden ohi ja erottaa, mikä on merkityksellistä ja kestävää. Uusien medioiden ilmaantuessa pohditaan aina, syrjäyttävätkö ne vanhat. Tekeekö sanomalehti kirjoista turhia, jääkö radio historiaan, kun koteihin tulee televisio? Käydäänkö vielä elokuvissa, kun on internet?

Tätä sietää pohtia nytkin kun media muuttuu biteiksi ja kulkee eri muodoissaan verkossa minne vain. Iso epäjatkuvuus on eittämättä käsillä. Sama laite voi toistaa kuvia, tekstiä, ääntä ja videota, liittää niitä toisiinsa ja tarjota vielä palautekanavan. Kielirajat murtuvat, julkaisijan rooli muuttuu. Kestääkö vanha media tämän vai ovatko sen päivät luetut?

Verkon uudet vahvat pelurit ovat kaikki nuoria. Google on 18-vuotias, Facebook 12-vuotiaana nipin napin teini-iässä. Amazon on 22, Yahoo 24 ja Twitter 10-vuotias. Kaikki nuo yhteensä ovat nuorempia kuin Yleisradio. Nuoruus on voimaa, mutta me teemme työtä sillä mielellä, että Yleisradio on olemassa ja voimissaan vielä 90 vuoden kuluttuakin.

Yle uudistuu, jälleen

Vahvuuttamme ei voi perustaa menneisyyden menestykselle, mutta kyllä sille, että meillä on kokemusta ja näkemystä. Olemme nähneet monia muutoksia ja pystyneet niiden edessä kehittämään toimintaamme niin, että olemme lunastaneet paikkamme suomalaisten arjessa.

Avainsana tässä on kyky kehittyä ja muuttua. Nyt, 90-vuotisjuhlamme hetkellä, meillä on niin kansalaisten kuin päättäjienkin tuki. Se velvoittaa meitä pitämään huolta suomalaisten omistamasta Yleisradiosta ja varmistamaan, että se on iskussa kohtaamaan tulevatkin haasteet. Tämän takia olemme juhlan hetkellä päättäneet, että mahdollisuutemme on muutoksessa. Olemme käynnistäneet kehitysohjelman, jota kutsumme nimellä "Tehdään Uusi Yle".

Otsikko kuvastaa haluamme muuttua ja viedä Yle uuteen, jotta suomalaiset voisivat siitä vastaisuudessakin olla ylpeitä. Päätös uudistamisesta on tehty, samoin joitakin linjauksia strategiamme pohjalta. Parhaillaan täytämme suunnitelmaa teoilla ja tarkennuksilla. Osaamisesta tämä ei jää kiinni, eikä tahdosta. Ylessä on joukko erittäin sitoutuneita, kunnianhimoisia ja taitavia ammattilaisia, jotka ymmärtävät että pysyäkseen kärjessä täytyy juosta koko ajan.

Yle panostaa vastakin luotettavaan ja vahvaan uutisjournalismiin ja kaikkien suomalaisten palvelemiseen. Tarjoamme paljon draamaa ja lastenohjelmia, monilla muilla alueilla panostamme vielä vahvemmin laatuun määrän kustannuksella. Teemme tulevaisuudessa vähemmän itse ja hankimme enemmän niin ohjelmia kuin palveluitakin kumppaneiltamme. Välitämme urheilun suurtapahtumia edelleen, mutta valikoivammin. Tiivistämme yhteistyötä muiden mediatalojen kanssa. Uudistamme television ja viemme radion verkkoon. Siirrämme painopistettä perinteisiltä jakeluteiltä uusille. Kehitämme vahvan nuorisomedian, jotta huomisen suomalaiset sukupolvet voivat kasvaa ymmärtämään, että julkinen palvelu kuuluu myös heille.

Uudistamisen suunnitelmat tarkentuvat lähikuukausina ja -vuosina ja näillä linjauksilla viemme Yleä uuteen aikaan. Vanhakin voi olla rohkea ja iso ketterä. Sellainen on 90-vuotias Yle, kaikkien suomalaisten oma.

Lauri Kivinen on Yleisradion toimitusjohtaja.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua